Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 01.08.2022/Pykälä 102

911/00.04.01/2022

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.06.2022 § 87

 Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin ja kalataloudellisesti merkittävin vesistöalue. Mustionjoki, joksi kutsutaan vesistön Lohjanjärven alapuolista osaa, oli aikoinaan myös merkittävä vaelluskalajoki: se oli Suomenlahteen laskevista lohijoista toiseksi suurin. Mustionjoen kautta merilohet ja taimenet pääsivät tuolloin nousemaan Lohjanjärveen, Hiidenvedelle ja niiden yläpuolisiin vesistöihin aina latvoille saakka, kunnes vaelluskalojen nousu estettiin voimallisella vesirakentamisella 1900-luvun alkupuoliskolla. Patojen rakentamisen johdosta vaelluskalakannat taantuivat ja tuhoutuivat ja vesistön alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon 1950-luvulla. Lohen sukupuutto ja taimenkantojen voimakas taantuminen yhdessä elinympäristön ja vedenlaadun heikkenemisen kanssa ovat estäneet myös Karjaanjoen jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymisen, sillä niiden elinkiertoon kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta Mustionjoessa on yhä Suomen eteläisin ja merkittävä, joskin vanha ja ilman suojelutoimia sukupuuttoon kuoleva, raakkupopulaatio.

Raasepori ja alueen muut kunnat ovat yhdessä alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa käynnistäneet vuonna 2016 yhteistyön lohikalojen luontaisen elinkierron palauttamiseksi Mustionjokeen ja edelleen koko Karjaanjokeen. Raasepori rakennutti kahteen alimpaan voimalaitokseen, Åminneforsiin ja Billnäsiin, tekniset kalatiet, jotka otettiin käyttöön keväällä 2020. Toteutus rahoitettiin Lohikalat Karjaanjokeen 2021 -sopimuksen mukaisella, alueen kaikkien kuntien ja lisäksi valtion, EU:n, alueen yritysten ja kalatalousalueiden sekä voimalaitosten omistajan Koskienergia Oy:n rahoituksella. Kunnat ovat jatkosopimuksin sitoutuneet kahden vielä puuttuvan Mustionjoen voimalaitoksen, Peltokosken ja Mustionkosken, kalatien toteutuksen rahoittamiseen vuosien 2022-2025 (2029) aikana. Sopimukseen sisältyy myös lukuisia muita koko Karjaanjoen ekologisen tilan ja luontaisen elinkierron turvaavia toimia.

Raaseporin kaupunki on visiotyön kautta sitoutunut Mustionjoen neljän kalatien kokonaisuuden rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Raaseporin kaupunki on hakenut aluehallintoviraston lupaa yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseksi Peltokosken voimalaitoksen ohi (ESAVI/42031/2021). Tämän lisäksi viimeisteltävänä on myös Mustionkosken kalatien lupahakemus. Näiden toteutuessa Mustionjoesta tulisi poistetuksi kaksi viimeistäkin vaellusestettä. Kalateiden suunnittelun keskiössä on ollut lohikalojen lisäksi vimpa, siika, ankerias ja nahkiainen. Lisäksi on haluttu huomioida muut eliölajit erityisen ryömintäkäytävän avulla. Kalateiden rakentamisessa on huomioitu myös kalojen alasvaellus. Billnäsin voimalaitokselle rakennettu alasvaelluksen ohjausrakenne on yksi ensimmäisistä Suomeen rakennetuista ohjaimista ja rakenteeltaan ainutlaatuinen.

Mustionjoen kalateiden suunnitelmien tekoa on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Raaseporin kaupungista, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä, Virho ry:stä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Asiantuntijaryhmässä on todettu, että Mustionjoen virtaosuudet on lähestulkoon kokonaan padottu ja joki oikeastaan muodostuu sarjasta altaita. Näin ollen luonnonmukaisia kalateitä tulisi suosia kalojen lisääntymisalueen ja jokihelmisimpukan elinalueen aikaansaamiseksi. Kahden alimman kalatien osalta päädyttiin lopulta teknisiin toteutusratkaisuihin. Luonnonmukaisen kalatien rakennusolosuhteet todettiin olevan Peltokoskella huomattavasti paremmat kuin muilla voimalaitoksilla.

Raaseporin kaupunki on nyt hakemassa Peltokoskelle ratkaisua, joka yhdistää teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitoksen ohi. Koskienergia Oy:llä on Peltokosken voimalaitoksen osalta vedenluovutusvelvoite kalatiehen. Raaseporin kaupungin hakeman Peltokosken voimalaitospadon noin 580 m pitkä kalatie muodostuisi ylä- ja alaosan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista ja niiden välisestä luonnonpuromaisesta osuudesta. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta. Alaslaskeutuville smolteille rakennetaan putki entisen jääaukon tunnelin kautta voimalaitoksen läpi. Rakenne olisi käytössä smolttien alaslaskeutumisen aikana. Kalatiehen juoksutettaisiin yläaltaasta 0,51-0,62 m3/s suuruinen virtaama kalojen nousuaikana. Luonnonpuromaiselle osuudelle rakennettavia kutusoraikkoja ja poikastuotantoalueita varten kalatiessä juoksutettaisiin vettä talvellakin vähintään 0,4 m3/s. Suunnittelijana on toiminut Maveplan Oy ja suunnittelua on ohjannut aiemmin mainittu asiantuntijaryhmä.

