Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
Pöytäkirja 25.08.2022/Pykälä 100

1080/12.01.03.02/2022

Kaupunginvaltuusto 14.02.2018 § 31

Valtuutettu Jani Méling Vihreän valtuustoryhmän puolesta esitti seuraavan

aloitteen:

"Esiopetuksessa ja perusopetuksessa olevalla oppilaalla tai toisella asteella olevalla opiskelijalla on oikeus saada opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoon yhteinen termi aikaisemmin käytetyille termeille oppilas- ja opiskelijahuolto.

Opiskeluhuoltoa säätelee 1.8.2014 voimaan tullut oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä useat koulutusta, opetusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säätelevät lait.

Opiskeluhuolto koostuu koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman

mukaisesta opiskeluhuollosta ja opiskeluhuollon palveluista, joita ovat

psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon

palvelut.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko

oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskelijalla on myös oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, jolla pyritään edistämään opiskelijan oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisemään ongelmien syntymistä. Kyse on myös

opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja laadun sekä varhaisen tuen

turvaamisesta.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen

opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu.

Olen todella huolissani Lohjan tilanteesta. Lastensuojelun määrärahat ovat

vuoden 2017 aikana ylittyneet 850 000 euroa, joka kertoo siitä, ettei

ennaltaehkäisevät toimenpiteet ole olleet riittäviä. Tällä hetkellä Lohjan

lastensuojelu on ylikuormittunut sekä nuorisopsykiatrian poliklinikan ja

perheneuvolan asiakasmäärät nousseet siten, että jonot ovat jopa 2,5

kuukautta kiireettömissä tapauksissa. Myös Tuki ja neuvontakeskus Linkin

matalan kynnyksen psykiatrinen sairaanhoitaja on lopettanut.

Kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen ja lukion nuorista 12

prosenttia ovat kokeneet kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, joka

kertoo siitä, että lapsille ja nuorille tarkoitettua matalan kynnyksen palvelua

tarvitaan nuorille enemmän. Esimerkkinä otettakoon Anttilan koulupiiri,

jossa kuraattorilla ja psykologilla on noin 1050 oppilasta. 12 prosenttia

oppilasta on siis 126 nuorta. Haastatellessani kuraattoria, hän oli ehtinyt

tavata 60:tä nuorta. Puolet nuorista siis jäi ilman tukea. Systemaattinen

tilastointi Lohjalta puuttuu kokonaan. Emme siis tiedä alueellisesti, kuinka

paljon moni käyttää ja kuinka monen oletetaan tarvitsevan opiskeluhuoltoa.

Lohjalla psykologi keskittyy pääsääntöisesti alakoululaisiin ja tutkimiseen

sekä terveydenhoitajalla on todella paljon lakisääteistä terveydenhoitoa.

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka työpanos keskittyy vastaavasti yläkoululaisiin.

Opiskeluhuolto on universaali palvelu, jonka tulisi olla kaikkien oppilaiden

käytettävissä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus eivät kuitenkaan tällä

hetkellä opiskeluhuollossa täysin toteudu. Tulokset osoittavat, että koulujen

välillä on eroja opiskeluhuollon järjestämisessä ja toiminnassa.

Opiskeluhuoltoa on jatkossa kehitettävä huomioimaan eri oppilasryhmien

erilaiset tarpeet. Myös asiakkaiden jatko-ohjauksen on toimittava sekä

yhteisölliseen työhön on jäätävä aikaa.

Voisiko Lohja olla edelläkävijä tukemassa nuortemme kokonaisvaltaista

hyvinvointia?

Ehdotan, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla selvitetään

esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden

opiskeluhuollon vaikuttavuus, tarve ja riittävyys. Tuloksien pohjalta tehdään

tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja riittävän

opiskeluhuollon toteutumiseksi."

Päätös  Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Liite 7/Kv 14.2.2018  - valtuustoaloite

-----------------------------------

Kaupunginhallitus 05.03.2018 § 67

Kaupunginhallituksen 8.1.2018 § 5 mukaisesti valtuustoaloitteet otetaan

jatkossa käsittelyyn mahdollisimman pikaisesti valtuuston kokouksen

jälkeen kaupunginhallituksen kokouksessa. Siinä määritellään

vastuuvalmistelija ja toimiala, mille se kuuluu. Vastaavasti käydään

mahdollinen lähetekeskustelu asiasta.

