Sosiaali- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 31.10.2022/Pykälä 78

1259/05.01.00/2022

Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.10.2022 § 78

 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 (ns. vanhuspalvelulaki) tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lain tavoitteena on myös varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Laki korostaa kunnan kaikkien hallintokuntien ja toimijoiden vastuuta ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisestä. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on nykyisellään  osa yleisempää ohjausta ja siinä ei enää ei toisteta mitä lainsäädännössä jo velvoitetaan.
 

 Vanhuspalvelulakia muutettiin vuonna 2020 (9.7.2020/565). Keskeisiä muutoksia ovat erityisesti vuonna 2023 käyttöönotettava yhtenäinen arviointivälineistö iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Muutetussa vanhuspalvelulaissa on myös määritelty välittömän asiakastyön ja välillisen työn sisältöjä, sekä määritelty välittömään asiakastyöhön osallistuvat henkilöt tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Keskeisenä muutoksena voidaan pitää myös muutoksen myötä lakiin määriteltyä henkilöstömitoitusta. Henkilöstömitoituksessa on kyse välitöntä hoitotyötä tekevästä henkilökunnasta ja se tulee voimaan asteittain. Iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee uuden lain myötä olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden 1.4.2023 mennessä. Vuoden 2021 alusta lukien henkilöstömitoituksen tuli olla vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti.

 Vanhuspalvelulain (980/2012) § 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan sekä koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arviointia pyydetään myös vanhusneuvostolta. Liitteenä on raportti, johon on kerätty lain edellyttämää tietoa iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista vuotta 2021 koskien. Terveyspalvelujen riittävyys ja laatutietoa on liitetty raporttiin siltä osin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Palvelutarpeen riittävyyttä on arvioitu vertaamalla Lohjan palvelurakennetta ja palvelujen peittävyyttä Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton julkaiseman laatusuosituksen tavoitearvoihin. Lisäksi palvelujen riittävyyttä on arvioitu tarkastelemalla palvelujen saatavuutta muun muassa odotusaikojen näkökulmasta.

 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä osuus Lohjan väestöstä ovat kasvaneet tasaisesti ja ennusteen mukaan tulevina vuosina kasvaa edelleen. Väestön ikääntyminen ei samassa suhteessa lisää palvelujen tarvetta, mutta joka tapauksessa palvelutarpeet lisääntyvät muun muassa muistisairautta sairastavien määrän kasvaessa ikääntymisen myötä. Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan tulevaisuudessa vastata, tulee resurssien riittävyys varmistaa taloudellisesti, ja henkilöstöresurssien rinnalla tarkastella edelleen tuottavuuden lisäämistä kehittämällä toimintatapoja ja prosesseja sekä palvelurakennetta.

 Sosiaalipalvelujen odotusaikoja koskevat tiedot vuodelta 2021 osoittavat, että säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen asiakkaaksi ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat.  Myös odotusajat ympärivuorokautiseen hoitoon ovat lakisääteisellä tasolla, mikä kertoo palveluohjauksen toimivuudesta. Odotusajat ympärivuorokautisen tehostetun palvelun piiriin ovat kuitenkin pidentyneet hieman edellisvuoteen nähden ja tavallista palveluasumista on odotettu selkeästi kauemmin kuin edellisvuonna ja odotusaika on myös vuoden 2021 sisällä pidentynyt. Tilanteeseen on osin vaikuttanut henkilöstön saatavuushaasteet sekä tavallisen palveluasumisen paikkojen vähäinen määrä.

 Hoidon ja palvelujen laatua on arvioitu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa sekä asiakaspalautteiden että tehdyn kehittämistyön perusteella. Asiakkaan/omaisen kokeman hoidon laatua on arvioitu asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella. Asiakastyytyväisyyskyselyistä nousseita palveluyksikkökohtaisia kehittämiskohteita ovat esimerkiksi kotihoidon osalta ulkoiluavun ja puheseuran järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päivätoiminnan osalta kehittämistä toivotaan palvelussa saatavaan neuvontaan ja ohjaukseen liittyen. Omaishoidontuen osalta huomiota tulisi edelleen kohdentaa omaishoitajien vapaajärjestelyjen kehittämiseen. Ympärivuorokautisessa hoidossa puolestaan korostuu omaisten kanssa tehtävä yhteistyö ja tiedon kulun parantaminen sekä asiakkaiden mielekkään arjen sisältöjen kehittäminen. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset ja muun asiakaspalaute on käsitelty yksiköissä ja otettu kehittämistyön kohteiksi.

