Dynasty tietopalvelu Haku RSS Lohjan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
Pöytäkirja 29.09.2022/Pykälä 113


 

Korjaus ja uudelleen käsittely valtuustoaloitteeseen kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön ottamiseksi Lohjalla

 

1170/02.02.00/2022

 

Kaupunginvaltuusto 21.04.2021 § 57

 

 Valtuutettu Merja Eräpolku esitti Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän

 aloitteen, jonka oli hänen lisäkseen allekirjoittanut valtuutettu Heikki

 Linnavirta Haloo Lohja -valtuustoryhmän puolesta.

 

 "Tässä aloitteessa esitetään kotihoidontuen Lohja-lisän käyttöön ottamista

 vuoden 2022 alusta alkaen alle 2-vuotiasta hoitavalle vanhemmalle.

 

 Kotihoidon tukijärjestelmä on vaihtoehto kunnan järjestämälle

 varhaiskasvatukselle. Kelan maksaman kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,95 eur/kk sekä muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,67 eur/kk/lapsi ja yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,97 eur/kk/lapsi. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 183,53 eur/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta.

 

 Kotihoidontuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota

 maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Kuntalisää

 maksetaan useissa Suomen kunnissa.

 

 Lapsi muodostaa ensimmäisen elinvuotensa aikana hyvin kiinteän suhteen

 vanhempiinsa, ensisijaisesti äitiinsä. Neurofysiologisesti 1-2 -vuotiaan aivot

 ovat keskeneräiset, eikä hän kykene ymmärtämään pitkää eroa läheisestään. Ensimmäisten ikävuosien aikana lapsi muodostaa käsityksen

 itsestään ja siitä, onko elämä turvallista. Jos lapsi ensimmäisinä vuosinaan

 joutuu elämään turvattomiksi kokemissaan olosuhteissa, hänen

 stressinsäätelykykynsä jää heikoksi.

 

 Monet kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että pienelle

 lapselle ei ole eduksi liian aikainen varhaiskasvatukseen siirtyminen.

 Tutkijatohtori Aino Saarisen 2020 julkaiseman väitöskirjan mukaan

 aggressiivisen käyttäytymisen riski kasvaa, kun päiväkoti aloitetaan liian

 varhain, liian isossa ryhmäkoossa ja liian pitkinä hoitopäivinä.

 

 Pohjoismaissa lapset ohjataan päivähoitoon monia muita Euroopan maita

 aikaisemmin. Alle 2-vuotiaat lapset voivat Suomessa viettää päiväkodissa

 jopa 40-50 tuntia viikossa. Näin pitkät hoitopäivät ovat harvinaisia monissa

 muissa maissa, joissa esimerkiksi osa-aikatyö on tyypillisempää

 lapsiperheiden vanhemmille.

 

 Myös Lohjalla alle 3-vuotiaiden päivähoito on lisääntynyt. Perheet ovat

 erilaisia, ja monissa perheissä lasten hoitaminen kotona 2-3-vuotiaaksi asti

 ei ole mahdollista, useimmiten taloudellisista syistä.

 

 Lohja-lisällä voisimme kannustaa vanhempia jatkamaan lapsen kotihoitoa

 vanhempainrahakautta pidempään. Pienen lapsen kehityksen kannalta on

 aivan eri asia aloittaa päiväkodissa 2-vuotiaana kuin yhdeksän kuukauden

 iässä. Monet vanhemmat ovat vanhempainvapaakauden jälkeen

 taloudellisista syistä pakotettuja viemään lapsensa päivähoitoon, vaikka

 haluaisivat lapsensa ja koko perheen edun näkökulmasta hoitaa häntä vielä kotona.

 

 On toki myös perheitä, joissa lapsen päiväkotihoito on parempi vaihtoehto

 kuin kotihoito. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että monien

 tutkimusten mukaan pienimpien lasten hoito kotona antaa lapselle

 paremmat lähtökohdat elämään kuin liian varhainen hoitoon vienti.

 

 Taaperoikäisen lapsen kunnallinen päivähoito maksaa kunnalle yli 10.000

 euroa vuodessa. Alle 2-vuotiaiden kotihoidon tukeminen kuntalisällä voisi

 edistää kunnan taloutta: kaupunki säästäisi rahaa henkilöresursseissa ja

 todennäköisesti vaikuttaisi myös siihen, että lastensuojelusta ja psyykkisten häiriöiden hoidosta aiheutuvat kustannukset myöhemmin pienenisivät.