Lisätiedot: hallintojohtaja Hanna-Maria Grandell,

hanna-maria.grandell(a)lohja.fi

Oheismateriaali:

- Valtuustoaloite opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden

selvittämiseksi

Esitys

Kj  Kaupunginhallitus päättää merkitä saapuneen aloitteen tiedoksi ja lähettää

sen edelleen valmisteltavaksi hyvinvointitoimialalle, lasten, nuorten ja

perheiden palvelualueelle.

Päätös  Hyväksyttiin.

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 12.06.2018 § 71

Valtuutettu Jani Meling on tehnyt valtuustoaloitteen opiskeluhuollon

vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämiseksi. Aloitteessaan hän on huolissaan Lohjan tilanteesta. Hän toteaa, että kun lastensuojelun

määrärahat ovat vuonna 2017 aikana ylittyneet 850 000 euroa, se kertoo

siitä, etteivät ennaltaehkäisevät toimenpiteet ole olleet riittäviä. Lohjan

lastensuojelu on ylikuormittunut ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ja

perheneuvolan asiakasmäärät ovat nousseet siten, että jonot ovat jopa 2,5

kuukautta. Myös Tuki- ja neuvontakeskus Linkin matalan kynnyksen

psykiatrian sairaanhoitaja on lopettanut. (tieto 1.5.2018 Psykiatrinen

sairaanhoitaja aloittanut työn nuorisokeskuksessa Harjulassa maaliskuussa 2018) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan olisi tarvetta paljon enemmän lapsille ja nuorille tarkoitettuun matalan kynnyksen palveluun kuin mitä tällä hetkellä on tarjolla. Aloitteessa todetaan,että opiskeluhuolto on universaali palvelu, jonka tulisi olla kaikkien oppilaiden käytettävissä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus eivät kuitenkaan tällä hetkellä toteudu. Koulujen välillä on eroja opiskeluhuollon järjestämisessä ja toiminnassa. Aloitteessa esitetään, että opiskeluhuoltoa on jatkossa kehitettävä huomioimaan eri oppilasryhmien erilaiset tarpeet. Asiakkaiden jatko-ohjauksen on toimittava ja yhteisölliseen työhön oin jäätävä aikaa.

Aloitteessa esitetään, että esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen

opiskelijoiden opiskeluhuollon vaikuttavuus, tarve ja riittävyys selvitetään.

Tuloksien pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisen,

tasa-arvoisen ja riittävän opiskeluhuollon toteuttamiseksi.

Opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämiseksi

perustettiin työryhmä, jossa olivat mukana erityisasiantuntija Jaana

Törnqvist, erityisasiantuntija Merja Tikkanen, psykologi Marja-Helena

Kunnas, kuraattori Niina Eskolin, osastonhoitaja Anita Lindevall, lukion

rehtori Panu Ruoste, yhtenäiskoulun apulaisrehtori Päivi Tuomi, alakoulun

rehtori Satu-Kristiina Hautamäki.

Selvitystyössä kuvataan opiskeluhuollon monialaista yhteistyötä,

lainmukaista kunta- ja koulukohtaisia oppilashuollon ryhmiä sekä

opiskeluhuollon toteuttamista ja arviointia. Selvityksessä avataan

opiskeluhuollon ammattihenkilöiden (kuraattori, psykologi ja

terveydenhoitaja) työn kuvaa sekä oppilas- ja yksikkömääriä, työajan

jakautumista. Lisäksi esitetään kuraattorien ja psykologien käytössä olevan

Aura-rekisterin tilastointeja. Selvityksessä kerrotaan jo nyt menossa

olevista kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä, joiden kautta

opiskeluhuollon toimintaa pyritään yhdenmukaistamaan ja lisäämään

vaikuttavuutta.

 Nykyinen Lohjan opiskeluhuollon ammattihenkilöiden henkilöstöresurssi

Koulupsykologit

Lohjan kaupungissa toimii tällä hetkellä yhteensä kuusi koulupsykologia.

Viiden koulupsykologin toiminta-alue määräytyy pääsääntöisesti viittä

yläkoulualueita mukaillen. Lohjan Yhteislyseon lukiolla, Kisakallion

Urheiluopistolla ja Kanneljärven Opistolla toimii oma, kuudes

koulupsykologi. Ruotsinkielisen koulualueen psykologipalvelut järjestetään

ostopalveluna.

