Dynasty tietopalvelu Haku RSS Lohjan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 16.02.2023/Pykälä 14


 

Lausunnon antaminen Siuntion kunnalle Kuljetus Arto Korpela Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta

 

1420/11.01.00/2022

 

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 16.02.2023 § 14

 

 Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on varannut Lohjan ym­­ris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­sel­le ja Lohjan kaupungille mahdollisuuden antaa lau­sun­to Kuljetus Arto Korpela Oy:n ympäristö- ja maa-ai­nes­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta.

Vetovoimalautakunnan lupajaosto antoi 10.9.2020 (§ 72) lausunnon samasta ympäristö- ja maa-ai­nes­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta. Lupahakemus kuulutettiin ensimmäisen kerran 1.7.-21.8.2020, jonka jälkeen toiminnasta tehtiin merkittäviä uusia selvityksiä. Lupahakemus oli uudestaan nähtävillä 14.12.2022-19.1.2023 ja lausunto tulee toimittaa Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 22.2.2023 mennessä. Lupahakemukseen tuli mm. seuraavat lisäselvitykset:
- Raportti luontoinventoinnista 2022
- Siuntion Kaunissolan alueen luontoselvitykset 2021
- Ympäristömeluselvityksen täydennys ja melunhallintasuunnitelma
- Yöviläntien kiviainesalueen ympäristön kaivoselvitys ja vesinäytteenotto

Lohjan kaupungin hallintosäännön 29.2.3 kohdan 9 mukaan Lohjan kaupungin kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto antaa ympäristönsuojelun toimialaan liittyvät kaupungin lausunnot.

Lupaa haetaan maa-aineslain (555/1981, 424/2015) 4 §:n mu­kais­elle maa-ainesten ot­ta­mis­lu­val­le ja ympäristönsuojelulain (527/2014, 423/2015) 47 a §:n mu­kais­elle ym­­ris­­lu­valle Siuntion kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Kaunissola 755-449-2-189.

Hakemuksen mukaan lupaa haetaan:

- kalliokiviaineksen (1 035 000 k-m³) ja maa-ainesten (50 000 k-m³) ottamiselle, kalliokiviaineksen louhinnalle ja murs­kaukselle, maankaatopaikan toiminnalle sekä meluvallin rakentamiseen alueella syntyvistä ja muualta tuotavista ylijäämämaista sekä pulveroidusta betonista.

- muualta tuotavien louheen, betonin, puun ja kantojen vastaanottoon, varastointiin ja murskaukseen. Betonijäte voi sisältää tiiltä. Vastaanotettavaa betoni- ja tiilijätettä vastaanotetaan 25 000 t/vuosi.

- pilaantumattoman ylijäämämaan vastaanottoon, maisemointiin ja jalostustarkoituksiin, joihin kuuluu mm. mullan valmistus.

Ottamisalue sijaitsee E18 -moottoritien, Kahvimaantien ja Yöviläntien muodostaman kolmiomaisen alueen keskivaiheilla noin 760 metrin etäisyydellä Lohjan ja Siuntion rajasta.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Alin louhintataso ottamisalueen pohjoisosassa on + 61,0 m ja eteläosassa + 62,0 m. Kalliopinnan korkeudet vaihtelevat ottamisalueen ympärillä noin + 64 metristä + 90 metriin ja louhintasyvyys vaihtelee ottamisalueen koillisosan 4 metristä eteläosan 29 metriin.

Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsevaa lähintä Siuntion puoleista asutusta vasten tehdään noin 20 metriä korkea meluvalli.
 

Ottamisalueen pinta-ala:

6,43 ha (luvitettava alue)

Kaivualueen (louhinta- ja kaivualue) pinta-ala:

 

6,14 ha

Kokonaisottomäärä:

 

Kalliokiviainesta:

Pintamaata:

1 085 000 m³ktr (kalliokiviainesta ja pintamaata)

1 035 000 m³ktr

50 000 m³ktr

Vuotuinen ottomäärä:

72 300 m³ktr

Alin ottamistaso:

+ 61 m (N2000)

Pohjatason vietto:

Pohjoiseen

Louhintasyvyys:

4 ... 29 metriä

Luiskat:

Lähes pystysuorat kallioleikkaukset kaltevuudella noin 8:1. Luiskat loivennetaan ylijäämämailla kaltevuuteen 1:2 . 1:3.