 

 Kuntalisällä viestitään myös lapsiystävällisyydestä, houkutellaan

 lapsiperheitä alueelle tarjoamalla vanhemmille lisää vaihtoehtoja ja osaltaan kannustetaan syntyvyyden lisäämiseen. Riittävä lapsimäärä on keskeinen edellytys myös sille, että kattava varhaiskasvatus- ja koulutuksen verkko saadaan ylläpidettyä.

 

 Me allekirjoittaneet esitämme, että Lohjalla aloitetaan valmistelut

 kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta siten, että 1.1.2022 alkaen

 aloitetaan maksamaan 150 euron/kk suuruista kotihoidontuen kuntalisää

 kohdennettuna alle 2-vuotiasta lasta kotona hoitavalle vanhemmalle

 seuraavin rajauksin:

 

 . Maksetaan perheen nuorimmasta lapsesta Kelan kotihoidontukeen

 oikeutetulle lapsen vanhemmalle, joka hoitaa alle 2-vuotiasta lasta itse

 kotona. Kuntalisään ei ole oikeutta isyysrahakaudella tai jos saa eläkettä tai työttömyyskorvausta.

 . Perheen kaikki lapset hoidetaan kotona; poikkeuksena esiopetus ja

 maksuton 20 viikkotuntia varhaiskasvatus 5-vuotiaille sekä avoin toiminta.

 Mikäli lapsen sisaruksella on asiantuntijalausunnon perusteella

 kuntoutuksellinen varhaiskasvatuspaikan tarve, oikeus kuntalisään

 päätetään tapauskohtaisesti.

 . Perhe ei saa yksityisen hoidon tukea.

 . Lisää ei makseta kolmea kuukautta lyhyemmältä ajalta eikä takautuvasti.

 . Lapsella on väestökirjan mukainen kotipaikka Lohjan kaupungissa."

 

Päätös  Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

 

Täytäntöönpano  ote/email johdon assistentti Alatalo

 lisätään aloiterekisteriin

-----------------------------------

 

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 28.10.2021 § 109

 

 Lakisääteiset lastenhoidon tuet ovat kuukausittain perheelle maksettavia

 tukia, joilla yhteiskunta pyrkii rahallisesti tukemaan alle kouluikäisen ja

 koulunkäyntinsä aloittavan lapsen päivähoidon järjestämistä.

 

 Kuntalisää maksettiin vuoden 2020 kuntaliiton kyselyn perusteella

 keskimäärin 177 euroa ( vuonna 2016 määrä oli n. 152€) alle 3-vuotiaasta

 lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 48 kuntaa vuonna 2018. Vielä

 vuonna 2014 kuntalisää maksettiin 85 kunnassa. Kuntalisää maksavien

 kuntien määrä on vähentynyt jatkuvasti. Kuntalisän taso vaihtelee paljon,

 yhden lapsen osalta se on ollut viime vuosina muutamasta kympistä yli

 kahteen ja puoleen sataan.

 

 Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi muita yleisempää

 suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, joista neljä kuntaa yhdeksästä

 kertoi maksavansa kuntalisää. Vähiten kuntalisää maksetaan 10 001-20

 000 asukkaan kunnissa.

 

 Pelkän kotihoidon tuen ja sen kuntalisän vaikutusten arviointi

 varhaiskasvatuspalvelun kysyntään on hankalaa. Monet kunnat järjestävät

 myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja joihin osallistuminen ei poista

 oikeutta saada kotihoidon tukea.

 

 Lohjalla on tällä hetkellä avointa varhaiskasvatusta kerhotoimintana,

 avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistossa. Avoimessa

 varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 5 työntekijää. Avoin

 varhaiskasvatus on talouden tasapainottamisohjelmassa suunniteltu

 loppumaan vuonna 2023. Tämän suunnitelman toteutuessa Lohjalla ei olisi

 vuoden 2022 jälkeen avointa toimintaa kotiin jääneiden huoltajien tueksi.