Koulukuraattorit

Lohjan kaupungin kahdeksan koulukuraattorin toiminta-alue määräytyy

maantieteellisesti vaihdellen ammattihenkilöstä riippuen esiopetuksesta

lukiokoulutukseen.

 Kaikki kaupunkimme koulukuraattorit ja - psykologit ovat muodollisesti

 kelpoisia ja tekevät täyttä viikkotyöaikaa.

Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on Lohjalla 16 terveydenhoitajaa ja

yhdellä heistä on vain yksi toimipiste hoidettavanaan lukuvuonna

2017-2018. Muilla terveydenhoitajilla on tällä hetkellä kahdesta neljään

yksikköä vastuullaan. Täyttä viikkotyöaikaa tekee vakansseja

tarkastelemalla 14 työntekijää ja kahdella on vakanssipohjakin osa-aikainen (40 ja 60 %). Lakisääteistä lyhennettyä työaikaa tekee parhaillaan kaksi terveydenhoitajaa ja yksi heistä on hoitovapaalla, joten sijaisia on eri

vakansseilla ja työssä yhteensä työskennellyt kolmesta neljään henkilöä

kuluvan lukuvuoden aikana.

Aloitteessa pyydetään selvittämään opiskeluhuollon vaikuttavuus. Palvelun

ydintä eli palvelutapahtuman laatua ja vaikuttavuutta (tässä opiskeluhuollon laatua/vaikuttavuutta) ei voida mitata, mutta sitä voidaan kuvata palvelun käyttäjien kokemuksia dokumentoimalla sekä niitä analysoimalla (Salmi 2010). Vaikuttavuuden arvioinnin vaikeus; vaikuttavuus on kokemuksen muutos. Sitä ei voida arvioida pelkästään palvelun saatavuuden tilastollisilla muutoksilla. Saatavuus ei ole sama kuin vaikuttavuus. Myöskään niin sanottuun harmaan alueen laajuutta ei voida luotettavasti tarkastella. "Harmaalla alueella" tarkoitetaan tässä niitä nuoria, jotka saattaisivat tukea

tarvita, mutta eivät tätä tarvettaan jostain syystä tai toisesta jaksa tai osaa

näkyvästi ilmaista (Salmi V. erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA,

 Suuntaaja 1/2010)

Tämän valmisteluajan puitteissa pitkävaikutteisen vaikuttavuuden (oppilaan kokemus) mittaaminen ei ollut ajallisesti tai henkilöstöresurssien puitteissa mahdollista.

Aloitteessa esitetään selvitettäväksi opiskeluhuollon tarve. Asiaa pyritään

selvityksessä hahmottamaan opiskeluhuollon ammattihenkilöiden oppilasja

opiskelijavastuualueiden laajuuden, työajan jakautumisen ja

asiakasmäärien kautta.

Koulukuraattoreiden työmäärän suosituksen (Talentia) mukaan kuraattorilla tulee olla korkeintaan 3 kouluyhteisöä yhtä koulun sosiaalityöntekijää kohti ja koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä tulisi olla noin 600 oppilasta kuraattoria kohti. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon kuraattorien työalueen määrän ja oppilasmäärän lisäksi maahanmuuttajaoppilaiden, erityisoppilaiden ja erityiskoulujen määrä. Työhön vaikuttaa lisäksi asuinalue, perheiden sosioekonominen tilanne ja muut saatavilla olevat lasten ja nuorten palvelut. Koska työ pohjautuu yhteisölliseen työotteeseen ovat kaikki koulun oppilaat koulukuraattorin asiakkaita joko yksilöinä tai yhteisön jäseninä.

Lohjalla koulukuraattorien oppilasmäärät kuraattoria kohti liikkuvat 470-

1070 oppilaan välillä. Koulujen määrä kuraattoria kohti on 4-6 yksikköä

(yksiköitä, joiden välillä liikuttava autolla) ja hallinnollisesti eri yksiköitä 5-9.

Koulupsykologien resursoinnissa on otettava huomioon

psykologiasiantuntijuuden tarve niin asiakastyön, henkilöstön, yhteisön kuin organisaationkin kannalta. Suomen Psykologiliiton ja Stakesin (nyk. THL) hyväksymä suositus on korkeintaan 600-800 oppilasta/opiskelijaa yhtä psykologia kohti. Kouluyksiköitä tulee olla korkeintaan kolme yhtä psykologia kohden. (Suomen Psykologiliitto).

