Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 09.01.2023/Pykälä 12

252/12.00.02/2022

866/12.00.01/2017

Kaupunginvaltuusto 25.10.2017 § 142

 Valtuutettu Pekka Luoma Kokoomuksen ja Rkp:n valtuustoryhmän puolesta esitti seuraavan aloitteen:

"Kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla selvitetään perusopetuksen erityisopetuksen järjestämisen nykyisen toimintatavan vaikuttavuus, erityisopetuksen kaupungin yhteisten pienryhmien tarve, ja tehdään selvitys resurssien jakamisesta uudelleen siten, että erityisopetukseen perustetaan useampi kaupungin yhteinen pienryhmää lisää. Selvitys tulee saada valmiiksi niin, että mahdolliset toimenpiteet voidaan toteuttaa jo lukuvuoden 2018-19 alussa."
 

Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 10.04.2018 § 44

 
Perusopetuksen erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden suhteellinen osuus vuosiluokittain vaihtelee 7,1% - 15,3%. Alemmilla vuosiluokilla ei vielä ole tehty niin paljon erityisten tuen päätöksiä kuin ylemmillä vuosiluokilla. Huomioitavaa on myös pidennettyjen oppivelvollisuusoppilaiden määrän muutos  tulevissa 1.luokkalaisissa. Kuluvana lukuvuonna on 1.luokkalaisissa 7 lasta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Tulevissa 1.luokkalaisissa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita on 16 lasta.

Erityisopetuksen selvitystä varten palvelupäällikkö kutsui koolle selvitystyöryhmän, jonka tehtävänä oli aloitteen mukaisen selvityksen tekeminen ja vaihtoehtojen selvittäminen. Työryhmän puheenjohtaja on palvelupäällikkö Kiti Ikonen ja ryhmän muut jäsenet ovat Jaana Törnqvist, erityisasiantuntija (vastuualueena mm. erityisopetus), Pirjo-Riitta Hoberg, Ojamon koulun rehtori (kaupungin nykyiset keskitetyt pienryhmät),Taina Hämäläinen, Muijalan ja Nummenkylän koulujen rehtori (toiminut aikaisemmin erityisopetuksen ohjaavana opettajana), Pirjo Uutela-Morander, Nummen yhtenäiskoulun erityisopettaja, Niina Wessman, vastaava koulupsykologi ja Harald Holmström, lapsiperhetyön päällikkö.

Nykyisten pienluokkien oppilastilannetta tarkasteltiin siitä näkökulmasta, olivatko oppilaat oikeanlaisen tuen piirissä. Koska meillä on jonoja kaupungin yhteisiin pienluokkiin on eri tilanteissa jouduttu ratkaisuihin, jossa oppilaan tuen tarve on suuri, mutta emme ole pystyneet tarjoamaan parasta mahdollista pienryhmäpaikkaa, vaan on jouduttu turvautumaan varasuunnitelmaan. Tällaisia "väärässä" pienryhmässä olevia oppilaita meillä on tällä hetkellä 7 oppilasta kaupungin yhteisissä pienryhmissä ja Jalavassa 4-6 oppilasta. Alueittain kaupungin yhteisissä pienryhmissä on oppilaita kaikilta muilta alueilta tasaisesti (6-9 oppilasta), mutta Nummen alueelta on tällä hetkellä selvästi vähemmän (2 oppilasta).

Erityisopetuksen olemassa olevat resurssit ja käyttö kartoitettiin kouluittain ja alueittain.Kartoituksessa pyydettiin myös arvioimaan olemassa olevan erityisopetuksen resurssin riittävyyttä sekä mahdollisia tarpeita. Erityisopetuksen yhteisten pienryhmien osalta vaikuttavuutta pyrittiin selvittämään huoltajakyselyn ja palautteen kautta. Kartoituksessa pyydettiin myös kehittämisideoita ja ajatuksia siitä, mitä ja miten voitaisiin koulun tasolla paremmin kohdata ja vastata erityisopetuksen tarpeeseen olemassa olevalla resurssilla ja jos saataisiin hieman lisäresurssia, niin mikä ja miten olisi paras ensisijainen käyttö koulujen näkökulmasta.

