Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.01.2023/Pykälä 25

27/02.05.01.01/2023

Kaupunginhallitus 23.01.2023 § 25

 Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet tulevat kunnille laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta:
- Valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja
- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää. Peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Järjestelmän laskennallisuudesta johtuen kunnalle myönnetyn valtionosuuden suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta palvelutoimintansa järjestää ja miten paljon rahaa se niihin käyttää. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät:
- varhaiskasvatus
- esi- ja perusopetus
- kirjastot
- yleinen kulttuuritoimi
- taiteen perusopetus (asukasperusteinen).

Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset sekä veromenetysten kompensaatio.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa valtakunnallisesti. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuodelle 2023 on 22,09 (v. 2022: 23,59).
Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (euroa/asukas) kaikissa kunnissa. Vuonna 2023 kunnan omarahoitusosuus on 1 359,93 euroa/asukas (v. 2022; 4 291,05 euroa/asukas).

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetuksen järjestäjälle maksetaan lisärahoituksena (6 -15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus).

Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat liikunnan, nuorisotyön, kansalais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet.

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin omassa kotikunnassaan
7 436,67 euroa (v. 2022: 7 452,22 euroa).

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä 31.12. tilastointiajankohdan tilanteesta ilmoittamaan oppilasmäärään.

Kaikkien edellä mainittujen valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja rahoituksen maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut valtionosuuden perustana olevat yksikköhinnat:

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Vuonna 2023 kunnan omarahoitus lukiokoulutukseen on 93,66 euroa/asukas ja ammatilliseen koulutukseen 192,92 euroa/asukas.

Valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja  verotulomuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2023 on saapunut 9.1.2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös Lohjan kaupungin valtionosuudesta vuodelle 2023 on päivätty 20.12.2022. Oikaisuvaatimus päätöksiin on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oheismateriaaleissa on Valtionvarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön yksityiskohtainen laskelma käyttökustannuksiin myönnetystä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta.
Lohjan kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuodelle 2023 on 33,76 milj. euroa, kotikuntakorvaukset 2,53 milj. euroa ja opetus- kulttuuritoimen valtionosuus -0,99 milj. euroa.

Vuoden 2023 valtionosuuden laskennallisista perusteista, yksikköhinnoista ja kokonaisrahoituksen laskelmasta voidaan todeta, ettei niiden osalta ole huomauttamista.

Oheismateriaali - Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotulomuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2023 (VM)
- Yksityiskohtainen laskelma käyttökustannuksiin myönnetystä valtionosuudesta/rahoituksesta vuodelle 2023 (OKM)
- Päätös kuntien kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2023 (VM)
 

Lisätiedot Talousjohtaja, Raija Lindroos, raija.lindroos@lohja.fi

Esittelijä Kaupunginjohtaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää todeta, että sillä ei ole huomautettavaa valtionosuuspäätösten 2023 suhteen.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

------------------------------------