Haettu ottamisaika:

15 vuotta


Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue jätetään maa-ainesten käsittelyyn ja kierrätykseen käytettäväksi alueeksi, jolla jalostetaan mm. multaa. Pohjatasannetta ei siis maisemoida vaan alue jätetään murskekivituhkapintaiseksi kentäksi.

Pohjavedenpinnan korkeus ottamisalueen eteläosassa on tasolla + 75.80 m ja pohjoisosassa tasolla + 60.65 m. Alin louhintataso ottamisalueen pohjoisosassa on + 61,0 m ja eteläosassa + 62,0 m, joten alimman ottamistason ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin ei voida katsoa jäävän riittävää koskematonta suojavyöhykettä.

Ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten ottaminen, 2020:24" kohdan 4.1.2.4 mukaan pohjavesialueiden ulkopuolella suojakerroksen paksuus on vähintään 1-2 metriä.

Lupahakemus sisältää maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiset hakemukset toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Toiminta-ajat

 

Murskaus

740 h/vuosi

ma-pe

7.00-22.00

Poraus

300 h/vuosi

ma-pe

7.00-21.00

Rikotus

400 h/vuosi

ma-pe

8.00-18.00

Räjäytykset max. 10 kertaa/vuosi

ma-pe

8.00-18.00

Kuormaam.

600 h/vuosi

ma-pe

6.00-22.00

 

 

la

7.00-18.00

 

 

Satunnaisesti muina aikoina

Kuljetus

 

ma-pe

6.00-22.00

 

 

la

7.00-18.00

 

 

Satunnaisesti muina aikoina


Toiminta-ajat täyttävät valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns. Mu­rausasetus) vaatimukset lukuun ottamatta lauantaina tehtäviä kuljetuksia, jolle ei voida katsoa olevan esitetty Muraus -asetuksen 8 §:n 2. momentissa edellytettyjä erityisiä syitä.

Liikenne

Toiminnasta aiheutuva liikenne on raskasta kuorma-autoliikennettä. Liikennemäärät ovat yhteensä noin 66 ajoa eli kuormia on keskimäärin 33 kpl / työpäivä. Kuljetuksia on hakijan mukaan tarpeen tehdä arkisin ja vähäisemmässä määrin lauantaisin sekä satunnaisesti muina aikoina. Valtaosa suuntautuu valtatielle E18, jonne kuljetaan Yöviläntien kautta ja enintään 1/5 liikenteestä suuntautuu Kahvimaantielle.

Pohja- ja pintavesi

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

Lähin pohjavesialue (Mäntylän I -luokan pohjaveialue) sijaitsee noin 0,7 km:n etäisyydellä luoteessa Lohjan puolella. Ottamisalueen pohjavesialue ja Mäntylän luokiteltu pohjavesialue ovat erillisiä pohjavesialueita eikä niillä ole hydraulista yhteyttä, koska Mäntylän pohjavesialueen välissä olevan purolaakson pohja on tasolla + 35 . 40 m katkaisten näin hydraulisen yhteyden.

Pohjaveden virtaussuuntaa ei ole selvitetty.

Pohjavedenpinnan korkeus ottamisalueen eteläosassa on tasolla + 75  . 80 m ja pohjoisosassa tasolla + 60 . 65 m. Alin louhintataso ottamisalueen pohjoisosassa on + 61,0 m ja eteläosassa + 62,0 m, joten alimman ottamistaso ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin ei voida katsoa jäävän riittävää koskematonta suojavyöhykettä.

Alue sijaitsee Risupakanjoen valuma-alueella, joka kuuluu Siuntionjoen vesistöalueeseen. Alueen pintavedet valuvat koillisen puolella olevaan ojaan, joka kiertää ottamisalueen pohjoispuolelta länteen päin laskien lännen puolella olevaan pelto-ojaan. Oja virtaa peltoaukealla etelään päin yhtyen noin kilometrin päässä Risupakanjokeen. Kokonaisvirtausmatka jokeen saakka on noin 2,5 km.

Ottamisalueen koillispuolelle rakennetaan laskeutusallas, jonka kautta ottamisalueen pinta- ja sulamisvedet johdetaan em. ojaan.