Lohjalla koulupsykologien oppilasmäärät koulupsykologia kohti liikkuvat

821-1417 oppilaan välillä.

Koulujen määrä koulupsykologia kohti on 3-10 yksikköä (yksiköitä, joiden

välillä liikuttava autolla) ja hallinnollisesti eri yksiköitä 3-12.

Lohjan kaupunki vastaa sekä koulutuksen järjestäjänä että myös

alueellansa sijaitsevien yksityisten (Kisakallio, Kanneljärvi, Sammatin vapaa kyläkoulu) koulujen/oppilaitosten opiskeluhuollon järjestämisestä.

Kokonaisoppilasmäärät jakautuvat tällä hetkellä laskennallisesti

seuraavasti: kuraattori/ 782 ja psykologi/ 1131.

Terveydenhoitajan oppilasmitoitus

Kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen

kouluterveydenhoitaja 600 koululaista kohti. Oppilasmäärä on

laskennallinen eli oppilasmäärä yhtä terveydenhoitaja henkilötyövuotta kohti.

Terveydenhoitajan oppilasmäärän tulee olla alhaisempi silloin, kun

- terveydenhoitaja työskentelee useammassa toimipisteessä tai erilaisissa

työtehtävissä

- käytössä ei ole riittävästi muita oppilashuollon palveluja

- paikkakunnalla ei ole toimivaa lasten/nuorten mielenterveyspalvelujen

verkostoa

- terveydenhoitajan työparina ei ole nimitettyä kouluterveydenhuoltoon

perehtynyttä lääkäriä

- koululaisissa on paljon erityistä tukea tarvitsevia (esim. erityisopetusta

saavat/erityiskoulujen oppilaat, maahanmuuttajat, syrjäytymisuhan alla

olevat moniongelmaiset nuoret) (THL)

Terveydenhoitajatyötä kouluilla ja oppilaitoksilla määrittävät enemmänkin

käyntimäärät kuin työntekijäkohtainen oppilas- tai opiskelijamäärä. Lohjalla

oppilas- ja opiskelijamäärät terveydenhoitajaa kohti vaihtelevat 470 - 1080

välillä ja käyntikerrat 1120- 1810 välillä. Liitteenä olevassa selvityksessä on

selvitetty terveydenhoitajakohtaisesti oppilas- ja opiskelijamäärät ja

käyntikerrat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että meillä on kaikissa opiskeluhuollon

ammattihenkilöiden asiakasmäärien mitoituksissa reilua ylitystä ja

työmäärä sekä oppilas- ja opiskelijamäärät eivät jakaudu tasaisesti.

Lohjalla on työn alla erilaisia toimenpiteitä, joiden kautta opiskeluhuollon

toimintaa koetetaan vahvistaa, yhdenmukaistaa ja tehostaa. Ns.

noste-työskentely on aloitettu. Noste-työskentelyssä sosiaalihuollon

sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja työskentelevät kun lapsen/nuoren

koulutilanne on kriisiytynyt ja lapsella/nuorella ei ole asiakkuutta

sosiaalihuollossa/lastensuojelussa. Jalkautuva tuki tuodaan lapsen omalle

koululle. Noste-työskentelyn yhteydessä tehdään palvelutarpeen arviointi ja ohjataan perhettä tarvittaviin palveluihin.

Alueellisessa työssä on nimetty alueelliset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ja

yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen alueilla on aloitettu.

Me.koulu- kehittämistyössä Järnefeltin koulualueella on tavoitteena kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi nuorten syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Ensi lukuvuoden aikana on tarkoitus aloittaa näiden toimintamallien jakaminen myös muille alue.

Opetustoimessa tulevankin lukuvuoden yhtenä painopistealueena on

edelleen oppilashuolto. Kehittämistavoitteina on opiskeluhuollon

ohjausjärjestelmän toiminnan vakiinnuttaminen sekä opiskeluhuollon

kirjaamisten sekä toimintamallien yhdenmukaistaminen ja ohjeistaminen.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä arvioi opiskeluhuollon vaikuttavuutta ja

toimintaa muun muassa alueellisten opiskeluhuollon kuulemisten avulla.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan hyvinvointityön

vaikuttavuutta neljän vuoden välein. Hyvinvointisuunnitelma on päivitetty

viimeksi 2017 vuosille 2017-2020. Kaupungin hyvinvointikertomuksen

päivitys on parhaillaan työn alla.

