Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.03.2022/Pykälä 76

213/00.04.00/2022

Kaupunginhallitus 14.03.2022 § 76

 Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomen ja ruotsin kielen asemasta on tarkemmin säädetty kielilaissa. Saamen kielen (kielten) asemasta on säädetty saamen kielilaissa. Lainsäädännön ansiosta Suomen asukkailla on kielellisiä oikeuksia. Vastaavasti viranomaisilla ja kunnilla on kielellisiä velvollisuuksia toimintojensa ja palvelujensa järjestämisen osalta.

Kielilain 5 § 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä asukkaita, ja vähemmistö on vähintään 8 % asukkaista, tai vähemmistö on vähintään 3000 henkeä. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jossa vähemmistö on alle 3000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Muutokset kuntien kielelliseen asemaan tehdään aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava 10-vuotisjakso alkaa 2023. Muutoksista päättää valtioneuvosto.

Lohjan väkiluku vuoden 2020 lopussa oli 45 886 asukasta. Heistä 91,6 % oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 3,5 % eli 1614 asukasta. Saamenkielisiä oli 4 henkeä. Vieraskielisiä asukkaita oli 4,9 % eli 2231 asukasta. Näiden lukujen valossa Lohja olisi yksikielinen kunta. Lohja on kuitenkin virallisesti kaksikielinen kunta. Valmisteltaessa Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntien liittymistä Lohjaan, väliaikainen yhdistymishallitus valmisteli laajan selvityksen "uuden Lohjan" kaksikielisyydestä. Tämä johtui siitä, että "vanha Lohja" oli ollut vapaaehtoisesti kaksikielinen kunta aikaisemmasta (Lohjan kaupungin ja Lohjan kunnan) vuoden 1997 kuntaliitoksesta alkaen. "Uuden Lohjan" aloittaessa 2013 alussa piti myös kielikysymys ratkaista ennen sitä. Yhdistymishallituksen esityksestä Lohjan valtuusto päätti 14.11.2012 § 16, että "uusi Lohja" olisi edelleen kaksikielinen.  Valtuuston päätöksen johdosta valtioneuvosto päätti, että Lohja on kaksikielinen kunta vuodet 2013-2022. Lohjan lisäksi vapaaehtoisesti kaksikielisiä kuntia ovat enemmistöltään ruotsinkieliset Korsnäs, Larsmo (=Luoto) ja Närpes (=Närpiö).

Oikeusministeriö on nyt lähettänyt kirjeen, jonka mukaan em. neljän, vapaaehtoisesti kaksikielisen kunnan tulee tehdä valtuustoissaan päätös, mikäli mielivät jatkossakin olla kaksikielisiä kuntia. Valtuustojen päätöksien pohjalta valtioneuvosto päättää, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä vuodet 2023-2032. Valtuuston päätös on toimitettava valtioneuvostolle 30.09.2022 mennessä.

Lohjan kaksikielisyydelle on vahvat historialliset perusteet. Lohjan eteläisin osa, Virkkala ympäristöineen, on ollut vakiintuneen ruotsinkielisen asutuksen aluetta ainakin 1400-luvulta alkaen. "Vanhan Lohjan" keski- ja pohjoisosat ovat olleet pääosin suomenkielisen asutuksen aluetta. Vuosisatojen saatossa suomenkielisten suhteellinen osuus on kasvanut Lohjalla. Edelleen kuitenkin Lohjalla on merkittävä määrä ruotsinkielisiä asukkaita ja ruotsinkielisellä yhteisöllä on monipuolista toimintaa mm. kulttuurin saralla. Lohjan kaupunki on järjestänyt palvelunsa kielilain mukaisesti niin, että ruotsinkielisten asukkaiden kielelliset oikeudet toteutuvat Lohjalla varsin hyvin. Lohjalla on mm. ruotsinkielinen päivähoito, ruotsinkieliset alakoulut, yläkoulu ja ruotsinkielinen lukio. Sosiaali- ja terveyspalvelut tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat kaksikielisiä. Huomionarvoisaa on, että uudessa Laurentiustalossa on sekä suomen- että ruotsinkielisten lasten päivähoito- ja koulupalveluja. Myös valtio tukee kaksikielisiä kuntia palvelujen ylläpitämisen osalta korotetuilla valtionosuuksilla.

Lohja on kuitenkin kaksikielinen kunta vapaaehtoisesti. Peruspalveluiden valtionosuuteen sisältyy laskennallisina kustannuksina ruotsinkielisyys. Kaksinkielisyyden perushinta on v. 2022 318,56 euroa/asukas.Laskennalliset kustannukset lasketaan seuraavasti:

Vuoden 2022 valtionosuuden asukasmäärä  on 31.12.2020 tilanteen mukainen. Ruotsinkielisen määrä 1614 henklöä x 318,56 euroa * 93 % = 478 165 euroa
Koko väestö: 45 866 henkilöä*318,56 euroa * 7 % = 1 023 221 euroa
Laskennalliset kustannukset yhteensä: 1 501 386 euroa
Valtionosuus 23,59 % laskennallista kustannuksista
= 354 177 euroa.