Olemassa olevan resurssin puitteissa koettiin tärkeänä mahdollisuus YS-ajan puitteissa niin erityisopettajien keskinäisiin tapaamisiin , vuoropuheluun rehtoreiden ja erityisopettajien välillä sekä oppilashuollon ja erityisopettajien välisiin tapaamisiin.Lisäksi erityisopetukseen kaivataan lisää yhtenäistä ohjeistusta, ns. koulupolun kuvaamista ja työnjaon selkiyttämistä erityisopettajan ja opettajien ja oppilashuollon välille.
Alueellisen työn kautta yhä tiiviimpi yhteistyö niin sosiaalipuolen kuin muidenkin alueen toimijoiden kanssa koettiin tärkeäksi ja edelleen kehittämiseksi mm. aluejohtamisen kautta.Myös koulunkäyntiavustajan resurssin muuttamista psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävään esitettiin.

Mahdollisen lisäresurssin käytöstä esitettiin tarvetta mm. konsultoivaan erityisopettajaan, alueellisiin pienryhmiin, jotka toimisivat jaksotetusti, yläkoulujen erityisopetusresurssin lisäämiseen (oma pienryhmä), kaksisarjaisissa alakoululuissa kolmannen erityisopettajan palkkaamiseen, samanaikaisopetukseen ja toiseen etuluokkaan.

Selvitystyöryhmä kysyi palautetta ja arviointia kahden vuoden kehittämiskokeiluna olleista etappi- ja tukijaksoista. Saadun palautteen perusteella on tukijakson tarve edelleen olemassa ja tuloksia on saatu aikaan. Tukijakson osalta tehdään kuitenkin pientä resurssitarkistusta opetustuntien osalta (28h/vko--> 25h/vko). Tukijaksolta vapautuvat 3h/vko käytetään toisen yläkouluikäisten oppilaiden ns. K2-luokan toiminnan käynnistämiseen. Etappijakso ei ole pystynyt palvelemaan erityisen tuen tarpeisiin odotetusti ja oppilaspaikkoja ei ole saatu täyteen kaikille jaksoille.Selvitysryhmässä todettiin saadun palautteen perusteella, että Etapinjakson resurssi on parempi kohdentaa uudestaan kaupungin yhteiseen pienryhmään. Millaiselle pienryhmällä meillä on tällä hetkellä eniten tarvetta? Tähän saamme lisätietoa seuraavassa Y-tiimin palaverissa 26.4.2018, jossa Y-luokka paikkojen jako tehdään hakemusten perusteella.

Lohjan erityisopetuksen kehittämisvaihtoehtojen osalta pyydettiin kouluilta ja oppilashuollon edustajilta kannanottoja, mihin suuntaan erityisopetuksen palveluja tulisi kehittää tulevaisuudessa. Selvitystyöryhmä sain myös erikseen kannanotot Lohjan Opettajien Paikallisyhdistys LOOP:lta ja etuluokan henkilökunnalta.

Vaihtoehtoisina suuntina esitettiin nykymallilla jatkaminen, jossa Etappi ja Tukijakso mukana, yläkoulun toinen K2-luokka ja koulujen omat sisäiset erityisopetusjärjestelyt. Tässä vaihtoehdossa nähtiin edelleen tarve kaupungin yhteisille pienluokille (Y-luokat, Aurinko ja etuluokka),mutta oppilaspaikkojen vähyys huolestutti. Tukijakson osalta toivotaan tiiviimpää  yhteistyötä koulun oppilashuollon kanssa. Etapin vajaakäyttö tuotiin esille. Yläkoulu toinen K2-luokka nähtiin hyvänä ja samalla toivottiin K-luokan toimintamallin kehittämistä kuntouttavaan suuntaan, siten, että oppilaan tarve ko. tuelle arvioidaan lukuvuosittain.Yläkoulun nykyiset erityisopetuksen resurssit koettiin haasteeksi.

