Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
Pöytäkirja 09.03.2023/Pykälä 29

156/05.00/2022

Kaupunginvaltuusto 19.05.2021 § 82

 
Valtuutettu Lotta Paakkunainen esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen, jonka olivat lisäksi allekirjoittaneet valtuutettu Merja Eräpolku Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta, Vasemmistoliiton valtuutetut Birgit Aittakumpu ja Tiina Liimatainen, Vihreiden valtuutetut Jani Méling ja Laura Skaffari, Sosialidemokraattien valtuutetut Markku Saarinen ja Jaana Silander sekä Perussuomalaisten valtuutetut Piritta Poikonen, Janne Turunen ja Kari Turunen ja Perussuomalaisten varavaltuutetut Sirje Mänd ja Merja Nevalainen.

"Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi.

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat "ei kuulu meille, vaan noille" ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.
Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua.
Neuropsykiatrisista ongelmista kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempi kantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäynti ongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voit nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
https://www.kaypahoito.fi/hoi50061"
 

Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Täytäntöönpano  ote/email johdon assistentti Alatalo
lisätään aloiterekisteriin

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 03.03.2022 § 28

Lohjan perhekeskuksilla on merkittävä rooli erityislasten palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Perhekeskuspalvelut yhdistävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut varhaisen puuttumisen kokonaisuudeksi, jonka tarkoituksena on helpottaa ja madaltaa palveluun pääsyä. Periaatteena on edistää perhelähtöistä palvelua yhdistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen saman katon alle sekä kohdata perheet ja heidän tarpeensa ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti. Perhekeskus Purjeessa toimii neuvola, ehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta sekä lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä. Perhekeskus Aurlahdessa toimii neuvola, ehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu sekä puhe- ja fysioterapia. Palveluja tarjotaan perhekeskusten tiloissa, etävastaanotoilla, perheiden kotona, nuorisokeskuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kouluilla.

Erityislasten hoitopolku alkaa varhain lasten kehitysviiveiden havaitsemisesta neuvolassa. Tarvittavat jatkotoimenpiteet käynnistyvät tapauskohtaisesti toiminta-, fysio- ja/tai puheterapeutilla ja/tai kasvatus- ja perheneuvolassa. Tarpeen mukaisesti yhdessä perheen kanssa laaditaan perhekeskuksen palvelusuunnitelma, jossa arvioidaan nykytilanne ja tarvittavat muut tukimuodot. Vanhempien jaksamisen tueksi on mahdollisuus järjestää ehkäisevää perhetyötä ja kotipalvelua. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, koulujen, seurakunnan ja järjestöjen kanssa.

Yksilötapaamisten lisäksi lasten kehitystä tukevat erilaiset ryhmämuotoiset tapaamiset, kuten motoriikka-, toiminta-, maltti- ja tunnetaitoryhmät. Erityislasten vanhemmille tarjotaan Strategia -valmennusryhmiä sekä käytännön ohjausta ja arjen jaksamista tukevia Ihmeelliset vuodet -ryhmiä.

Useimmissa kunnissa erityislapsille suunnattujen terapia- ja psykologisten tutkimusten jälkeiset neurologiset arviot ja Kela -lausunnot tehdään erikoissairaanhoidossa. Lohja on ainoa kaupunki Vantaan ja Tampereen lisäksi, jossa perusterveydenhuolto hoitaa arviot ja laatii Kelalle lasten kuntoutusta vaativat lausunnot. Lohjalla niistä huolehtii perhekeskus Purjeessa toimiva lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutusryhmä (LATUKU). Käytännössä yhtään erityislasta ei tarvitse Lohjalla lähettää erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.

Tutkimus- ja kuntoutusryhmässä työskentelee lastenneurologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti sekä perheneuvolan psykologi tai perheneuvoja. LATUKU:n tehtävänä on keskitetysti tutkia lasten ja nuorten kehitykseen liittyviä haasteita ja ongelmia. Tavallisimpia erityislasten käsiteltäviä asioita ovat erilaiset puheen ja liikunnallisen kehityksen viiveet, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyvät ongelmat sekä muut oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat. Lääketieteellisten ja terapeuttisten arviointien ja tutkimusten valmistumisen jälkeen ryhmä antaa suosituksen mahdollisista lapsen tai nuoren tarvitsemista tukitoimista. Joskus tällaiseksi riittää neuvonta ja ohjaus tutkimuskäyntien yhteydessä, mutta toisinaan tarvitaan säännöllistä kuntoutusta muiden tukitoimien lisäksi. Tavallisimpia tällaisia kuntoutusmuotoja ovat fysio-, puhe- ja toimintaterapia.

Lohjalla on aktiivisesti koulutettu Nepsy -valmentajia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksen tukemiseksi. Tällä hetkellä koulutettuja valmentajia on laajasti eri työyksiköissä 15 ja Tulevaisuuden Sote -keskus ja Koulu kunnossa -hankkeiden kautta valmentajia tullaan kouluttamaan lisää. Koko Länsi-Uudenmaan tulevalla hyvinvointialueella tulee työskentelemään 50 nepsy-valmentajaa.