 Henkilöstömitoitus on vuonna 2021 ympärivuorokautisessa hoidossa toteutunut haastavasta henkilöstötilanteesta ja koronapandemiasta huolimatta pääsääntöisesti lainsäädännön puitteissa. Henkilöstötilanteen haastavuuden vuoksi henkilöstön liikkuvuus on välttämätöntä ja hoitajamitoituksen asteittaisen kohoamisen myötä tarpeet lisätä henkilöstöä yksiköihin toteutuvat seuraavien vuosien aikana. Suunnitelmat myös hoitajamitoituksen kasvattamiseksi lain vaatimassa aikataulussa on tehty. Kotihoidon palveluissa ei henkilöstömitoitusta toistaiseksi ole määritelty. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on edelleen vuonna 2021 kasvanut ja palveluita on kehitetty hyödyntäen mm. lääkeautomaatteja ja etähoidon mahdollisuuksia.  Henkilöstön saatavuuteen liittyvät kysymykset korostuvat myös kotihoidossa. Vakinaiset tehtävät on saatu pääosin täytettyä, mutta sijaisuuksien täyttämisen haasteet ovat korostuneet ja vahvistuneet edelleen viimeisen vuoden aikana.

 Talouden tunnuslukuja on arvioitu sekä seuraamalla tulojen ja menojen kehitystä vuodesta toiseen sekä tarkastelemalla niitä suhteessa Kuntaliiton julkaisemaan suurimpien kuntien sote-kustannusten vertailutietoon. Talouden tunnusluvuissa on vuoden 2021 osalta huomattavissa 1.7.2021 voimaan astunut asiakasmaksulainmuutos, joka pienensi aiempaan verrattuna asiakasmaksutuloja sekä kotihoidossa että asumispalveluissa vaikka kokonaisuudessaan asiakasmaksutuottoja kertyi budjetoitua enemmän vastaavissa palveluissa tapahtuneen asiakasmäärän kasvun vuoksi. Vuonna 2021 jatkettiin edelleen kaupunginvaltuuston 15.5.2019 vahvistaman talouden tasapainotusohjelman toimenpiteitä taloudellisen tasapainon löytämiseksi.

 Pitkittynyt koronatilanne on edelleen vuonna 2021 ollut henkilöstölle varsin kuormittava yhdistettynä henkilöstön saatavuuden ongelmiin. Erityisen tärkeäksi nousee jatkossa henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen, työhyvinvoinnin seurantamenetelmien kehittäminen ja henkilöstön saatavuuden parantaminen, koska hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja.

 Vuoden 2021 aikana jatkettiin sote-uudistuksen valmistelua yhteistyössä muiden Läntisen Uudenmaan kuntien kanssa Tulevaisuuden sote-keskus ja Rakenneuudistus - hankkeissa.  Yhteistyötä jatkettiin Espoon johdolla Läntisen Uudenmaan kuntien kanssa muun muassa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinnan osalta ja vuonna 2021 julkaistiin verkossa Hoivakotiportaali, jonka kautta asiakas saa tietoa Länsi-Uudenmaan alueella olevista kuntien omistamista hoivakodeista sekä kuntien kilpailuttamista yksityisistä ja järjestöjen hoivakodeista.

 Hyvää ikää Lohjalla Suunnitelma ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi 2019 - 2022 nostaa erityiseksi huomion kohteeksi ikääntyneiden asumisen ja elinympäristön, osallistumismahdollisuudet, neuvonnan ja ohjauksen sekä palveluiden kehittämisen. Hyvää ikää Lohjalla-Suunnitelma ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi 2019-2022, määritellyt toimenpiteet ovat edenneet vuonna 2021 maltillisesti.  Tähän on vaikuttanut erityisesti koronapandemiaan liittyneet rajoitukset.  Voimaa vanhuuteen -mentorointiohjelman ja Lisää Liikettä - hankkeen toimenpiteet eivät ikääntyneille suunnitellun toiminnan osalta toteutuneet täysimääräisesti, mutta toimenpiteitä on kyetty toteuttamaan sovelletusti ja verrattain onnistuneesti.  Jatkossa on edelleen kiinnitettävä huomiota sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ikääntyneiden elinympäristön ja palveluiden kehittämiseksi.

Lisätiedot Erityisasiantuntija Toivanen Mervi, mervi.toivanen@lohja.fi

Oheismateriaali - Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden laatu ja riittävyys 2021

Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Suominen Tuula M.

Päätösehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä selvityksen ikääntyneiden palvelun laadun ja riittävyyden arvioinnista tiedoksi.

Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano erityisasiantuntija Toivanen

------------------------------------