Toisena vaihtoehtona esitettiin alakoulun puolella ns. alueellisten pienryhmien muodostamista. Suuntaa pidettiin hyvänä ja alueellisen pienryhmän toiminnalle nähtiin kehittämismahdollisuuksia varhaisen tuen ja matalan kynnyksen osalta sekä alueellisen työn periaatteen "apu lapsen luokse" toteuttamisena.Yksi pienryhmä alueella on kuitenkin haasteellinen oppilasikähaarukan ollessa 1-6 vuosiluokilta ja oppilaiden tuen tarpeen moninaisuutena. Esitettiin myös huoli yhden alueellisen pienryhmän opettajan vertaistuesta. Alueellisen pienryhmän toiminta yhteistyössä mm. alueen sosiaalityön kanssa tuotiin esille. Alueelliset pienryhmät eivät kokonaan vastaa kaikkeen tuen tarpeeseen, vaan tarvitaan edelleen myös aurinko- ja etuluokka tyyppisiä yhteisiä pienryhmiä.Varhaisen tuen takaamiseksi tarvittaisiin riittäviä toimenpiteitä (resurssia) jo varhaiskasvatuksen puolella. Tämän vaihtoehdon rinnalla tuotiin esille myös koulun erityisopetuksen oman resurssin riittävyys.Mahdollisella lisätuntikehysresurssilla olisi mahdollista mm. erityisopettajan toimimiseen samanaikaisopettajana luokissa ja kaksisarjaisissa alakouluissa tarve kolmannen erityisopettajan tehtävään tuotiin esille. Lisäresurssoinnilla tämä kehityssuunta sain kannatusta ja erityisesti siirtymävaiheessa lisäresurssi nähtiin välttämättömänä nykyisten Y-luokissa olevien oppilaiden koulupolun turvaamiseksi järkevällä tavalla.

Yläkoulujen osalta esitettiin mallia "yläkoulu hoitaa omansa". Malli nähtiin hyvänä ja jo nyt tämä toteutuu eri tavoin eri ylä- ja yhtenäiskouluissa. Mahdollisuus toiseen pysyvämpään ryhmään kouluissa antaisi kuitenkin paremmat mahdollisuudet antaa oppilaille tarvittava tuki ja antaisi mahdollisuuden joustavampaan toimintaan tuen tarpeen mukaan. Toisen yhteisen K2-luokan perustaminen sai vahvaa kannatusta ja todettiin, että senkin tarvetta tulee kuitenkin arvioida vuosittain ja muuttaa resurssia tarpeen mukaan.

Erityisopetus kokonaisuudessa on hyvin moninainen kokonaisuus, jossa ei ole pelkästään hyviä tai huonoja ratkaisuja, on vaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa jokaisessa ovat omat hyvät ja omat huonot puolensa. Kaiken kaikkiaan erityisopetuksen tulisi vastata oppilaiden tuen tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen lapsi ja nuori, jolle voimme tarjota tuen oman toimintamme piirissä on sekä lapselle itselleen parasta, mutta myös opetuksen järjestämisen kustannusten kannalta kestävämmällä pohjalla.

Erityisopetuksen toiminnan ja linjausten muuttaminen ei voi tapahtua hetkessä puhtaalta pöydältä. Ryhmissä jo nyt olevien oppilaiden koulupolku on turvattava järkevästi. Muutoksen suunta kohti alueellista työtä myös erityisopetuksen osalta on linjassa alueellisen kehittämisen kanssa. Erityisopetusjärjestelyissä on kuitenkin pohdittava tarkkaan olemassa olevien resurssien mahdollisuudet ja tarvittaessa edettävä talousarvioesitysten kautta mahdollisimman vaikuttavaan, ennaltaehkäisevään ja varhaisen tuen tarjoamiseen askel askeleelta jokaiselle lapselle ja nuorella. Selvitystyöryhmä tulee jatkamaan työtään erityisopetuksen kehittämisen kanssa ja selvittää eri toimijoiden kanssa mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämistyötä erityisopetuksen kokonaisuuden osalta. Esitettävät muutokset ovat siten tarkkaan eri näkökulmista pohdittuja ja ennakolta suunniteltuja. Tiedottamiseen ja mahdollisten muutosten perustelemiseen kiinnitetään erityistä huomioita.

