Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.03.2022/Pykälä 101

315/00.04.00/2022

Kaupunginhallitus 28.03.2022 § 101

 Lausuntopyynnön pääasiallinen sisältö

 Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Hyvinvointialueesta annetulla lailla ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetulla lailla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Tämän johdosta työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin on tarpeen tehdä ne muutokset, jotka johtuvat kyseisestä järjestämisvastuun muutoksesta. Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa säädetään yhteistoimintamallista, jonka toimijoita ovat työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos. Yhteistoimintamallissa mukana olevat toimijat yhteen sovittavat niiden järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja työttömän palvelutarpeen mukaisesti. Kunta on työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava viranomainen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia edellä mainitusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisen muutoksesta johtuen siten, että hyvinvointialue tulisi yhteistoimintamallin toimijaksi sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana tahona.

 Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa käytännössä aluevaalien jälkeen vuonna 2022 hallinnon ja organisaation pystyttämisellä. Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävissä siirtyy 1.1.2023 lukien. Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus toteuttaa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin (1369/2014, jäljempänä TYP-laki) ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin teknisluontoiset muutokset, jotka liittyvät hyvinvointialueiden toiminnan aloittamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoon. Lisäksi kotoutumisen edistämisestä annetulla lailla säädettäisiin hyvinvointialueille uusi tehtävä liittyen alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten tuen ja asumisen järjestämiseen esimerkiksi perheryhmäkodeissa sekä tukitoimenpiteistä, joiden piirissa lapsi tai nuori voi olla, kunnes hän täyttää 25 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa.

 Tavoitteet

 Ehdotettujen TYP-lain muutosten tavoitteena on päivittää teknisesti lainsäädäntö vastaamaan uutta toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Esityksen tavoitteena ei ole puuttua lainsäädäntöön sisällöllisesti. Tavoitteena on päivittää lakia siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille, hyvinvointialueet tulevat laissa säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen uutena järjestäjänä mukaan TYP-yhteistoimintamalliin. Kotoutumislain muutosten osalta tavoitteena on säilyttää kotoutumislain soveltamisalaan kuuluville maahanmuuttajille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mahdollistamalla valtion korvausten hakeminen syntyviin kustannuksiin. Tavoitteena on myös säätää alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten tai nuorten asumisen ja tuen järjestämisestä siten, että mahdollistetaan tehtävän hoitaminen hyvinvointialueella.

 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

 TYP-lain mukaan työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä TE-toimisto), kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin kyseisessä laissa säädetään. TYP-laissa ei säädetä uudesta itsenäisestä organisaatiosta, vaan verkostomaisesta yhteistoimintamallista, jossa mukana olevat toimijat toimivat kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa.

 TYP-lain tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TYP-laissa ei säädetä uusista työttömille tarjottavista palveluista. Palvelut, joita toimintamallissa mukana olevat tahot ovat velvoitettuja yhteen sovittamaan, ovat julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012, JTYPL) tarkoitetut julkiset työvoimapalvelut sekä sosiaali-, terveys ja kuntoutuspalvelut, joista säädetään erikseen palveluita koskevissa laeissa. TYP-lain mukaan työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien edellä mainittujen palvelujen yhteensovittamista. Nykytilassa kunnan järjestämisvastuulle kyseisistä palveluista kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.

 Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kunnat ovat tarjonneet monialaisessa yhteispalvelussa myös järjestämiään erilaisia muita palveluja, kuten yksilö ja työvalmennusta sekä työhönvalmennusta, joiden tavoitteena on työllistymisen edistäminen. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää mainittuja palveluja, mutta jos kunta niitä järjestää, on lakia säädettäessä pidetty tarkoituksenmukaisena, että kunta tarjoaisi niitä myös osana työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (HE 183/2014). Nykytilassa TYP asiakas voi siis saada TE-toimiston työvoimapalvelujen, kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalvelujen lisäksi yhteispalvelusta esimerkiksi kunnan vapaaehtoisesti järjestämiä palveluja.

 TYP-laissa säädetään ohjauksesta monialaiseen yhteispalveluun, kartoitusjaksosta, jonka aikana arvioidaan työttömän palvelutarve, monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja tarkistamisesta ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan liittyvistä velvollisuuksista. Monialainen yhteispalvelu päättyy silloin, kun TE-toimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteisen arvion mukaan työttömällä ei ole enää monialaisen yhteispalvelun tarvetta.

