Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 25.04.2022/Pykälä 144

639/08.00.00/2022

Kaupunginhallitus 25.04.2022 § 144

Johdanto
 

Väylävirasto pyytää lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023-2030.

Tausta Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa. Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, jonka talouskehyksen määrittelee Liikenne12-suunnitelma.

Vuosia 2023-2030 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.

Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia investointiohjelmaan liittyen.

Väylävirasto pyytää jatkotyön pohjaksi lausuntoja erityisesti seuraavista asioista:

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

2. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

3. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

4. Miten muuttaisitte ohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

5. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Ehdotus lausunnoksi

Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

Ohjelman lähtökohdat on kuvattu selkeästi ja ohjelmaan sisällytetyt hankkeet on perusteltu kattavasti, mutta kustannusraamin vuoksi ohjelmasta pois jääneiden hankkeiden karsiminen on perusteltu kevyesti. Varsinkin hankearvioinnilla kannattaviksi osoitettujen suurimpien hankkeiden karsiminen tulee perustella yhtä hyvin kuin hankkeiden sisällyttäminen ohjelmaan on perusteltu.

Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Ohjelmassa on esitetty kattavasti kunkin valitun hankkeen vaikutukset tavoitteisiin nähden. Myös ohjelmaan sisällytetyille hankkeille esitetyt perustelut ovat tasapuolisia ja esitetty selkeästi. Myös liitteessä 2 esitettyjen hyviksi todettujen hankkeiden ulkopuolelle jättäminen tulisi perustella vaikutusten kautta.

Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelman perustelut ovat kattavasti ja selkeästi kuvattu vaikutusten arvioinnin kautta. Sen sijaan tasapuolisuus ei perusteluissa tule riittävällä tavalla perusteltua. Kaupunkiseutujen saavutettavuutta oleellisella tavalla parantavien ja hiilineutraalisuutta edistävien suurten raideliikennehankkeiden, kuten Turun Tunnin Juna -hanke, pois jättäminen investointiohjelmasta ei ole riittävällä ja uskottavalla tavalla ohjelmassa perusteltu.

Miten muuttaisitte ohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

LVM:n hallinnonalalle kohdennetaan 110 milj. euron pysyvä säästö (tästä sovittiin alustavasti viime keväänä). Lisäksi päätettiin 17 milj. euron lisäsäästöstä hallinnonalalle. Pöytäkirjamerkintöjen (5.4.2022) mukaan säästöjen kohdentamista arvioidaan tarkemmin syksyn budjettiriiheen mennessä ja tavoitteena on, ettei säästö kohdistuisi perusväylänpitoon.

Säästö kohdennetaan siis lähtökohtaisesti/pääosin kehittämishankkeisiin. Kehittämisinvestointien rahoitustaso on Liikenne12:a muutenkin matala (n. 500 M €/v.), joten 110 milj. euron säästö veisi noin 20 % rahoituksesta. Hyvältä tilanne ei myöskään näytä kestävän liikkumisen edistämisen ja Liikenne12:ssa kaavailtujen joukkoliikenteen, pyöräilyn investointiohjelman ym. valtionavustustasojen noston kannalta. Perusväylänpidon rahoitustason nosto (1,4 miljardiin €/v. 2025 alkaen + indeksikorotus) on niinikään epävarmaa ja seuraavan hallituksen käsissä. Tilannetta vaikeutta se, että Liikenne12:a alkuperäisessä rahoitusohjelmassa on muutenkin tason notkahdus vuosina 2023-2024.

Kehittämishankkeiden rahoituksen romahdus lähivuosina tarkoittaa sitä, että uusia isompia hankkeita ei pystytä aloittamaan.

Suomi ei myöskään pysty hyödyntämään CEF2-rahoitusta tehokkaasti juuri niinä vuosina, kun rahoitusohjelmassa (2021-2027) on eniten rahoitusta jaossa. Rahoitusta voitaneen hakea vain pienempiin hankkeisiin. Suomen tulisi saada TEN-T -ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä.

Kuntien kannalta on tärkeää, että perusväylänpidon lisäksi huolehditaan kehittämisinvestointien rahoitustason ennustettavuudesta ja kestävän liikkumisen edistämisestä. Jo ennestään matalan kehittämisinvestointien rahoitustason huomattava leikkaus vaikeuttaa valtion sopimuksellista yhteistyötä kuntien ja kaupunkiseutujen kanssa. Se myös heikentää mahdollisuuksia parantaa kaupunkiseutujen välistä saavutettavuutta, joka mm. parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja edistäisi investointeja.

Toiveena oli, että Liikenne12 parantaa liikennejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyyttä, mutta tämä ei ole toteutumassa. Liikennesektorilta on liian helppo leikata rahoitusta muiden sektoreiden hyväksi. Kokonaiskuvan muodostaminen liikennejärjestelmän kehittämisen tahtotilasta on vaikeaa: Liikenne12:n toteutuminen on sumuista ja Liikenne12:a suhde suurten ratahakkeiden hankeyhtiöihin on epäselvä. Liikennejärjestelmän kehittämistä tulisi tarkastella samassa kokonaiskuvassa.