Koskienergia Oy:n lupahakemuksen (ESAVI/29021/2021) sisältämä Borland-kalatie on hakemuksen mukaan tarkoitus rakentaa nykyisen voimalaitoksen vanhaan uittotunneliin. Kalatiepaikka on valittu sekä nousevia että alas laskeutuvia kaloja ajatellen lähelle voimalaitoksen päävirtausta. Tilanpuutteen takia valittu sijainti ei hakemuksen mukaan sovellu muulle kuin Borland-tyyppiselle kalatielle. Borland-kalatien toiminta perustuu sulutus- ja keruuvaiheisiin. Kalatiehen juoksutettaisiin yläaltaasta 0,6 m3/s suuruinen virtaama kalojen nousuaikana. Suunnittelijana on toiminut Maveplan Oy.

Peltokosken voimalaitokselle on siis vireillä lupahakemukset kahdelle erilaiselle kalatieratkaisulle. Raaseporin kaupungin Peltokosken voimalaitospatoon esittämälle ratkaisulle on laaja, koko Karjaanjoen valuma-alueen kuntien ja asiantuntijoiden tuki, koska se on valmisteltu asiantuntijoita kuullen ja se turvaa parhaiten Mustionjoen ja laajemmin koko Karjaanjoen ekologisen tilan palauttamista.

Peltokosken kalatien tulee soveltua lohikalojen lisäksi Mustionjoessa esiintyville muille kaloille, kuten vimmalle, siialle, ankeriaalle ja nahkiaiselle ja sen tulee huomioida myös muu vesieliöstö. Peltokosken kalatien tulee myös sisältää mahdollisimman paljon luonnonmukaisena toteutettavaa kalatieratkaisua lohikalojen lisääntymispaikkojen määrän kasvattamiseksi sekä raakkujen suojapaikkojen lisäämiseksi. Koskienergia Oy:n esittämä Borland-kalatie ei tue näitä tavoitteita. Mikäli Koskienergia Oy:n kalatieratkaisulle myönnetään lupa, ei voimalaitoksen kalatalousmaksusta tule luopua, sillä sitä tulee käyttää kompensoimaan vesieliöstön lisääntymis- ja elinalueiden puutetta.

Koskienergia Oy:llä on voimalaitoksen osalta vedenluovutusvelvoite kalatiehen. Koskienergian oma lupahakemus koskien Borland-kalatietä edustanee voimalaitosyhtiölle taloudellisesti edullisinta ratkaisua, koska vettä juoksutetaan voimalaitoksen ohi merkittävästi vähemmän. Ratkaisu ei sen sijaan ole Karjaanjoen ekologisen tilan parantamisen kannalta paras mahdollinen.

Kalojen kulun turvaaminen sekä ylös- ja alasvaelluksen osalta koko Mustionjoen matkalla on merkittävä ponnistus ja tarvitsee onnistuakseen kaikkien neljän kalatien toimimista saumattomasti yhteen. Kalatien toimivuus ja tehokkuus on riippuvainen sen käyttäjästä. Tämä koskee erityisesti Koskienergia Oy:n esittämää teknistä Borland-kalatieratkaisua. Jälkikäteen voimalaitospatoihin rakennettujen Borland-Kalateiden toimivuus on ollut heikkoa, läpäisytehokkuus vaihtelevaa, hoito- ja käyttökustannukset korkeita, minkä vuoksi maailmalla on myöhemmin paljolti korvattu Borland-kalateitä tavanomaisilla kalateillä. Peltokosen kalatien toimivuuden tulee olla helposti todennettavissa. Kalojen saumattoman vaelluksen turvaamiseksi on tärkeää, että kaikkien neljän kalatien toimivuudesta vastaa sama vastuutaho eli tässä tapauksessa Raaseporin kaupunki.  Mikäli Koskienergia Oy:n kalatieratkaisulle myönnetään lupa, on lupaehdoin varmistettava, että koko neljän kalatien ketju toimii saumattomasti kalojen ylös- ja alasvaellusreittinä.

Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2030 -ohjausryhmän kokouksessa 6.6.2022 sovittiin, että Lohja antaa asiasta samansisältöisen lausunnon kuin Raaseporin kaupunki.

Lisätiedot elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo, pekka.puistosalo@lohja.fi

Oheismateriaali - Aluehallintoviraston lausuntopyynnöt (2 kpl)

Esittelijä Maankäyttöjohtaja Puistosalo Pekka

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa lausuntonaan, että kalatien toteuttamislupa myönnetään vain Raaseporin kaupungin lupahakemuksen mukaiselle toteuttamisratkaisulle.

Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano 

------------------------------------

Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.08.2022 § 102

 Kaupunginjohtaja Härmälä käytti otto-oikeutta 13.6.2022 kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.6.2022 § 200 palauttanut asian uuteen käsittelyyn.

Lisätiedot elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo, pekka.puistosalo@lohja.fi

Oheismateriaali - Aluehallintoviraston lausuntopyynnöt (2 kpl)

Esittelijä Maankäyttöjohtaja Puistosalo Pekka

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa lausuntonaan, että kalatien toteuttamislupa myönnetään vain Raaseporin kaupungin lupahakemuksen mukaiselle toteuttamisratkaisulle.

Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano 

------------------------------------