Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.04.2023/Pykälä 146

258/12.01.03.00/2022

373/12.01.03/2019

Kaupunginvaltuusto 11.12.2019 § 127
 

 Valtuutettu Lotta Paakkunainen esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen, jonka olivat lisäksi allekirjoittaneet Vihreiden valtuutettu Laura Skaffari, Vasemmistoliiton varavaltuutetut Gunilla Wikberg ja Jouni Linden sekä Perussuomalaisten valtuutettu Janne Turunen.

"Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, miten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä - lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna - kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua.

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa."

Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Liite 15/kv11.12.2019 - valtuustoaloite psykiatrian sairaanhoitajien palkkaamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa

Täytäntöönpano hallintoryhmään 7.1.2020
merkintä aloiteluetteloon

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 19.05.2020 § 53

 
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 velvoittaa kunnat järjestämään alueensa perusopetusta ja toisen asteen koulutusta tuottavissa yksiköissä yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa pääpainon ollessa yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Lain tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan varhainen tuki sitä tarvitseville. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja kuuluu kaikille opiskeluympäristössä työskenteleville aikuisille. Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi osaltaan vastaamaan opiskeluhuollosta yhteistyössä koulun muiden toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolaki 1326/2011 puolestaan velvoittaa kuntaa mm. edistämään toimillaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Kouluterveydenhuollon tehtävät ja vastuut on tarkemmin kuvattu terveydenhuoltolain § 16:ssa sekä tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella 338/2011.

Keskustan valtuustoryhmä aloitteessaan viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkärin Marke Hietanen-Peltolan blogikirjoitukseen 6/2019, mikä on herättänyt aktiivista keskustelua sen julkaisemisen jälkeen eri ammattiryhmien keskuudessa. Suomen Terveydenhoitajaliitto ry. (STHL) näkee tärkeänä kouluterveydenhoitajien, kuraattorien ja psykologien riittävän resursoinnin ja lainsäädännön velvoittamista kattavista opiskeluhuoltopalveluista huolehtimisen sen sijaan, että kouluihin lisättäisiin uusia työntekijäryhmiä ja oppilas ohjautuisi monille eri ammattilaisille. Mikäli oppilas asioi monen eri ammattilaisen kanssa, kokonaiskuvan ja - vastuun muodostuminen vaarantuu. Lisäksi STHL ry. näkee, että opiskeluhuoltohenkilöstön ajantasainen mielenterveyden tuen osaaminen tulee turvata ja vahvistaa  täydennys- ja / tai erikoistumiskoulutuksella sekä tarkistaa opiskeluhuollon toimijoiden tehtäväsisällöt ja vastuut. Kaikilta kouluissa työskenteleviltä työntekijöiltä löytyy osaamista ja taitoa tunnistaa ja ottaa puheeksi oppilaan kohdatessaan hyvinvointiin liittyvät asiat, kun vain koulun toimintakulttuuri ja - tavat siihen ohjaavat ja puheeksi ottoa tukevat. Myös palveluohjausprosessien tulee olla selkeät ja helposti löydettävissä.

Kouluterveydenhoitajan tavoitettavuus on hyvä: kouluterveyskyselyn 2019 mukaan lohjalaisista 8.-9. luokkien oppilaista 94,2 % on päässyt tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle. Lohjalla laaja kouluverkko vaikeuttaa terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä, koska työntekijöillä on hoidettavanaan kahdesta neljään koulua eivätkä he näin ollen ole tavoitettavissa oppilaan tarpeen mukaan. Työntekijäkohtainen oppilasmäärä Lohjalla on THL:n suositusten mukainen, korkeintaan 600 oppilasta/terveydenhoitaja, mutta resursoinnissa ei ole voinut huomioida erityistukea tarvitsevien ja maahanmuuttajalasten tai yhden työntekijän vastuulla olevien koulujen määrää. Kansalliset asiakasmääräsuositukset eivät tällä hetkellä ota huomioon laajentunutta tehtäväkuvaa. Koululääkärit vaihtuvat lähes vuosittain, koska Lohjan terveyskeskus on opetusterveyskeskus ja yleislääketieteen erikoistuvat lääkärit hoitavat osana tehtäviään myös koululääkärin tehtävät.