 Monialainen yhteispalvelu järjestetään toimintamallissa mukana olevien tahojen verkostomaisella yhteistyöllä. TE-toimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten. Työ- ja elinkeinotoimistolla, sen toimialueeseen kuuluvilla kunnilla ja Kansaneläkelaitoksella on työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste kullakin monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvien kuntien muodostamalla alueella. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän ja ohjausryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön nimeämisestä sekä tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvon asetuksella. TYP -laissa säädetään monialaisesta yhteispalvelusta aiheutuvien henkilöstö- ja muiden kustannusten jakautumisesta monialaisen yhteispalvelun toimijoiden kesken. Voimassa olevan TYP-lain mukainen kustannustenjakautumismalli perustuu toimijoiden järjestämisvastuiden mukaisiin rooleihin yhteispalvelussa. Laissa säädetään monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteristä ja käyttöoikeuksien myöntämisestä monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin, työtöntä koskevien tietojen tallettamisesta monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan viranomaisen rekisteriin ja salassa pidettävien tietojen saamisesta palvelun järjestämistä varten. Asiakasrekisterin käyttö perustuu toimijoille TYP-laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen. TE-toimistot, kunnat ja Kansaneläkelaitos vastaisi-vat tietyistä yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyistä, yhteispalvelussa käytettävien asiakastietojärjestelmien ja tietovarannon tietosuojaan ja turvaan liittyvistä tehtävistä. Asiakastietojen käsittelystä monialaisessa yhteispalvelussa säädettäisiin jatkossa itsenäisesti eikä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain kautta. Lisäksi tehtäisiin sääntelytekninen muutos siten, että asiakastietojärjestelmälähtöinen sääntely korvattaisiin tietojen ja käyttötarkoitusten sääntelyllä.

 Laissa työllistymisen edistämisen kuntakokeiluista (1269/2020, jäljempänä kuntakokeilulaki), säädetään määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana kunnat järjestävät alueellaan eräitä palveluja TE-toimiston asemasta. Laki on voimassa 30.6.2023 asti. Kuntakokeilulain mukaan kokeilualueen kunta arvioi asiakkaansa TYP-lain 2 §:ssä tarkoitetun monialaisen yhteispalvelun tarpeen TE-toimiston sijaan. Kuntakokeilulain mukaan kokeilualueen kunta hoitaa asiakkaidensa osalta työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät, joista säädetään TYP-laissa monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseksi. Toisin sanoen kokeilualueen kunta hoitaa kuntakokeilulain nojalla TYP-laissa monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta TE-toimistolle säädetyt tehtävät niiden henkilöiden osalta, jotka eivät täytä työttömyysturvalain ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä tai ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä.

 Suuri osa kokeilualueiden kuntien asiakkaista on myös TYP-asiakkaita, jolloin monialaisen työllistymissuunnitelman laativat kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä asiakkaan kanssa. Jokaisen kuntakokeilun alueella on kuitenkin myös asiakkaita, joiden monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen osallistuu TE-toimisto. Näiden asiakkaiden työllistymissuunnitelman laativat TE-toimisto, kunta sosiaali- ja terveyspalveluista järjestämisvastuussa olevana yhteistoimintamallin toimijana ja Kansaneläkelaitos.

 Kaikki kunnat eivät ole kuntakokeilualuiden kuntia. Tästä syystä kuntakokeilualueiden kuntien ja kokeilualueisiin kuulumattomien kuntien asema julkisten työvoimapalvelujen järjestäjänä on erilainen. Kuntakokeilulaissa vain kokeilualueiden kunnille on siirretty osa TE-toimistojen tehtävistä. TYP-laissa puolestaan ei säädetä uusista palveluista, vaan velvollisuudesta julkisista työvoimapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntoutuspalveluista järjestämisvastuussa olevia viranomaisia yhteensovittaa kyseisiä palveluja. Siksi myös TYP-lain mukaisissa tehtävissä kuntakokeilualueen kunnan ja kokeilualueeseen kuulumattoman kunnan rooli on erilainen.

 Hallitus on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 17/2022 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia siten, että se olisi voimassa 31.12.2024 asti.

 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille, kunta ei siis enää ole TYP-lain mukainen toimija sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä. Työllisyyden kuntakokeilualueen kunta hoitaa kuntakokeilulain nojalla eräitä TYP-laissa tarkoitettuja tehtäviä TE-toimiston asemasta. Nykytilassa sekä kuntakokeiluun kuuluvat kunnat että kokeilun ulkopuolella olevat kunnat tarjoavat yhteispalvelussa myös muita kuin TYP-laissa yhteensovitettavaksi säädettyjä lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen ja siten kuntien roolin poistuminen yhteispalvelusta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä ei vaikuta kuntien muiden työllistymistä tukevien palvelujen järjestämiseen. Tällä esityksellä ei myöskään ole tarkoitus heikentää kuntien mahdollisuutta tarjota näitä muita palveluita vapaaehtoisesti TYP-asiakkaille. 