Melu-, pöly-, tärinä- ja viihtyvyyshaitat

Melumallinnuksen tulosten tarkastelussa todetaan seuraavaa:
"Suoritetun mallinnuksen mukaan kiviaineksen louhinta- tai murskaustoiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei ylitä VNa:n 800/2010 melutason raja-arvoja. Raja-arvojen saavuttaminen ei edellytä muuta melutorjuntaa, kuin mitä suunnitelmakartoissa on esitetty."

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 0,3 km:n etäisyydellä ottamisalueesta. Meluselvityksen mukaan melutaso ei ylitä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvoja. Melu- ja pölytasoja seurataan aistivaraisesti ja tarvittaessa torjuntatoimia tehostetaan. Pölypäästöt eivät aiheuta ottamisuunnitelman mukaan häiriintyvissä kohteissa ilmanlaadun ohjearvojen ylityksiä. Valtaosa pölystä jää ottamisalueelle tai laskeutuu siitä ympäröivään metsään. Pöly- ja meluhaitat eivät ole hakemuksen mukaan kovin merkittäviä, mutta ne voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Louhintatärinöistä aiheutuvien vaurioiden synty estetään suunnittelemalla louhinta ja panostus ympäristön rakennusten laatu ja etäisyys huomioiden. Toiminta ei aiheuta hakemuksen mukaan merkittäviä häiriöitä lähimmälle asutukselle eikä vaaranna ihmisten terveyttä.

Maisema

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla maisema-alueella. Ottamisalue sijaitsee metsäisellä kallioylänköalueella (+ 60 . + 90 m), jonka maanpinnan muodot vaihtelevat huomattavasti. Ottamisalueen ja ympäristön korkeustasot ovat samaa luokkaa. Ylimmiltä lakialueilta ei ole näkymiä kaukomaisemaan Lohjan puolelle.

Vaikutukset luontoon

Luontoinventoinnin (17.5.2022) yhteenvedossa todetaan seuraavaa:

"Inventointialueen luontotyypit ovat olleet jo pitkään voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä. Näin ollen niistä ei löydy uhanalaisia tai muuten merkittäviä erilaisissa hankkeissa huomioitavia luontotyyppejä. Havainnot liito-oravasta, pyystä ja lahokaviosammalesta kertovat, että alueella on kuitenkin säilynyt piirteitä, jotka mahdollistavat myös uhanalaisen lajiston esiintymisen paikalla."


Kaavoitustilanne

- Pohjois-Siuntion osayleiskaavassa (vahvistettu 19.11.1993) ottamisalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.

- Uusimaa -kaava 2050: ei aluevarauksia.

Länsi-Uudenmaan museo toteaa lausunnossaan mm.:

"Länsi-uudenmaan museon argeologi on tehnyt vuonna 2020 alueella maastokäynnin, jonka yhteydessä tarkastettiin mm. Solamäen kallioalueella sijaitseva luola ja siellä olevat kalliohakkaukset. Hakkaukset todettiin moderneiksi. Solamäen alue luolineen ei sijoitu suunnittelualueelle. Näin ollen museo katsoo aiemman lausuntonsa mukaisesti, ettei maa-ainesluvan myöntämiselle ole muinaismuistolain (295/1963) mukaista estettä."

ELY toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY -keskus katsoo, että lupamääräysten vaikutusta huomioiden, ei ottaminen tai sen järjestely muilta osin ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 §:n mukaisesti."

Uudenmaan liitto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

"Edellisessä lausunnossaan Uudenmaan liitto totesi myös, että suunnitelmassa ei ole esitetty selkeitä alueen jälkikäyttöä koskevia toimenpiteitä, ja että asiaan tulee kiinnittää lupaharkinnassa huomiota. Hakemusasiakirjoja ei ole täydennetty alueen jälkikäyttöä koskevien toimenpiteiden osalta, joten Uudenmaan liitto toistaa lausuntonsa tältä osin."