Ns. LAPE- työssä lapsi- ja perhepalveluja Lohjalla uudistetaan siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

Ensisijaista uudistuksessa on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden

tuki. Näin voidaan vähentää lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (2016-2018) johtavat sosiaali- ja

terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka vastuulla on

lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki varhaiskasvatuksessa, koulussa ja

oppilaitoksessa. Ohjelman toimeenpanon tuesta vastaa Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos.

Eri kouluasteiden siirtymävaiheiden siirtymien tiedonsiirto. Pedagogisen

tiedonsiirron lomakkeet ja yhteistyön prosessit on tänä keväänä päivitetty

perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Tällä vahvistetaan alueellista

tasalaatuisuutta.

Opiskeluhuollon lainsisällöistä on Lohjalla annettu koulutusta koko

opetustoimen- ja oppilashuoltohenkilöstölle. Toimintakulttuurin muutos

vaatii kuitenkin yhä jatkuvaa koulutusta.

Oppilasmäärien tasaaminen eri ammattihenkilöiden kesken (KU, PSY, TH)

ja muun muassa Ojamon koulun väistötilanne muuttaa kuraattorien ja

psykologien sekä terveydenhoitajien oppilasmääriä.

Nykyisen 'korjaavaan' yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään

olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo

resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään

työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa.

Aloitteessa esitetään selvityksen tulosten perusteella tehtäväksi tarvittavat

toimenpiteet yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja riittävän opiskeluhuollon

toteuttamiseksi.

Opiskeluhuollon ammattihenkilöiden uudet vakanssit:

Varhaiskasvatuksen psykologi. Tällöin voitaisiin antaa lapsille varhaista

tukea jo ennen kouluikää. Tällä hetkellä koulupsykologien resurssi

varhaiskasvatuksessa riittää lähinnä oppimisvalmiuden arviointiin.

Yhden koulukuraattorin lisääminen laskisi oppilasmäärien laskennallisen

määrän nykytilanteesta 872/ kuraattori oppilasmäärän 774/ kuraattori.

Lisäksi koulukuraattorien työn "uudelleen jako": alueiden oppilasmäärät

sekä alueelliset eroavaisuudet huomioiden.

Yhden koulupsykologin lisääminen laskisi oppilasmäärien laskennallisen

tasaamisen nykytilanteesta 1131/ koulupsykologi oppilasmäärään 969/

koulupsykologi. Lisäksi psykologien työn "uudelleenjaon tarkastelu" niin

alueellisesti kuin sisällöllisesti

Koulusosionomien vakansseja koulun ja oppilaitten arjen tueksi.

Koulusosionomi toimisi lähinnä matalan kynnyksen auttajana. Hän on

paikalla päivittäin. Nuorten on helppo tulla juttelemaan pienistäkin asioista.

Usein nuoret kaipaavat tukea ja aikuista, jolta kysyä neuvoa joko

kouluasioissa tai itseä koskevissa asioissa. Koulusosionomi auttaa nuorta

löytämään avun ja neuvoo, mistä apua voisi saada nuorelle itselleen.

Opiskeluhuollon vaikuttavuus on resurssikysymys. Ennaltaehkäisevän työn

lisääminen lain vaateiden mukaiseksi vaatii kouluun opiskeluhuollon

ammattihenkilöiden lisäksi myös perhetyöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä ja

muita matalan kynnyksen tukea antavia aikuisia. Muun monialaisen

yhteistyön resurssien tarkastelu on syytä tehdä opiskeluhuollon resurssien

tarkastelun yhteydessä.

Erityisnuorisotyöntekijän resurssin lisääminen. Erityisnuorisotyö pystyisi

yksittäisten kertaluontoisten teematuntien lisäksi tarjoamaan tiiviimpää ja

oikea-aikaisempaa tukea erilaisten pienryhmien, interventioiden ja

ryhmäyttävien sekä luokkahenkeä vahvistavien menetelmien muodossa.

Reagointi alueellisiin ilmiöihin nopeutuisi.

Opiskeluhuollon toiminnassa ja resurssien tarkastelussa on otettava

huomioon myös seuraavia tekijöitä.