 Laki kotoutumisen edistämisestä

 Voimassa olevan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010, jatkossa kotoutumislaki) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumisen edistämisessä useilla viranomaisilla on roolia: muun muassa ministeriöillä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (jatkossa ELY-keskus), TE-toimistoilla sekä kunnilla.

 Kotoutumislain mukaan lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä ja heillä on erilaisia elämäntilanteita, jonka johdosta heillä voi olla tai olla olematta erilaisia tarpeita kotoutumislain mukaisille palveluille.

 Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Jatkossa kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita järjestävien toimijoiden joukkoon on tarpeen lisätä hyvinvointialue, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 1.1.2023 lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ei vuoden 2023 alusta ole enää kunnallinen peruspalvelu. Kunnan peruspalveluihin kuuluu kuitenkin edelleen mm. varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen. Maahanmuuttajan oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Kotoutumislain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työtön työnhakija ja kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus on tällöin väline TE -toimistolle ja kunnalle tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa maahanmuuttajien palvelutarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja laissa tarkoitetun kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan tarkemmin toimenpiteistä ja palveluista, joihin maahanmuuttaja osallistuu. Sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat osaltaan maahanmuuttajien kotoutumista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä säädetään niitä koskevassa yleis- ja erityislainsäädännössä. Jatkossa näiden palveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.

 Kotoutumislaissa säädetään alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen tai nuoren tuesta ja erityisesti heidän asumisestaan perheryhmäkodeissa. Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön ja sopii yksikön perustamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Itsenäistyvien nuorten tuen sisällössä ja sen toteutumisessa on paljon alueellista vaihtelua. Itsenäistyvien nuorien tuen on tarkoitus olla kokonaisvaltaista tukea nuorelle. Sen tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Valtio maksaa kunnille näiden järjestämästä tuesta korvauksia siihen saakka, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

 Perheryhmäkotien toiminta perustuu kotoutumislakiin eikä siten nykyisellään ole sosiaalihuollon toimintaa, mutta käytännössä perheryhmäkotien henkilöstö työskentelee monissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa. Ympärivuorokautisena hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen toimintayksikkönä perheryhmäkotitoiminta on myös sisällöltään varsin lähellä sosiaalihuollon toimintaa. Mahdollisessa hyvinvointialueen uudessa tehtävässä tulisi huomioida myös sopimuksiin liittyvät sekä tiedonsaantioikeuksiin liittyvät kysymykset. Kotoutumislain mukaan maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Nämä tarpeet on jatkossakin huomioitava.

 Kotoutumislain mukaan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida esimerkiksi terveydentilasta ja muista henkilökohtaisista olosuhteista johtuvat palvelutarpeet. Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeeseen vastataan pääosin peruspalveluilla, mutta tarpeen mukaan myös erityispalveluilla, kuten lastensuojelun palveluilla. Erityisen tuen tarvetta voi esiintyä etenkin kiintiöpakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleiden joukossa. Pakolaisuuteen johtaneet tapahtumat ovat saattaneet aiheuttaa eritasoista traumatisoitumista, jolloin trauman tunnistamiseen ja hoitamiseen tarvitaan osaamista sekä perus- että erityispalveluissa. Kunnalle aiheutuu kustan-nuksia henkilöiden, eli erityisesti kansainvälistä suojelua saavien ja kiintiöpakolaisten sekä heidän perheenjäsentensä, vastaanotosta ja kotoutumista edistävien palvelujen ja toimenpiteiden järjestämisestä. Kotoutumislaissa säädetään kustannusten korvaamisesta. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimien aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Kunnat ovat oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin siten kuin kotoutumislain säädetään. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotoutumislaissa tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ELY-keskuksen kanssa

 Kunnalle maksetaan kotoutumislain mukaan laskennallista korvausta henkilöiden vastaanotosta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Lisäksi kunta voi hakea kotoutumislain mukaan laskennallista korvausta alkukartoituksen järjestämisestä muulle kuin työttömänä työnhakijana olevalle henkilölle, myös muulla perusteella maahan muuttaneen alkukartoituksen järjestämisestä.

 Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotukeen kuuluu Kansaneläkelaitoksen (jatkossa Kela) toimeenpanema perustoimeentulotuki sekä kunnan sosiaalihuollon toimeenpanema täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Kunta maksaa nykyisin Kelan toimeenpanemasta perustoimeentulotuen kustannuksista puolet. Kela saa rahoituksen sosiaaliturvan yleisrahastosta valtiolta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia vähennetään jälkikäteen sen osuudella. Maahanmuuttajien osalta valtion korvaus on 100 %, joten siksi heidän saamansa perustoimeentulotuki on sellainen, johon kunnan 50 % rahoitusta ei kohdisteta. Perustoimeentulotuen rahoitusratkaisu liittyy kunnan yleiseen toimialaan ja mahdollisuuteen edistää monilla tavoilla työllisyyttä ja hyvinvointia. Parhaillaan valmistellaan muutosta kunnan vastuuseen perustoimeentulotuen menoista. Jatkossa hyvinvointialue vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä tuesta.