Ukrainan sodan myötä toimintaympäristö on muuttunut. Suomen logistinen asema on myös muuttunut kansainvälisesti ja suhteessa muuhun Eurooppaan. Merikuljetuksista riippuvaisen Suomen takamatka kasvaa, kun kilpailijamaissa investoidaan voimakkaasti raideliikenteeseen ja niiden logistinen saavutettavuus paranee.

Suomen sisäinenkin saavutettavuus heikkenee, jos teitä ja ratoja ei pystytä pitämään kunnossa. Kustannustason nousun myötä nykyisellä perusväylänpidon rahoituksella korjaustoimia voidaan tehdä entistä vähemmän.

Huoltovarmuus korostaa liikenneverkon merkitystä. Tämä ei näy kehysriihen päätöksissä, eikä tilannekuvaa asiasta ole vielä muodostettu. Venäjän ja Suomen välisen liikenteen jäädyttäminen vaikuttaa myös joidenkin investointiohjelman hankkeiden kannattavuuteen ja/tai mahdollisuuksiin viedä niitä eteenpäin.

Vaikuttavuuden kannalta ohjelman tulee sisältää enemmän Länsi-Uudellemaalle sijoittuvia toimenpiteitä kuin luonnoksessa on esitetty. Kasvava ja kehittyvä Länsi-Uudenmaan alue on ohjelmassa jäänyt selkeästi merkitystään vähemmälle huomiolle. Alueen elinkeinoelämän tarpeet, liikenneturvallisuus ja asukkaiden viihtyvyys tulisi paremmin huomioida investointiohjelman toimenpiteissä.

Hanko-Hyvinkää-radan korjaus- ja parannustoimenpiteitä on joiltakin osin esitetty, mutta Hangon sataman kautta kulkevan liikenteen kasvava määrä sekä liikenneturvallisuus edellyttävät enemmän toimenpiteitä ohjelmakaudella, jotta tasoristeysten turvallisuutta ja radan välityskykyä voidaan parantaa. Hanko-Hyvinkää radan peruskorjaukseen kytketään akselipainon nostaminen, mutta se ei saa hidastaa suunnitteluaikataulua. Akselipainojen nostamisella voidaan tehostaa rataverkon käyttöä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hanko-Hyvinkää -radan peruskorjauksen investoinneissa tulisi huomioida myös radan tärinävaikutusten eliminoiminen. Nykyisellään rata on asetetuista uusista nopeusrajoituksista huolimatta radan varren asukkaiden elämää edelleen osin voimakkaastikin häiritsevä tekijä.

Väyläverkon investointiohjelmassa todetaan että rataverkon kehittämisessä rahoitusta suunnataan liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaisiin rataverkon toimivuuden ja välityskyvyn kannalta kriittisimpiin ja vaikuttavimpiin kohteisiin (ml. peruskorjaukset) ottaen huomioon hankeyhtiöiden etenemisen. Ohjelmassa todetaan myös, että rataverkon välityskykyä parannetaan maakuntakeskusten välillä huomioiden myös poikittaisyhteydet liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaisesti. Tehdään toimenpiteitä, jotka parantavat kaupunkiseutujen välisten henkilöliikenneyhteyksien toimivuutta (esim. kapasiteetin lisääminen) sekä lyhentävät maltillisesti matka-aikoja.

Tämän jälkeen todetaan täysin ristiriitaisesti, että hankeyhtiöiden vastuulla olevien ratayhteyksien kehittämisen rahoitus ei sisälly Liikenne 12 -suunnitelman talouskehykseen, koska niiden kustannusarviot ovat merkittäviä ja hankeyhtiöiden päätöksentekoprosessi on erityinen. Lohjan näkemys kuitenkin on edelleen, että investointiohjelman ydinajatukseen liittyvän, maakuntaverkon välisen rataverkon välityskykyä parantavien, valmistelullisesti jo pitkällä olevien ratahankkeiden, kuten Turun Tunnin Juna -hankkeen, tulisi myös olla näkyvillä investointiohjelmassa.

Turun tunnin juna -hankkeessa on yleissuunnittelu parhaillaan loppuvaiheessa, ja sen johdannaisena on käynnistynyt hankeyhtiön vetämänä ratasuunnittelu, johon ainoana valtakunnallisista ratahankkeista on saatu jo varmistettua suunnittelumäärärahat EU-rahoituksen, valtion panostuksen sekä radan varren kuntien investoinnillisen sitoutuneisuuden kautta.

Turun tunnin juna -hankkeen ratasuunnittelun on näillä näkymin määrä olla lainvoimainen viimeistään vuoden 2025 aikana, joten on luontevaa, että Liikenne 12 -ohjelmassa tämä valtakunnallisen alueellisen saavutettavuuden kannalta keskeinen ratahanke huomioidaan. Tämä siksi, että radan rakentaminen voi aikataulullisesti käynnistyä jo vuoden 2026 aikana, mikäli kokonaisrahoitus saadaan varmistettua. Valtakunnallinen aktiivisuus tässä mielessä tukee myös kansainvälisen CEF-rahoituksen saamisen edellytyksiä.