 

 Tasa-arvo on yksi perhevapaakeskustelun keskeinen kysymys. Valtaosan

 perhevapaista ja kotihoidon tuesta käyttävät äidit, minkä katsotaan

 heikentävän heidän asemaansa työmarkkinoilla. Pienten lasten äitien

 työuraan tulee kuitenkin katkos perhevapaiden takia: alle yksivuotiaiden

 lasten äideistä alle kymmenesosa on työssä. Keskimäärin naisilta kuluu

 työurasta 1,2 vuotta perhevapaisiin, mutta tästä huolimatta naisten

 elinikäinen työura on vuoden pidempi kuin miesten. Kolmen tai useamman

 lapsen äidit ovat useammin poissa työelämästä kuin yhden tai kahden

 lapsen äidit. (Lähde: Lapsiperheiden hyvinvointi 2014)

 

 Lakisääteiset lastenhoidon tuet ovat kuukausittain perheelle maksettavia

 tukia, joilla yhteiskunta pyrkii rahallisesti tukemaan alle kouluikäisen ja

 koulunkäyntinsä aloittavan lapsen päivähoidon järjestämistä.

 

 Kuntalisää maksettiin vuoden 2020 kuntaliiton kyselyn perusteella

 keskimäärin 177 euroa ( vuonna 2016 määrä oli n. 152€) alle 3-vuotiaasta

 lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 48 kuntaa vuonna 2018. Vielä

 vuonna 2014 kuntalisää maksettiin 85 kunnassa. Kuntalisää maksavien

 kuntien määrä on vähentynyt jatkuvasti. Kuntalisän taso vaihtelee paljon,

 yhden lapsen osalta se on ollut viime vuosina muutamasta kympistä yli

 kahteen ja puoleen sataan.

 

 Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi muita yleisempää

 suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, joista neljä kuntaa yhdeksästä

 kertoi maksavansa kuntalisää. Vähiten kuntalisää maksetaan 10 001-20

 000 asukkaan kunnissa.

 

 Pelkän kotihoidon tuen ja sen kuntalisän vaikutusten arviointi

 varhaiskasvatuspalvelun kysyntään on hankalaa. Monet kunnat järjestävät

 myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja joihin osallistuminen ei poista

 oikeutta saada kotihoidon tukea.

 

 Lohjalla on tällä hetkellä avointa varhaiskasvatusta kerhotoimintana,

 avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistossa. Avoimessa

 varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä 5 työntekijää. Avoin

 varhaiskasvatus on talouden tasapainottamisohjelmassa suunniteltu

 loppumaan vuonna 2023. Tämän suunnitelman toteutuessa Lohjalla ei olisi

 vuoden 2022 jälkeen avointa toimintaa kotiin jääneiden huoltajien tueksi.

 

 Tasa-arvo on yksi perhevapaakeskustelun keskeinen kysymys. Valtaosan

 perhevapaista ja kotihoidon tuesta käyttävät äidit, minkä katsotaan

 heikentävän heidän asemaansa työmarkkinoilla. Pienten lasten äitien

 työuraan tulee kuitenkin katkos perhevapaiden takia: alle yksivuotiaiden

 lasten äideistä alle kymmenesosa on työssä. Keskimäärin naisilta kuluu

 työurasta 1,2 vuotta perhevapaisiin, mutta tästä huolimatta naisten

 elinikäinen työura on vuoden pidempi kuin miesten. Kolmen tai useamman

 lapsen äidit ovat useammin poissa työelämästä kuin yhden tai kahden

 lapsen äidit. (Lähde: Lapsiperheiden hyvinvointi 2014)

 

 Kustannusarvio

 

 Lohjalla on syntynyt vuonna 2020 316 lasta. Kustannusarviossa käytän 150 euron kuntalisää / alle kaksivuotias lapsi ja 600 lasta (alle kaksivuotiaat).

 

 150 euroa x 600 lasta x 12 kk = 1 080 000 euroa vuodessa.

 

 Alle kaksivuotiaita on hoidossa varhaiskasvatuksessa 125 lasta (tilanne

 5.10.21). Eli noin 600 lapsesta tällä hetkellä 475 saisi kotihoidon tuen

 kuntalisää.

 

 150 euroa * 475 (alle kaksivuotiasta) lasta * 12 kk = 855 000 euroa

 vuodessa.

 

 Kotihoidon tuen kuntalisän tavoite on, että alle kaksivuotiaita hoidettaisiin

 enemmän kotona tai muilla keinoin kuin varhaiskasvatuksessa.