Lukuvuotta 2018-2019 varten on tehtävissä seuraavat erityisopetuksen järjestelymuutokset olemassa olevin resurssein. Yläkoulun toisen K-luokan ns, K2-luokan perustaminen. Resurssi tähän luokkaan (tarve 30h/vko) saadaan siirtämällä Jalavasta 25h/vko, tukijaksosta 3h/vko ja etappiluokan resurssista 2h/vko. Jalavasta K2-luokalle siirtyy samalla myös yläkouluun siirtyviä oppilaita 3-4 oppilasta,.joiden tuen tarve Jalavassa ei ole enää tarpeen, mutta jotka tarvitsevat yläkouluun pienryhmän tuen. K-luokkien  toimintatavan kehittämistyö ja resurssin tarkastelu laitetaan käyntiin K-luokkien opettajatiimin ja erityisopetusselvitysryhmän kanssa.

Tukijakso jatkaa perhetukikeskuksessa 25h/vko.Tukijakson toiminnan kehittämistä jatketaan erityisopetusselvitystyöryhmän kanssa sekä sosiaalipuolen ns. nostetyöskentelyn (sosiaalityötekijä ja sosiaaliohjaajan jalkautuminen kouluille pienryhmä tai tukijaksopaikkaa odottavien oppilaiden tuen aloittamiseksi) kanssa.

Etappijakson resurssi muutetaan kaupungin yhteisen pienryhmän perustamiseen (25h/vko) olemassa olevien oppilaiden tuen tarpeen mukaisesti. Tämän pienluokan sijoittamisesta käydään vielä tarkempaa keskustelua rehtoreiden kanssa riippuen siitä, millainen pienryhmä luokasta muodostetaan.

Koulujen YS-suunnitelmaan varataan yhteistä aikaa (2x 2h) eri toimijoiden ja nivelvaiheiden tapaamisiin. Erityisasiantuntija toimii koolle kutsujana erityisopettajien yhteisissä tapaamisissa.

Erityisopetusselvitysryhmä jatkaa työtään erityisopetuksen pidemmän ajan kehittämislinjausten ja resurssien selvittämisen ja vaihtoehtojen tarkastelun kanssa.

Lisätiedot: Palvelupäällikkö Kiti Ikonen, kiti.ikonen@lohja.fi

Oheismateriaali:
- valtuustoaloite
- erityisopetuksen selvitys (power point)
- koonti huoltajien palautteesta kaupungin y-luokista
- koonti huoltajien palautteesta aurinkoluokasta

Esitys

Paj Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

1. päättää perustaa 1.8.2018 alkaen toisen yläkoulun K-luokan ns. K2-luokan olemassa olevien resurssijärjestelyjen avulla. K2-luokka sijoitetaan Anttilan kouluun: K-luokkien toimintamallia kehitetään edelleen yhteistyössä erityisopetuselvitysryhmän kanssa

2. päättää jatkaa tukijakson toimintaa 25h/vko resurssilla perhetukikeskuksessa ja edelleen kehittää tukijakson toimintamallia

3. päättää muuttaa 1.8.2018 alkaen Etappijakson resurssin (25h/vko) kaupungin yhteiseksi pienluokaksi.Pienluokan profiili muodostuu olemassa olevan tuen tarpeen mukaisesti. Pienluokan sijainti määräytyy luokan profiilin mukaisesti

4. toteaa saaneensa tiedoksi tehdyn erityisopetusselvityksen aloitteen ja esittää kaupungin hallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuunkäsitellyksi

Esittelijän muutettu esitys 
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