Kouluterveydenhoitajat (12) tapaavat kaikki oppilaat vuosittain vähintään kerran, laajojen tarkastusten yhteydessä kaksi kertaa. Terveydenhoitajien työajankäytön seurannassa on havaittavissa muun kuin asiakastyöhön käytetyn ajan kasvava osuus - valmisteleva työ, verkostot ja yhteydenpito eri tahoihin työllistää paljon. Lähes poikkeuksetta tämäkin työ on osa oppilastyötä tai opiskeluhuoltoa työn kehittämiseen tarvittavaa aikaa unohtamatta. Lukuvuoden 2019-2020 käyntitilastojen mukaan jokaisella kouluterveydenhoitajalla on keskimäärin 120 asiakaskontaktia kuukaudessa. Vuoden 2019 käyntitilastojen mukaan terveydenhoitajan palveluita käytettiin Lohjan kouluilla 15906 kertaa ja koululääkärien palvelua 1765 kertaa.

Kuraattorin vastaanotolle kouluterveyskyselyn 2019 mukaan 8.-9. luokkalaiset pääsivät helposti 69,7 % mielestä ja koulupsykologin vastaanotolle 86,7 %. Kuraattoreilla (8) on viidestä yhdeksään esi-, perus- ja lukio- tai toisen asteen opetuksen yksikköä vastuullaan asiakasmäärän vaihdellessa 472-1004. Koulupsykologit (6 vakanssia ja ostopalvelu) vastaavat 6-13 esi-, perus- ja lukio- tai toisen asteen opetuksen yksiköstä asiakasmäärän vaihdellessa 472-1234. Vuonna 2019 kuraattorien palveluita käytettiin 721 kertaa ja psykologien palveluita 373 kertaa. Huomioitava on, että psykologiresursointi oli vajaa suuren osan tarkasteltavaa vuotta, mikä tilanne jatkuu myös vuonna 2020.

Psykologien ja kuraattorien oppilasmitoitussuositukset Lohjalla eivät toteudu Psykologiliiton ja THL:n suositusten mukaisina. Psykologien oppilasmääräsuositus on 600-800 oppilasta ja kolme toimipistettä yhtä työntekijää kohden; kuraattoreilla korkeintaan 600 oppilasta ja kolme toimipistettä yhtä työntekijää kohden.

THL ja opetushallitus ovat vuonna 2018 kartoittaneet niin koulukuraattori- kuin -psykologipalvelujenkin järjestämistä kunnissa. Tulokset on julkaistu Tutkimuksesta tiiviisti 4/2019 ja 5/2019 (tarkemmin lisätietoa linkeistä). Karkeasti verraten voidaan sanoa, että niin palvelujen resursoinnin ja siihen nähden saatavuuden kuin laadunkin suhteen nähdään valtakunnalliseen kyselyyn nähden samat haasteet ja myös kehittämistarpeet Lohjan koulujen kuraattori- ja psykologipalveluissa. Kuraattori- ja psykologityön toteuttamisen edellytykset vaihtelevat oppilaitoksittain ja yksilötyö painottuu yhteisöllisen työn osuuden jäädessä viidennekseen kokonaistyöajasta.

Lain mukaan koulupsykologin työn pääpaino tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä, mikä pidemmällä tähtäimellä on myös kustannustehokasta. Tämä kustannustehokas ja pitkäjänteinen työskentely ei kattavasti Lohjalla tällä hetkellä ole mahdollista liian suurista oppilas- ja yksikkömääristä johtuen. Liian suuret oppilasalueet näkyvät myös nimenomaa psykologien rekrytointivaikeuksina.

Nuorisoperheneuvolan ja nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut toimivat Lohjalla hyvin, vaikka resurssi on pieni. Työntekijävaihdosten takia nuorisoperheneuvolan palveluja ei voitu täysipainoisesti hyödyntää koko vuotta 2019. Palveluja käytti yhteensä 117 nuorta 304 kertaa vuoden 2019 tilaston mukaan.

Nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja ottaa nuoria vastaan nuorisokeskuksessa ja myös jalkautuu eri kouluille tarvittaessa. Hänen luonaan asioi 175 eri nuorta 603 käyntikertaa vuoden 2019 aikana. Nuorilta kysyttäessä he kokevat terveydenhoitajan luona asioinnin helppona ja terveystarkastuksiin osallistutaan lähes sataprosenttisesti, kuraattorin tai psykologin luo mennään harvemmin mielellään. Nuoret itse kertovat mieluiten asioivansa mielenterveyden tuen palveluissa koulun ulkopuolella.

Peruspalvelujen turvaamisen, sujuvien prosessien ja asiakasohjauksen lisäksi myös hoitopolku erikoissairaanhoitoon tulee olla sujuva. Asiakasohjauksen lainmukaisuuteen ja sujuvuuteen sekä prosessien kehittämiseen Lohjalla on panostettu vuosien varrella. Lohjan maantieteellinen laajuus ja myös laaja kouluverkko haastaa tehostettua opiskeluhuoltopalvelua tai jatkotutkimuksia sekä -hoitoa tarvitsevien oppilaiden kanssa toimivat tahot.

Nuorista noin 20-25 % kokee mielenterveyshäiriöitä (THL). Palvelujärjestelmän pirstaleisuus heikentää järjestelmällisten mielenterveyspalvelujen tarjoamista ja sujuvuutta. Koulupäivän aikana koulun omien toimijoiden antama tuki on merkittävimmässä roolissa.Jos arjen ja elämän ongelmiin ei saa riittävästi ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista tukea, mielenterveys voi järkkyä. Kun opiskelija jo oireilee, on oireilun juurisyyt löydettävä. Ennen yksittäisten terapia- ja tukimuotojen järjestämistä on kuitenkin tiedettävä, mihin apua keskeisimmin tarvitaan. Vain siten oppilas voi saada oikein räätälöityä apua omaan kokonaistilanteeseensa.

Koulujen arjessa pääpainon tulee olla ennaltaehkäisyssä ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Kouluterveydenhoitajasta tulee parhaimmillaan useiden tapaamisten myötä tuttu ja turvallinen luottoaikuinen, jonka luokse voi mennä ilman leimaa. Yhteistyörakenteet kouluilla ovat olemassa ja apu on lähellä. Kaikilla lakisääteisen opiskeluhuollon toimijoilla on jo tutkintokoulutuksessaan perusosaaminen mielenterveysongelmien ehkäisyyn sekä lievien ja keskivaikeidenkin mielenterveysongelmien hoitoon. Täydennyskoulutuksista huolehditaan.  Psykiatristen sairaanhoitajien osaamisen tuomaa lisäarvoa ei voi kiistää, mutta huolena on kokonaisvastuun ja koordinoinnin hajoaminen. Psykiatrisia sairaanhoitajia ei ole enää 1990-luvun jälkeen koulutettu suoraan tähän erikoistumisalaan erikoistumiskoulutusten lakkautuksen myötä; nimikkeellä työskentelevät ovat joko kokeneita konkareita tai esimerkiksi mielenterveys ja päihteet YAMK-täydennyskoulutuksen suorittaneita sairaan- tai terveydenhoitajia. Tätä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa lisää perustasollakin työskentelevien ammattilaisten keskuudessa.

Mielenterveysosaamista on Lohjalla lisätty mm. IPC-koulutuksella (interpersoonallinen lyhythoito, HUS). Jokaisella yläkoulualueella sekä Luksia Toivonkadun kampuksella on IPC-lyhythoitoa toteuttava työntekijä - kuraattori (5), terveydenhoitaja (3) tai psykologi (1). IPC-tapaamiset toteutetaan strukturoitua menetelmää hyödyntäen oppilaan tarpeita kuunnellen - pääpaino ohjauksessa on vuorovaikutussuhteiden tarkastelussa ja tuessa sekä ratkaisukeskeisessä ja motivoivassa työotteessa. Jo ennestään on käytettävissä näyttöön perustuvia yksilöllisen tai ryhmätyöskentelyyn pohjautuvia tuen muotoja.