HÄIRIINTYVÄT KOHTEET LOHJAN PUOLELLA

- Lohjan ja Siuntion raja noin noin 760 m
- Lähin omakotitalo noin 950 m
- Lähin omakotirakennusryhmä (5 omakotitaloa) noin 1,3 km
- Lähin tiivis kylämäinen haja-asutusalueen rakennuskeskittymä (Tervatie - Mäntylä -alue, 16 omakotitaloa) noin 1,5 km
- I -luokan pohjavesialue Mäntylä 0142804 noin 920 m
- Em. pohjavesialueen varsinainen pohjaveden muodostumisalue noin 1 km
- Mäntylän vesiosuuskunnan pohjavedenottamo noin 1,1 km
- Em. pohjavedenottamon lähialue noin 700 m
- Kahvimaantien (yhdystie 1188) Lohjan puoleinen osuus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä ottamisalueesta. Hakijan mukaan pääosa liikenteestä tapahtuu Yöviläntien kautta ja enintään 1/5 liikenteestä suuntautuu Kahvimaantielle.

ARVIO LOHJALLE AIHEUTUVISTA VAIKUTUKSISTA

Lähimmät Lohjan puolella sijaitseva omakotitalot sijaitsevat noin 0,95 . 1,5 km:n etäisisyydellä ottamisalueesta.

Lohjan puolella sijaitseville lähimmille omakotitaloille saattaa ennalta arvioi­den mm. käytännön kokemusten ja maaperän laadun vaihtelun perusteella olla tärinävaikutusta. Lisäksi on myös otettava huomioon paineal­lon vaikutus. Tärinän ja paineaallon vaikutukset voivat maaperästä riippuen kantautua useammankin kilometrin etäisyydelle.

Myös räjäytysten, porauksen, murskauksen ja rikotuksen melu saattaa ulottua häiritsevästi Lohjan puolelle ottaen huomioon lähimmän asutuksen ja tiiviin kylämäisen haja-asutusalueen rakennuskeskittymän (Tervatie - Mäntylä -alue, 16 omakotitaloa) sijainti likimäärin pääosin samalla korkeustasolla (noin + 60 . 70 m) ottamisalueen kanssa.

Kahvimaantien raskaan liikenteen lisääntyminen, koska noin 1/5 kuljetusliikenteestä suuntautuu Kahvimaantielle.

Toimivalta

Lohjan kaupungin hallintosäännön 29.2. § kohdan 9 mukaan maa-aineslain mukaisten lausuntojen antaminen kuuluu kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston toimivaltaan.

Maa-aineslain oikeusohjeet

Maa-aineslaki 6 §: Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asian­mu­kai­nen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ris­ti­rii­das­sa maa-ai­nes­lain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otet­ta­va huo­mi­oon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toi­men­pi­de­ra­joi­tus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lu­pa voidaan myön­tää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muut­ta­mi­sel­le, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ris­ti­rii­das­sa 3 §:ssä sää­det­ty­jen rajoitusten kanssa.

Maa-aineslaki 3 §: Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kau­niin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai eri­kois­ten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia va­hin­gol­li­sia muu­tok­sia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun ve­den­han­kin­ta­käyt­töön so­vel­tu­van pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, joll­ei siihen ole saa­tu vesilain mukaista lupaa.

Maa-aineslaki 3.4 §: Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen jär­jes­tet­­vä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mah­dol­li­sim­man vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään sääs­te­li­ääs­ti ja ta­lou­del­li­ses­ti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai koh­tuul­li­sin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslaki 5 §: Lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ym­­ris­tön hoi­ta­mi­ses­ta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esi­tet­­vä ot­ta­mis­suun­ni­tel­ma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke laa­juu­del­taan ja vai­ku­tuk­sil­taan on vähäinen.

Maa-aineslaki 11 §: Maa-aineslupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä ha­ki­jan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai ra­joit­ta­mi­sek­si, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on an­net­ta­va: 1) ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muo­dos­ta se­kä ottamistoiminnan etenemissuunnista; 2) alueen suojaamisesta ja siis­ti­mi­ses­tä ot­ta­mi­sen aikana ja sen jälkeen; sekä 3) puuston ja muun kas­vil­li­suu­den säilyttämisestä, uu­si­mi­ses­ta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jäl­keen.

Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa: 1) ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen jär­jes­­mi­ses­tä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi; 2) ajasta, jonka kuluessa tä­män py­­län nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava; sekä 3) muista hank­kees­ta ai­heu­tu­vien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toi­men­pi­teis­tä.

Määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja haittaa, jota on pi­det­­vä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden koh­tuut­to­ma­na.