 Keskeiset ehdotukset

 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

 Hyvinvointialueesta annetulla lailla ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. TYP-laissa säädetyn monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työllistymistä tarjoamalla työttömille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaaliterveys- ja kuntoutuspalveluja. Ehdotetaan tehtäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtymisestä johtuvat pääasiassa teknisluonteiset muutokset. Hyvinvointialueesta annetulla lailla ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja osaltaan HUS-yhtymä. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n 2 13 momentin mukaan Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin sovelletaan lisäksi, mitä hyvinvointialueista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Edellä mainitun lain 2 §:n 5 momentissa säädetään muun ohella, että HUS-yhtymään sovelletaan lisäksi mitä muualla laissa säädetään terveydenhuollon järjestämisestä. Edellä mainitusta sääntelystä johtuen, esityksessä muutettavissa säännöksissä viitataan vain hyvinvointialueeseen, jolla tarkoitetaan myös Uudenmaan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää, siltä osin, kun niiden järjestämisvastuulle kuuluvat tässä laissa säädetyt tehtävät.

 
Kotoutumislaki

 Kotoutumislain osalta ehdotetaan, että valtion korvauksia kunnille koskevassa luvussa 6 mahdollistettaisiin myös hyvinvointialueille korvausten hakeminen niiden kotoutumislain nojalla nykyisin kunnille korvattavien kustannusten osalta, joita hyvinvointialueille syntyy 1.1.2023 alkaen. Koska kunnalla on voimassa olevan kotoutumislain nojalla mahdollisuus hakea korvauksia takautuvasti kaksi vuotta kustannuksen syntymisen jälkeen, esitetään mahdollistettavan jatkossa kuitenkin myös se, että kunta voisi hakea vielä vuoden 2022 loppuun mennessä sille syntyneistä kustannuksista valtiolta korvauksia. Tällöin sekä kunta että hyvinvointialue voisivat hakea valtiolta korvauksia niille syntyneisiin kustannuksiin, jotka olisivat kotoutumislain nojalla korvattavia. Ehdotetaan myös säädettävän välttämättömistä muutoksista, jotka vaaditaan, että hyvinvointialue voisi vastata kotoutumislain 27 ja 28 §:ssä tarkoitetusta alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten tuen järjestämisestä, ml. perheryhmäkotien ja muiden asuinyksiköiden perustamisesta. Asiaan liittyvä yksityiskohtainen säätäminen sosiaalihuollon lainsäädännön osalta on tarkoitus tehdä myöhemmin osana kotoutumislain kokonaisuudistusta. Lisäksi ehdotetaan, että kunnan ja ELY-keskuksen väliset voimassa olevat sopimukset, jotka ovat edellytyksenä perheryhmäkotitoiminnalle sekä osalle korvausten saamista, siirtyisivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Tämän johdosta hyvinvointialueen ja ELY-keskuksen ei tarvitsisi sopia erikseen kunkin maahanmuuttajan osalta syntyvistä sopimusta edellyttävistä kustannuksista, jotta hyvinvointialue voisi hakea niihin valtion korvauksia. Lisäksi säädettäisiin hyvinvointialueiden tiedonsaantioikeudesta sekä henkilöstösiirroista liittyen perheryhmäkotitoimintaan

Lisätiedot työllisyysasiantuntija / TYP-johtaja, Seija Soininen, seija.soininen@lohja.fi

 maahanmuuttokoordinaattori, Heikki Kerkkänen, heikki.kerkkanen@lohja.fi

Oheismateriaali - Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta

Liite - Lohjan kaupungin lausunto työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja kotoutumisen edistämisestä lain muuttamisesta.

Esittelijä Kaupunginjohtajan viran väliaikainen hoitaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Lohjan kaupunginhallitus päättää

1. antaa liitteen mukaisen lausunnon; sekä

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano ote ja lausunto viedään lausuntopyyntö.fi -palveluun (Soininen)
ote/email työllisyysasiantuntija Soininen
ote/email maahanmuuttokoordinaattori Kerkkänen

 Hyvinvointijohtaja vt. Tuula Suominen saapui kokoukseen asiantuntijaksi tämän asian käsittelyn alkaessa klo 18.32 ja poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 18.38.

------------------------------------