Lohjalle vuosien 2015-2018 aikana muuttaneet maahanmuuttajataustaiset

nuoret (yksin maahan tulleet turvapaikanhakijanuoret). Nuoret kouluttautuvat tällä hetkellä aikuisten perusopetuksessa (Kanneljärven Opisto) ja Valmassa (ammattiin valmentavat opinnot) ja ammatillisessa

perusopetuksessa (Luksia). Tällä hetkellä Lohjalla

turvapaikkahakijataustaisia perusopetuksessa olevia nuoria noin 30.

Kanneljärvellä aikuisten perusopetuksessa noin 140.

Ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset lisäävät opiskelijoita

opiskeluhuollon piiriin. Tämä tarkoittaa lähinnä aikuisia turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajataustaisia perustutkinto-opiskelijoita (Luksia, Kanneljärven Opisto, Kisakallion Urheiluopisto). Näillä aikuisilla opiskelijoilla on usein heikohko kielitaito sekä haasteita yhteiskuntaan integroitumisessa. Mm. nämä muutokset lisäävät opiskeluhuollon palvelujen kysyntää entisestään.

Lisätiedot: Kiti Ikonen, palvelupäällikkö, kiti.ikonen@lohja.fi

Oheismateriaali:

- Opiskeluhuollon selvitys ja toimenpide-ehdotukset

Esitys

Paj  Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

1. päättää saaneensa tiedoksi opiskeluhuollon selvityksen

2. toteaa, että opiskeluhuollon resurssitarkastelu tehdään talousarvion 2019 laatimisen yhteydessä

3. esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite on loppuunkäsitelty

Päätös  Hyväksyttiin.

Jaana Törnqvist poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen

klo 19:37

-----------------------------------

Kaupunginhallitus 06.08.2018 § 243

 Lisätiedot: Kiti Ikonen, palvelupäällikkö, kiti.ikonen(a)lohja.fi

Oheismateriaali:

- Valtuustoaloite opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden

selvittämiseksi

- Opiskeluhuollon selvitys ja toimenpide-ehdotukset

Esitys

Kj  Kaupunginhallitus päättää

1) merkitä tiedoksi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan selvityksen

opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämiseksi

tehdystä aloitteesta; sekä

2) tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä

1. merkitä tiedoksi aloitteen johdosta annetun selvityksen; sekä

2. todeta valtuustoaloitteen opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja

riittävyyden selvittämisestä loppuun käsitellyksi.

Päätös  Hyväksyttiin.

-----------------------------------

Kaupunginvaltuusto 12.09.2018 § 107

 Lisätiedot: Kiti Ikonen, palvelupäällikkö, kiti.ikonen(a)lohja.fi

Oheismateriaali:

- Valtuustoaloite opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden

selvittämiseksi

- Opiskeluhuollon selvitys ja toimenpide-ehdotukset

Esitys

 V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä

 1. merkitä tiedoksi aloitteen johdosta annetun selvityksen; sekä

2. todeta valtuustoaloitteen opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja

riittävyyden selvittämisestä loppuun käsitellyksi.

Vastaesitys  Valtuutettu Jani Méling esitti, että aloitetta ei todeta loppuun käsitellyksi vaan aloite pidetään edelleen voimassa.

Päätös  Valtuusto päätti valtuutettu Jani Mélingin esityksestä todeta aloitteen olevan edelleen voimassa.

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 25.08.2022 § 100

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) on säädetty 30.12.2013 ja sen mukaiset opetussuunnitelmat otettu käyttöön 1.8.2014.

Laki oppilas- ja opiskelijahuollon muuttamisesta (1501/2016) mm. pykälän 7 osalta astui voimaan 1.1.2017.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettiin joulukuussa 2021 pykälän 7 osalta ja lisättiin pykälä 9.

Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta astui voimaan 1.1.2022.

7 §

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut

Kelpoinen toimimaan kuraattorina on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 7 §:ssä tai 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Lisäksi kelpoinen on henkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaali- tai kasvatusalalle taikka käyttäytymistieteisiin suuntautunut korkeakoulututkinto. Koulutukseen tulee sisältyä tai sen lisäksi tulee olla suoritettuna 60 opintopisteen laajuiset korkeakouluopinnot, joiden tulee muodostua sosiaalityön yliopisto-opinnoista tai mainitun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun korkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava opiskeluhuollon psykologin ja sellaisen vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö.