Mikäli Lohja luopuisi kaksikielisestä statuksestaan, pienenisivät Lohjan saamat valtionosuudet vuositasolla n. 350 000 euroa.  SOTE-uudistuksen myötä myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan 2023 alkaen. Tämän myötä kaksikielisyyden painoarvo valtionosuusjärjestelmässä kasvaa, eli kaksikielisyyden perusteella määräytyy suhteellisesti enemmän valtionosuutta kuin aikaisemmin. Tästä ei kuitenkaan ole vielä tarkempia kuntakohtaisia laskelmia.

Kaksikielisyydestä aiheutuvia kustannuksia ovat mm.
- kääntämiskustannukset, jotka olivat vuonna 2021 n. 71 200 euroa
- ruotsinkielinen jaosto kokoontui viime vuonna yhden kerran, kustannukset n. 750 euroa.
- ruotsinkielisen lukion kustannukset opetuksen osalta 611 900 euroa

Vaikka ruotsinkielisen perusopetuksen järjestäminen on opetuksen osalta hieman kalliimpaa (n. 11 %) kuin suomenkielinen opetus, on perusopetuslain (628/1998) 4 §:n mukaan kunnan, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, velvollisuus järjestää perusopetus ja esiopetus erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Jos kunta ei järjestä ruotsinkielistä opetusta itse, voi kunta järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne toiselta perusopetuksen järjestäjältä. Ostettaessa opetuksen järjestäjä saa oppilaista kotikuntakorvauksen ja mahdollisesti laskuttaa kotikuntakorvauksen ylimenevän osan oppilaan kotikunnalta.

Mikäli Lohja luopuu kaksikielisyydestä, ja päättää ryhtyä yksikieliseksi kunnaksi, olisi sillä mm. seuraavanlaisia vaikutuksia:
- yksikielisenä kuntana Lohja olisi edelleen velvollinen järjestämään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruotsiksi ruotsinkieliseille lapsille ja nuorille;
- kaupungin ei tarvitsisi muutoin antaa ruotsinkielistä palvelua ruotsinkielisille asukkailleen;
- ruotsinkielisillä asukkailla ei olisi oikeutta käyttää asioinnissaan ruotsin kieltä, paitsi jos asia on tullut vireille kunnan viranomaisen toimesta, ja se kohdistuisi ruotsinkieliseen asukkaaseen tai hänen lapseensa;
- kaupungin pitää antaa ruotsinkieliseen asukkaaseen kohdistettu määräys tai sääntö ruotsiksi;
- kaupungin ei tarvitse tiedottaa ruotsin kielellä, millä on vaikutusta mm. ruotsinkielisten asukkaiden mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa asioihin;
- kaupungin henkilöstöpolitiikassa ei tarvitsisi huomioida uuden henkilöstön ruotsinkielen taitoa;
- SOTE-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueelle 2023. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tulee olemaan kaksikielinen toimija. Siten on oletettavaa, että Lohjan ruotsinkieliset asukkaat saavat ruotsinkielistä SOTE-palvelua myös jatkossa;
- Lohjan saamat valtionosuudet pienenisivät;
- Lohjan siirtyminen yksikieliseksi suomenkieliseksi kunnaksi voi olla imagohaitta Lohjalle.

Lohjalla on kautta historian ollut ruotsinkielistä asutusta. Aikanaan Lohjan maalaiskunta (sittemmin Lohjan kunta) oli virallisesti kaksikielinen kunta. Lohjan kunnan ja Lohjan kaupungin kuntaliitoksesta 1997 alkaen Lohja on ollut keskeytyksettä kaksikielinen kunta. Lohjan historia, Lohjan kaksikielinen imago ja Lohjan nykyinen tapa järjestää laadukkaat ruotsinkieliset palvelut puoltavat sitä, että Lohja jatkossakin on kaksikielinen kunta.

Lisätiedot asiantuntija, Eero Soinio, eero.soinio@lohja.fi,  044 3746385
talousjohtaja, Raija Lindroos, raija.lindroos@lohja.fi

Oheismateriaali - Oikeusministeriön kirje

Esittelijä Kaupunginjohtajan viran väliaikainen hoitaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää:

1. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää tehdä valtioneuvostolle esityksen, että Lohjan kaupunki määrätään kaksikieliseksi kunnaksi vuosiksi 2023-2032.

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano valtuuston esityslistalle 23.3.

------------------------------------