 

 Jos 125 lapsesta 50 lasta jäisi kotiin kaksi vuotiaaksi saakka, voisi

 varhaiskasvatuksen henkilöstökuluissa säästää 12,5 henkilötyövuotta eli

 noin 470 000 euroa.

 

 Jos varhaiskasvatuksesta siirtyisi 50 lasta kotihoidon tuen kuntalisän piiriin,

 kotihoidon tuen lisää maksettaisiin 525 lapselle, eli menot lisääntyisivät

 seuraavasti:

 

 150 euroa x 525 x 12 kk = 945 000 euroa vuodessa, joista säästyneistä

 henkilöstökuluista voitaisiin kattaa noin 470 000 euroa.

 

 Kuluja ei säästettäisi tilakustannuksissa, koska yksiköitä ei voisi sulkea

 vaikka alle kolmevuotiaiden määrä jäisi pienemmäksi.

 

 Kaupungin kustannukset nousisivat noin 475 000 euroa. Lisäksi on

 huomioitava, että myös asiakasmaksutulot (keskimääräisellä

 asiakasmaksulla 125 lasta x 120 euroa = 180 000 euroa vuodessa) jäisivät

 saamatta.

 

 Valtuustoaloiteeseen kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön ottamisesta

 Lohjalle on tehty lapsivaikusten arviointi asiantuntijatyönä hyödyntäen

 tutkimustietoon perustuvia lähteitä kuten kuntaliitto, THL ja

 varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden lisäksi

 lapsivaikutusten arviointia on kommentoinut perhekeskusten päällikkö,

 neuvolatoiminnan osastonhoitaja ja ehkäisevän perhetyö ja lapsiperheiden

 kotipalvelun vastaava ohjaaja. Lapsivaikutusten arviointi on

 oheismateriaalina.

 

Lisätiedot  Varhaiskasvatuspäällikkö, Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

 

Oheismateriaali  - Lapsivaikutusten arviointi

 

Esitys

Sivistysjohtaja  Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää

 kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Lohjalla ei makseta

 kotihoidon tuen kuntalisää ja että aloite merkitään loppuun käsitellyksi.

 

Päätös  Hyväksyttiin.

 

Täytäntöönpano  kaupunginhallitus

-----------------------------------

 

Kaupunginhallitus 15.11.2021 § 379

 

Lisätiedot  Varhaiskasvatuspäällikkö, Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

 

Oheismateriaali  - Lapsivaikutusten arviointi

 

Esitys

Kaupunginjohtaja vs.  Kaupunginhallitus päättää;

 

 1. merkitä tiedoksi asiasta annetun selvityksen; sekä

 

 2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

 

 Valtuusto päättää:

 

 1. että Lohjalla ei makseta kotihoidontuen kuntalisää; sekä

 

 2. merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös  Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

 

Täytäntöönpano  valtuuston esityslistalle 15.12.

-----------------------------------

 

Kaupunginvaltuusto 15.12.2021 § 184

 

Lisätiedot  varhaiskasvatuspäällikkö, Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

 

Oheismateriaali  - Lapsivaikutusten arviointi

 

Esitys  Valtuusto päättää:

 

 1. että Lohjalla ei makseta kotihoidontuen kuntalisää; sekä

 

 2. merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Vastaesitys  Keskustelun kuluessa valtuutettu Merja Eräpolku teki valtuutettu Hilkka

 Hyrkön kannattamana seuraavan vastaesityksen:

 

 "Valtuusto päättää pitää aloitteen edelleen voimassa":

 

Äänestys  Puheenjohtajan esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti:

 ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaesitystä, äänestävät JAA;

 ne, jotka kannattavat valtuutettu Eräpolun tekemää vastaesitystä,

 äänestävät EI.

 

 JAA: 31 ääntä

 EI: 20 ääntä

 

 Puheenjohtaja totesi, että näin ollen kaupunginhallituksen esitys on tullut

 äänin 31-20 valtuuston päätökseksi.

 

Päätös  Valtuusto päätti esityksen mukaan.

 

Liite 7/kv 15.12.2021  Äänestysluettelo

 

Täytäntöönpano  ote aloitteen tekijä

 ote/email varhaiskasvatuspäällikkö Koivumäki

 merkitään aloiteluetteloon

 

 Valtuutettu Jukka Uhlgren poistui teknisten ongelmien vuoksi kokouksesta

 kello 20.48 tämän asian käsittelyn aikana. Kokous keskeytettiin ja

 valtuutettu Uhlgren palasi takaisin kokoukseen 21.04.