Lohjalla ehkäisevien palvelujen rinnalla on vuonna 2019 käynnistetty Lapset SIB -ohjelma (Social Impact Bond). Ohjelmassa haetaan ja arvioidaan vaikuttavia yhteistyön muotoja 4 - 8-vuotiaille lapsille ja perheille silloin, kun vanhemmuus haastaa ja lapsi tarvitsee tukea sosiaalisissa taidoissa, itsesäätelyssä tai tunne-elämän ongelmissa. Ohjelman kautta perheiden on mahdollista saada perhekumppani, joka kulkee perheen rinnalla, auttaa haasteissa ja palvelujen yhteensovittamisessa. Mukana hankkeessa on Lohjan kaupungin lisäksi Lastensuojelun keskusliitto, FIM ja SOS-Lapsikylä.

Syksyllä Perhekeskus Purjeessa avattiin Nepsy -neuvontapuhelin alle 18 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä muille ammattilaisille. Puhelimessa päivystää kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia oman työnsä ohessa.

Perhekeskusten ja sen osana erityislasten palvelujen kehittämistyö jatkuu Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteiden mukaisesti kymmenen Länsi-Uudenmaan kunnan hyvinvointialueen yhteistyönä. Lohja osallistuu aktiivisesti myös perhekeskusten valtakunnalliseen Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjaamaan kehittämistyöhön.

Lisätiedot nuoriso- ja erityispalveluiden päällikkö Merja Hukkanen, merja.hukkanen@lohja.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä aloitteen tiedoksi;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

------------------------------------

Kaupunginhallitus 14.03.2022 § 86

Lisätiedot nuoriso- ja erityispalveluiden päällikkö Merja Hukkanen, merja.hukkanen@lohja.fi

Esittelijä Kaupunginjohtajan viran väliaikainen hoitaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen; sekä

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää hyväksyä aloitteen loppuun käsitellyksi.

3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Vastaesitys Keskustelun kuluessa kaupunginhallituksen varajäsen Lotta Paakkunainen teki kaupunginhallituksen jäsenten Laura Skaffarin, Hannele Maittilan ja Markku Saarisen sekä kaupunginhallituksen 2. varapuheejohtajan Taina Lackmanin kannattamana seuraavan vastaesityksen:

"Vastaesitys aloitteen uudelleen valmitelusta.

Perustelut: Kaupunki on tehnyt hyviä muutoksia ja parannuksia palveluihin, mutta ne ovat edelleen riittämättömiä. Erityisperheiden palveluohjaus on riittä-mätöntä, neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen esimerkiksi varhaiskas-vatuksessa ja koulussa on liian epätasalaatuista eri koulualueiden välillä. Kaikki perheet eivät ole tasa-arvoisia palvelujen saatavuudessa. Lastensuojeluun oh-jataan edelleen lapsia ja nuoria, joiden palvelutarve on neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa. Nuorisopsykiatrian (HUS) ja kaupungin neuropsykiatrin jonot ovat kestämättömät erityisperheet (neurovähemmistö) jäävät vielä liian moni ilman oikea-aikaista apua. Valmistelussa tulee huomioida: Käypä hoito -suositus, vahvempi panostus neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisen koulutukseen ja palvelunohjaukseen. Valmistelussa tulee myös huomioida kuinka neurovähemmistöperheet saavat tietoa palveluista ja palvelujen saavutettavuus."

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asiassa olla yksimielisiä. Koska kukaan ei vastustanut tehtyä vastaesitystä, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti kaupunginhallituksen päätökseksi.

Päätös Kaupunginhallitus päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun.

Täytäntöönpano ote/email nuoriso- ja erityispalveluiden päällikkö, Hukkanen
merkitään aloiteluetteloon

------------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 09.03.2023 § 30

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on 30.1.2023 saapuneella viestillä ohjeistanut niiden keskeneräisten valtuustoaloitteiden, joiden sisältöjen osalta toimivalta on osana pelastus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoa siirtynyt hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen, seuraavasti:

"Kunnanvaltuutettujen 31.12.2022 mennessä jättämät valtuustoaloitteet käsitellään siinä kunnassa, jossa ne ovat tulleet vireille. Valtuustoaloitteita ei ole syytä siirtää hyvinvointialueen käsiteltäväksi. Lohjan kaupungin tulee todeta, että aloite on loppuun käsitelty, koska toimivalta on siirtynyt hyvinvointialueelle."

Lisätiedot sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus, juha-pekka.lehmus@lohja.fi

Oheismateriaali - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 30.1.2023 viesti
- kopio Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännöstä koskien valtuutettujen aloitteita ja talousarvioaloitteita

Esittelijä Sivistysjohtaja Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa päättää

1. merkitä selvityksen tiedoksi; sekä

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano kaupunginhallituksen listalle

------------------------------------