1. päättää perustaa 1.8.2018 alkaen toisen yläkoulun K-luokan ns. K2- luokan olemassa olevien resurssijärjestelyjen avulla. K2-luokka sijoitetaan Anttilan kouluun: K-luokkien toimintamallia kehitetään edelleen yhteistyössä erityisopetusselvitysryhmän kanssa

2. päättää jatkaa tukijakson toimintaa 25h/vko resurssilla perhetukikeskuksessa ja edelleen kehittää tukijakson toimintamallia

3. päättää muuttaa 1.8.2018 alkaen Etappijakson resurssin (25h/vko) kaupungin yhteiseksi pienluokaksi. Pienluokan profiili muodostuu olemassa olevan tuen tarpeen mukaisesti. Pienluokan sijainti määräytyy luokan profiilin mukaisesti

4.pyrkii jatkossa etsimään mahdollisuuksia panostaa entistä enemmän varhaiseen tukeen ja kuntouttavaan toimintaan

5. toteaa saaneensa tiedoksi tehdyn erityisopetusselvityksen aloitteen ja esittää kaupungin hallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuunkäsitellyksi

Päätös Hyväksyttiin.

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 24.11.2022 § 145

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhä useampi peruskoulun oppilas sai oppimisen tukea vuonna 2021. Peruskoulun oppilaista 23 % sai tehostettua tai erityistä tukea. Tehostettua tukea sai 75 800 eli 13,5 % peruskoulun oppilaista ja erityistä tukea 53 100 eli 9,4 % peruskoulun oppilaista. Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus kasvoi 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on tasaisesti kasvanut vuodesta 2014 lähtien. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista. Lohjalla erityisen tuen piirissä on n. 12,8 % peruskoulun oppilaista.

Lukuvuonna 2021 - 2022 Lohjalla toimi yhdeksän kaupungin yhteistä erityisryhmää. Näistä seitsemän oli alakoulun luokkia ja kaksi yläkoulun luokkia. Luokilla opiskeli yhteensä 68 oppilasta. Pienryhmien kasvavaan tarpeeseen vastattiin lisäämällä lukuvuodelle 22-23 kaksi alakoululuokkaa lisää. Lisäksi Lohjalla on Routionmäen yhtenäiskoulun yhteydessä toimivat Jalavan luokat, jossa on 10 ryhmää (77 opp. lukuvuonna 21-22). Lohjalla on siis yhteensä 19 erityisopetuksen pienryhmää. Lv. 21-22 erityisen tuen oppilaista 10,1 % opiskeli erityisluokilla, jos ei lasketa mukaan Jalavan oppilaita. Jalavan oppilaat mukaan lukien lukema on 21,7 %. Kaupungin yhteisten luokkien lisäksi osa Lohjan kouluista on käyttänyt omaa tuntikehystään pienryhmäopetuksen järjestämiseen.

Lukuvuonna 2022-2023 Lohjalla toimii 10 kaupungin yhteistä pienryhmää sekä 10 Jalavan luokkaa.

Luokkamuotoinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisen, käyttäytymisen tai itsesäätelyn ongelmia. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen tarvitaan erityisen tuen päätös ja oppilaat opiskelevat joko yleisen oppimäärän tai yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Päätöksen oppilaiden sijoittamista luokkamuotoiseen erityisopetukseen tekee opetuspäällikkö.