 

 Valtuutettu Heidi Himmanen poistui kokouksesta kello 21.05 teknisten

 ongelmien vuoksi. Kokous keskeytettiin ja valtuutettu Himmanen palasi

 takaisin kokoukseen 21.06.

-----------------------------------

 

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 29.09.2022 § 113

 

 Valtuustoaloite kotihoidon tuen kuntalisästä on käsitelty kaupungin valtuustossa 15.12.2021. Aloitteen käsittelyn jälkeen sitä koskevissa laskelmissa on kuitenkin huomattu virhe ja tämän vuoksi aloite tuodaan uudelleen käsittelyyn. 

 

 Pykälän tekstin yhteydessä oleva kustannuslaskelma on nyt korjattu ja päivitetty. Samalla aloitteen valmistelussa on huomioitu myös perhevapaauudistuksen vaikutukset, jotka tulivat voimaan 01.08.2022 alkaen.

 

 

 Valtuustoaloitteessa esitetään kotihoidon tuen kuntalisää maksettavaksi alle kaksivuotiaille lapsille. Siksi alla olevassa arviossa ja esimerkissä puhutaan alla kaksivuotiasta lapsista.

 

 Ensimmäisellä käsittelykierroksella kotihoidon tuen kuntalisän kustannusarvioita laskiessa on laskettu, että alle kaksivuotias voisi saada kotihoidon tukea 24 kk. Tämä ei pidä paikkaansa, koska kotihoidon tukea voi saada vasta vanhempainrahakauden jälkeen lapsen ollessa noin 9 kk ikäinen. Eli alle kaksivuotiaasta lapsesta voi saada maksimissaan 15 kk kotihoidon tukea ja mahdollista kotihoidon tuen kuntalisää.             

 

 Lohjalla on syntynyt vuonna 2020 316 lasta ja vuonna 2021 334 lasta.   Alle kaksivuotiaita lapsia on vuosina 2020-2021 ollut yhteensä 650. Heistä 146 on ollut mukana varhaiskasvatuksessa, joten kotihoidon tuen piirissä on ollut yhteensä 404 lasta (15.9.2022 tehdyn haun mukaan Proconsona).

 

 Näistä 404 lapsesta on maksettu kotihoidon tukea keskimäärin 15 kk ennen kuin he ovat täyttäneet kaksi vuotta. Mikäli tänä aikana saisi myös kotihoidon tuen kuntalisää 150 euroa/kk, kotihoidon tuen kuntalisän kustannus olisi yhteensä 909 000 euroa kahden vuoden aikana ja 454 000 euroa vuodessa (404*15 kk * 150 euroa).

Kotihoidon tuen kuntalisän tavoite on, että alle kaksivuotiaita hoidettaan enemmän kotona tai muilla keinoin kuin varhaiskasvatuksessa. Seuraava laskelma pohjautuu siihen, että noin 50 lasta jäisi kotiin nykyistä enemmän.


Mikäli 50 lasta jäisi pois varhaiskasvatuksesta, perheille maksettaisiin lakisääteinen kotihointuki ja mahdollinen kotihoidontuen kuntalisä.   Kustannukset lisääntyisivät laskeman mukaan kotihoidontuen osalta 271 957 euroa kahdessa vuodessa ja kuntalisän osalta 112 500 kahdessa vuodessa. Kustannusten nousu olisi kahden vuoden ajalta yhteensä 384 457 euroa ja vuodessa 192 228 euroa vuodessa.

 

 Edelliseen laskelmaan perustuen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset olisivat tällöin yhteensä 646 228 euroa vuodessa  (454 000 euroa + 192 228 euroa).