Maa-aineslaki 21 §: Maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lu­pa­pää­tök­sen tul­tua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edel­lyt­täen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyyn­nös­tä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloit­taa lu­pa­pää­tös­tä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden.

Maa-aineslaki 10 §: Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kym­me­nek­si vuodeksi.

Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enin­tään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuo­dek­si, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja mui­hin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan so­pi­vak­si. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa voimassa olevassa maa­kun­ta­kaa­vas­sa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen va­ra­tul­le alueelle.
 

Lisätiedot Kaavoitusinsinööri Pertti Piirilä, pertti.piirila@lohja.fi


 

Oheismateriaali - sijaintikartta
- Nykytilanteen ja lopputilanteen kartat ja leikkaukset
- Raportti luontoinventoinnista 2022
- Siuntion Kaunissolan alueen luontoselvitykset 2021
- Ympäristömeluselvityksen täydennys ja melunhallintasuunnitelma
- Yöviläntien kiviainesalueen ympäristön kaivoselvitys ja vesinäytteenotto
- vastine ja lisäselvitykset
- Vetovoimalautakunnan lupajaoston 10.9.2020 § 72 antama aikaisempi lausunto
- Uudenmana ELY-keskuksen lausunto

 

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Koskela Jarkko

 

Päätösehdotus Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto antaa Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Kuljetus Arto Korpela Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

1. Lupajaosto toteaa, että Lohjalla on vastaavissa kalliokiviaineksen louhintahankkeissa asetettu kesäajaksi kielto, jossa ottamistoimintaa tai ympäristölupaa edellyttävää toimintaa on rajoitettu siten, että alueella ei saa suorittaa porausta, rikotusta, räjäytyksiä tai murskausta 15.5.-15.8 välisenä aikana. Tätä voidaan perustella mm. toimintakokonaisuuden, mukaan lukien Kahvimaantien liikenne, mahdollisesti aiheuttamasta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kohtuuttomasta rasituksesta.

2. Lohjan puolelle lähimpään asuinrakennukseen tulee ennen ensimmäisen louhinnan aloittamista asentaa tärinämittari. Tärinämittausta tulee jatkaa siihen saakka, kunnes voidaan varmuudella arvioida tärinän vaikutukset rakennuksen rakenteisiin.

3. Lupajaosto toteaa, että pohjaveden korkeustietoja ei ole selvitetty asianmukaisesti eikä pohjavesien tarkkailussa ole noudatettu maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Alimman ottamistason ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin jäävä vaadittava koskematon suojavyöhyke on ristiriidassa suunnitelmassa annettujen korkeustasojen kanssa, sillä paikoitellen ottaminen ulotetaan pohjaveden pinnan alapuolelle. Vähimmäisvaatimuksena on yleisesti vaadittu vähintään 1 - 2 metrin levyisen koskemattoman suojavyöhykkeen jättämistä pohjaveden ylimpään pintaan.

4. Pohjaveden pinnan laatua ja korkeutta on tarkkailtava ottaen huomioon hankkeen laajuus, ottamismäärä ja vaikutukset, vähintään kahdesta kalliopohjavesiputkesta.

5. Lupajaosto toteaa, että toiminta-ajoissa esitetylle lauantaisin tapahtuville kuljetuksille ei ole esitetty Muraus -asetuksen 8 §:n 2. momentissa edellytettyjä erityisiä syitä.

6. Haetulle 15 vuoden voimassa oloajalle ei voida katsoa olevan MAL 10 §:n mukaisia erityisiä syitä mm. ottaen huomioon lähialueelle ja Lohjan puolelle muodostuneen melko tiiviin asutuksen ja sen, että ottamisalue ei sijaitse oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulla alueella.

7. Lupajaosto ei puolla maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista mahdollista anomusta toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta, koska louhittava kallioalue on luonnontilaista aluetta ja sillä on huomattavia vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi voidaan todeta, että Lohjan kaupunki ei ole myöntänyt toiminnan aloittamislupia muutoksenhausta huolimatta vastaavissa hankkeissa ja mahdollinen täytäntöönpano ennen lainvoimaa tekisi muutoksenhausta hyödyttömän.

 

Päätös Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti esityksen mukaan.

 

Täytäntöönpano ote: Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta

------------------------------------