Laissa säädettiin koulukuraattorin kelpoisuudesta. Lohjalla on jo ollut käytössä linjaus, että kelpoinen koulukuraattoriksi on sekä sosiaalityöntekijä että sosionomi. Koulukuraattoritilanne Lohjalla on hyvä ja kaikki 11 kuraattorinpaikkaa on täytetty kelpoisilla työntekijöillä. Vastaavan kuraattorin palveluiden tarjoaminen on haasteellisempaa. Lohjalla on vain kaksi sosiaalityöntekijän kelpoisuudella olevaa koulukuraattoria, toinen ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen. He pystyvät tarvittaessa työskentelemään eri oppilaitoksissa.

Myös koulukuraattoreiden lakisääteinen mitoitus astui voimaan 1.1.2022, koulukuraattoria kohden saa olla enintään 670 opiskelijaa. Lohjalla koulukuraattoriresurssia lisättiin kahdella, jotta toiminta on mitoitusten mukainen. Koulukuraattoreidemme opiskelijamäärä on keskimäärin 640 opiskelijaa/kuraattori 1.1.2023 alkaen. 

Koulupsykologien lakisääteinen mitoitus tulee olemaan 780 opiskelijaa/koulupsykologi. Tämä mitoitus astuu voimaan 1.8.2023.

Tällä hetkellä Lohjalla on viisi vakinaista koulupsykologia. Neljä paikkaa on täyttämättä, ja nämä alueet hoidetaan ostopalvelupsykologeilla (2 päivää/viikko). Jos kaikki koulupsykologipaikkamme olisi täytettyinä, opiskelijamäärä olisi 775 opiskelijaa/koulupsykologi eli mitoituksen mukainen.

9 a §

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden henkilöstömitoitus

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja psykologi- ja kuraattoripalveluita järjestettäessä saa yhtä kuraattoria kohden olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa.

Kouluterveydenhoitajissa on vajausta rekrytointihaasteiden takia.Ensisijaisesti huolehditaan laajoista terveystarkastuksista (1., 5. ja 8. luokka), joissa on mukana lääkärintarkastus, rokotuksista yms.  Kouluterveydenhoitajat joutuvat jättämään tekemättä perus vuositarkastukset kahdelta vuosiluokalta. Tekemättä jäävät ikäluokat ovat toinen ja yhdeksäs luokka, eli vuodet laajojen terveystarkastusten jälkeen. 

Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (377/2022)

13 §

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulee sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on oppilaitoskohtaisesti seuraavat tiedot:

1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;

2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi;

3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;

4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi 6 §:n mukaisesti.

Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Koulutuksen järjestäjän on seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista oppilaitoksissa ja tarkistettava sitä tarvittaessa.

Kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Lohjan kaupungin esi- ja perusopetuksen yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma on päivitetty ja hyväksytty Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 2018. Yksikkökohtaisiin oppilashuoltosuunnitelmiin on kirjattu seuraavat asiat:

Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajien kanssa

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Alueellinen oppilashuolto

Opiskeluhuoltosuunnitelmien noudattamista valvoo Lohjalla tällä hetkellä Opiskeluhuollon ohjausryhmä, jota johtaa sivistysjohtaja. Ohjausryhmään tuodaan lukuvuosittain opiskeluhuollon lainmukaisen toteuttamisen arviointikyselyn tulokset.

Opiskeluhuolto on kirjattava Lastensuojelulain (417/2007) 12?§:ssä tarkoitettuun Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan seuraavat asiat:

1.       opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet;

2.       arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta;

3.       toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea;

4.       tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022 - 2025 on luonnosvaiheessa.

Opiskeluhuoltopalvelut (koulukuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhoitajat) siirtyvät hyvinvointialueelle 1.1.2023. 

Vielä ei ole tiedossa, miten ja minkälainen opiskeluhuollon ohjausryhmä hyvinvointialueelle perustetaan.

Lisätiedot opetuspäällikkö Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä aloitteen tiedoksi;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Vastaesitys Jani Meling esitti Anne-Mari Vainion kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun, tarkennus oppilashuoltohenkilöstön oppilasmääriin ja yksiköihin (taulukointi).

 Koska kukaan valtuutetuista ei puheenjohtajan tiedustellessa asiaa ilmoittanut vastustavansa Jani Melingin vastaesitystä, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen vastaesityksen.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.             

------------------------------------