 

 Mikäli kotihoidon tuen kuntalisän myötä 50 lasta jäisi kotiin kaksivuotiaaksi saakka sen sijaan, että he aloittavat varhaiskasvatuksessa, olisi varhaiskasvatuksen henkilöstökuluissa mahdollista säästää laskennallisesti noin 12,5 henkilötyövuotta. Lapset eivät ole hoidossa heti syntymänsä jälkeen vaan aikaisintaan 9 kk iässä, joten alle kaksi vuotiaat ovat olleet korkeintaan 15 kk hoidossa. Henkilöstökulut olisivat laskennallisesti yhteensä 585 937,50 euroa kahdessa vuodessa ja 292 968,75 euroa vuodessa. (12,5 hlö * 15 kk * 3125 euroa)

 

 Henkilöstökulut on laskettu laskennallisesti. Tällainen säästö on mahdollinen vain, jos 50 alle kolmevuotiasta lasta jää pois varhaiskasvatuksesta niin, että pystytään sulkemaan kokonaisia ryhmiä. Henkilöstökulujen säästössä tulee haaste siinä, että 22 päiväkotia on ympäri Lohjan kaupunkia, ja jos joka yksikön alle kolmevuotiaiden ryhmästä jää pois 2-3 lasta, ei henkilöstökuluissa saada säästöä ollenkaan.

Mikäli 50 lasta siirtyy varhaiskasvutuksesta kotihoidon tuelle, menetetään heidän asiakasmaksunsa eli 50 * 120 euroa / kk 15 kk ajalta (kahdessa vuodessa ) = 90 000 euroa eli 45 000 euroa vuodessa.

 

 Yhteenvetona:

 

  • Jos kotihoidon tuen kuntalisä otettaisiin käyttöön, tämän hetken kotihoidon tuen mukaisella lapsimäärällä kustannus olisi yhteensä

454 000 euroa vuodessa.

 

Mikäli kotihoidon tuen ja kuntalisän piiriin tulisi 50 lasta lisää kasvaisivat kustannukset yhteensä edellä mainitus lisäksi noin 192 228 euroa.

 

  • Varhaiskasvatuksen henkilöstökuluissa olisi mahdollista laskennallisesti saada säästöä 0 - 292 968,75 euroa.

 

  • Tulomenetykset varhaiskasvatusmaksuissa olisi noin 45 000 euroa vuodessa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajat nousevat 1.1.2023 alkaen, joka vähentää myös varhaiskasvatuksen maksutuottoja.

 

 

 Perhevapaauudistuksen vaikutuksia

 

 1.8.22 voimaan tullut perhevapaauudistus vaikuttaa myös kotihoidon tukeen. Vanhempainrahajaksoja ja kotihoidon tukijaksoja on mahdollista vuorotella edellyttäen kuitenkin, että kotihoidon tukijaksot ovat vähintään yhden kuukauden mittaisia. Kotihoidon tukea on mahdollista saada jo siinä vaiheessa, kun lapsi on noin puolivuotias. Tämä on tuonut joustavuutta esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen vanhempi on käyttänyt omat vanhempainrahapäivänsä ja toinen vanhempi aikoo jäädä vanhempainvapaalle vasta myöhemmin. Lasta voi kotihoidon tuella hoitaa  6 kk ikäisestä saakka toinen vanhempi, joku muu henkilö kuin lapsen vanhempi tai vanhemman puoliso, esimerkiksi isovanhempi. 

 

 Lapsen vanhemmilla on oikeus valita perheen ja lapsen tarpeisiin parhaiten soveltuva vaihtoehto lasten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen tai kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen osalta. Oikeus näihin vaihtoehtoihin on alkanut samanaikaisesti välittömästi vanhempainrahakauden päättyessä. Oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaa sen kuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Perheillä on myös oikeus joustavaan hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan, joiden saamisen esteenä ei ole lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen. Perheillä on siis laaja mahdollisuus valita perheen tilanteeseen parhaiten sopiva hoitomuoto.  

 

 Vanhempainpäivärahapäiviä on lisätty aikaisemmasta 317 päivästä 360 päivään. Tämä on perheille taloudellisesti myönteinen muutos, sillä vanhempainrahakauden jälkeinen kotihoidontukiaika on korvautunut osalta aikaa ansioihin perustuvalla vanhempainrahalla. Tällä vanhempainpäivärahapäivien määrän lisäyksellä on kustannusvaikutuksia myös kuntataloudelle.

 

Vaikutusten/Lapsivaikutusten

ennakkoarviointi Tehty ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.

 

Lisätiedot Anu Koivumäki, varhaiskasvatuspäällikkö, anu.koivumaki@lohja.fi

 

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Lehmus Juha-Pekka

 

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle että:

1. Lohjan kaupunki ei maksa kotihoidon tuen kuntalisää; sekä

2. merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti esityksen mukaan.

 

Täytäntöönpano kaupunginhallituksen esityslistalle

------------------------------------