Investointiohjelman maantieverkon kehittämisrahoitusta kohdistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Lohjalta on ollut jo vuosia tuotu esille keskeisiä tarpeita, joihin edellä mainittuihin seikkoihin liittyen investointiohjelmassa tulisi vastata.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta on investointiohjelmaan perusväylänpidon parantamishankkeista otettu mukaan ainoastaan Kt 51 tievaurion korjaus Hamossenin suon kohdalla, Siuntio sekä Mt 1070 Sammatti-Myllykylä jkp, Lohja. Tämä on Länsi-Uudenmaan alueen perusväylänpidon kehittämistarpeisiin nähden täysin alimitoitettu panostus.

Liikenne 12 -investointiohjelman dokumentissa todetaan, että maantieverkolla on paljon merkittäviä yksittäisiä ongelmakohteita, joiden palvelutaso ja liikenneturvallisuus eivät vastaa nykyliikenteen tarpeita. Parantamista vaativat kohteet on tunnistettu alueellisissa liikennejärjestelmää koskevissa suunnitelmissa.

Valtatiellä 25 on tapahtunut vuosien 2013-2017 aikana 112 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 10 henkilöä. Raskaan liikenteen määrä ja osuus on suuri koko osuudella. Hanke sijaitsee lähes kokonaan tärkeällä harju- ja pohjavesialueella. Palvelutasopuutteet on tunnistettu strategisessa tilannekuvassa.

T29 Vt 25 Hanko-Mäntsälä 1.vaiheen hankkeen kaikkein kiireellisimmän 1. vaiheen kustannusennuste on noin 85 milj. euroa. Positiivista on että Valtatie 25 on noteerattu investointiohjelmassa tärkeäksi maantieverkolliseksi kehittämiskohteeksi. Lohjan osalta edellä mainittua asiaa ei kuitenkaan investointiohjelmassa ole käytännössä huomioitu.

Lohjalla Lempolan eritasoliittymän tiesuunnitelman laadinta on käynnistynyt valtatien 25 välityskyvyn parantamista silmällä pitäen. Tämän hankkeen investoinnillinen ajankohta voi hyvin sijoittua Liikenne 12 -ohjelman ohjelmakaudelle, joten tämä keskeinen hanke on syytä sisällyttää ohjelmaan mukaan. Hankkeella on heijastusvaikutuksia myös tulevan Turun tunnin junan asemanseudun syöttöliikenteen toimivuuteen.

Lohjalla sijaitsevan valtatie 25:n ns. Braskin liittymän liikenneturvallisuus on jo vuosien ajan todettu merkittäväksi riskitekijäksi, jonka johdosta tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Samoin Suitiantien ja Venteläntien risteyksen kiertoliittymä on liikenneturvallisuuden kannalta oleellinen toimenpide, jonka toteuttamisen nopeuteen tulisi panostaa nimenomaan ko. risteyksen nykyisen puutteellisen liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Investointiohjelman laadinnasta tulee jatkossa informoida ennakoivammin. Hankkeiden priorisoinnista tulee informoida kuntatasolla jo ennen luonnoksen valmistumista esimerkiksi maakunnan liikennejärjestelmätyöhön sisältyvissä kokouksissa ja erillisissä kunnille järjestettävissä infotilaisuuksissa.

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien seurantamittareita tullaan käsittelemään liikennejärjestelmätyön kokouksissa. Näitä mittareita tulee hyödyntää tulevien investointiohjelmien laadinnassa.

Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Investointiohjelmassa on esitetty vain hankkeet, jotka perustuvat Liikenne 12 -suunnitelmaan. Ohjelma ei siis sisällä hankkeita, joista on jo tehty toteuttamispäätös, eikä hankkeita, joita edistetään MAL-sopimusten tai hankeyhtiöiden, kuten Turun tunnin juna -yhtiön kautta. Nämäkin on syytä tuoda investointiohjelmassa esille.

Myös suunnittelun käsittely erikseen rinnakkaisessa suunnitteluohjelmassa vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Investointiohjelmaan tulee tästä syystä liittää tiivistelmä ohjelman ulkopuolella etenevistä hankkeista sekä suunnitteluohjelmasta karttoina ja luetteloina.

Heikon suunnitteluvalmiuden vuoksi ohjelman ulkopuolelle jääviä, mutta muuten perusteltuja hankkeita tulee priorisoida voimakkaasti suunnitteluohjelmassa. Lohjalla erityisesti valtatien 25 ja Hanko-Hyvinkää radan hankkeiden suunnitteluvalmiutta tulee edistää.
 

Esittelijä vs. kaupunginjohtaja Puistosalo Pekka

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa Väylävirastolle edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano ote Väylävirasto
ote/email elinvoimajohtaja Puistosalo
ote/email kaavoituspäällikkö vs. Iris Koivula

------------------------------------