• Y-luokat on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen harjoittelussa. Luokat 1-6 Y sijaitsevat Routionmäen yhtenäiskoulussa (2 kpl) ja Metsolan koulussa (2 kpl). 
• Etu-luokka on kokonaiskuntoutukseen tähtäävä, hoidollinen luokka oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tunne-elämänsä haasteisiin. Luokka 1-6 sijaitsee Ojamonharjun yhtenäiskoulussa.
• Aurinko-luokka tarjoaa luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on vuorovaikutukseen liittyviä erityisvaikeuksia (autismin kirjo). Luokka 1-6 sijaitsee Ojamonharjun yhtenäiskoulussa.
• Tähti-luokat on tarkoitettu alkuopetuksen erityisen tuen oppilaille, jotka tarvitsevat vahvaa pienryhmän tukea ja joilla on huomattavia toiminnanohjauksen haasteita (mm. jumiutuminen, voimakas omaehtoisuus ja aistiyliherkkyydet). Luokat 1-2 (2 kpl) sijaitsevat Ojamonharjun yhtenäiskoulussa.
• K-luokat on tarkoitettu erityisopetuksen oppilaille, joiden opiskelu ei integroituna yleisopetuksen luokassa onnistu / integraatiota voidaan jo harjoitella. Tyypilliset perustelut K-luokan oppilaaksi ottamiselle ovat laaja-alaiset ongelmat koulunkäynnissä, kuten laajat oppimisvaikeudet, lievä kehitysvamma, autismin kirjoon liittyvät vaikeudet, ongelmat hahmottamisessa, itsetunnossa tai keskittymisessä, kielelliset vaikeudet, koulupelko tms. tekijät. Luokat 7-9 (2 kpl) sijaitsevat Laurentius-koulussa.
• Jalava-luokat, vaativan erityisen tuen luokat, on tarkoitettu kehitysvammaisille tai kehitysviiveisille oppilaille sekä autistisille oppilaille, joilla on kehitysvamma. Näillä luokilla kaikki oppiaineet yksilöllistetään tai oppilaat opiskelevat toiminta-alueittain. Luokat 1-9 (10 kpl) sijaitsevat Routionmäen yhtenäiskoulussa.

Kouluihin on palkattu resurssiopettajia auttamaan opettajia tuen tarpeisten oppilaiden opetuksessa. Lisäksi koulunkäynninohjaajien työpanosta on lisätty yksilökohtaiseen työskentelyyn palkkaamalla henkilökohtaisia ohjaajia. Joillekin eskarista kouluun siirtyville erityisen tuen oppilaille on tarjottu mahdollisuutta nivelvaiheavustajaan, jolloin esiopetuksesta tuttu henkilö on tullut mukaan koulunaloitukseen esim. syyslukukauden ajaksi.

Kouluilla on käytössään tarvittaessa konsultoivan tiimin (kaksi erityisopettajaa ja koulupsykologi) palvelut ja tuki. Konsultoivan tiimin työtehtäviin kuuluvat mm. tiivis yhteistyö opettajien ja perheiden kanssa, verkostoyhteistyö, ohjaaminen koulun ulkopuolisten tukien piiriin, tukitoimien suunnittelu, tilannearviot ja havainnointi. Konsultoivan tiimin työpanosta on syksyllä 2022 käytetty paljon myös kouluakäymättömien oppilaiden asioissa. Yhteydenotot konsultoivalle tiimille toivotaan tulevan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta tiimi on apuna myös kriisiytyneissä tilanteissa. Koska tiimiin kuuluu myös koulupsykologi, on hänen asiantuntemuksensa käytettävissä joustavasti ja nopeasti.

Lohjalla kehitetään erityisopetusta myös erityisopetuksen ohjausryhmän toimesta. Ryhmässä pohditaan asiantuntijoiden kanssa erityisopetuksen ajankohtaisia asioita sekä erityisopetuksen muuttuvia tarpeita. Vaikka erityisopetusta pyritään jatkuvasti kehittämään ja on pystytty vastaamaan akuuteimpiin tarpeisiin, pienryhmien tarve on edelleen ilmeinen.

Lisätiedot Opetuspäällikkö Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi

Oheismateriaali - Erityisluokkamäärän tilannekatsaus 

Esittelijä Sivistysjohtaja Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä saamansa selvityksen tiedoksi ja

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Kaupunginhallituksen esityslistalle

------------------------------------

Kaupunginhallitus 09.01.2023 § 12

Lisätiedot opetuspäällikkö Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi

Oheismateriaali - erityisluokkien tilannekatsaus

Esittelijä Kaupunginjohtaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. merkitä tiedoksi annetun selvityksen; sekä

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano valtuuston esityslistalle

------------------------------------