Valtioneuvoston erikoissairaanhoidon järjestämistä ja keskitettäviä palveluja koskeva asetus 582/2017 edellyttää lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palvelujen järjestämistä varten perustettavaksi terveydenhuollon osaamiskeskuksia sekä näihin OT-keskuksiin koordinaatiotehtävää psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arvioimiseksi ja osaamisen varmistamiseksi. OT-keskusten organisointi ja rahoitus on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankerahoitushakua, jossa yksi merkittävä pääpaino on mielenterveysstrategiassa ja sen mukaisten palvelujen kehittämisessä ja oikeanlaisen avun saatavuuden varmistamisessa. Erityisen ja vaativan tason palvelujen kehittämistä toteutettiin osana LAPE-kehittämistyötä, minkä tuloksena syntyi mm. nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti GMI jäsentämään mielenterveyden arviota ja yhdistämään palveluketjua tuen/hoidon eri vaiheissa. Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus - hankkeen ja - rahoituksen myötä Lohjan kaupungilla on mahdollisuus parantaa ja täydentää psykiatrista osaamista eri ikäryhmiä koskien.

Opiskeluhuollon ammattilaisten joukkoon ehdotetun uuden ammattiryhmän myötä pohdittavaksi nousevat myös psykiatristen sairaanhoitajien palkkauskustannukset, jotka ovat yhtä henkilötyövuotta koskien keskimäärin 42000€ vuodessa. Terveydenhoitajien ja kuraattorien osalta palkkauskustannukset ovat keskimäärin saman verran, 42000€ vuodessa henkilöä kohden, psykologien osalta summa on noin 46000€.

Aloite psykiatristen sairaanhoitajien ammattikunnan rekrytoimiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa on hyvä ja kiinnittää huomiota tärkeään asiaan, lasten ja nuorten mielenterveyden varhaiseen tukemiseen. Oppilaiden aikuisen nälkä on pohjaton. Yksi merkittävä ammattikunta tähän tarpeeseen ovat jo nyt kouluille jalkautuvat nuorisotyöntekijät. Moni koulun työntekijäryhmä näkee hyvänä ajatuksena sen, että psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävä voisi tukea koulun arkea ja oppilaiden hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Uusien työntekijäryhmien rekrytoiminen ei Lohjan kaupungin taloudellisessa tilanteessa kuitenkaan ole mahdollista.

Lisätiedot Osastonhoitaja Anita Lindevall, anita.lindevall@lohja.fi

Esitys

Hyvinvointijohtaja Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä aloitteen tiedokseen;

2. todeta, että nykyisiä opiskeluhuoltopalveluja, yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältöjen tarkastelua ja kehittämistä sekä palveluprosessien kehittämistä tulee tehdä monialaisena yhteistyönä nykyisten toimijoiden kesken; sekä

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Vastaesitys Lotta Paakkunainen teki vastaesityksen Bror Appelsin kannattamana

Lasyten, niorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä aloitteen tiedokseen;
2. todeta, että nykyisiä opiskeluhuoltopalveluja, yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältöjen tarkastelua ja kehittämistä sekä palveluprosessien kehittämistä tulee tehdä monialaisena yhteistyönä nykyisten toimijoiden kesken; sekä
3. esittää valtuustoaloitetta edelleen vireillä olevaksi.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti

1. merkitä aloitteen tiedokseen;

2. todeta, että nykyisiä opiskeluhuoltopalveluja, yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältöjen tarkastelua ja kehittämistä sekä palveluprosessien kehittämistä tulee tehdä monialaisena yhteistyönä nykyisten toimijoiden kesken; sekä

3. esittää valtuustoaloitetta edelleen vireillä olevaksi.

Täytäntöönpano 

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 09.12.2021 § 147

 
Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hoitaminen ovat koko oppilaitosyhteisön asia ja kaikkien oppilaiden kanssa työskentelevien henkilöiden vastuulla. Oppilaiden lievää oireilua voidaan selvittää ja hoitaa koulun oppilashuollon henkilöstön toimesta. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin perustehtäviin kuuluu mielenterveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin selvittäminen. Koulussa olevan ammattihenkilöstön toimintaa kehittämällä voidaan tukea entistä paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia ja puuttua riittävän ajoissa mielenterveyden ongelmiin.

Hyvinvointia tulee tukea jo ennen ongelmien ilmaantumista, ja lapsuudessa ilmeneviin signaaleihin reagoida ennen vaikeiden oireiden ilmestymistä. Vahvistamalla olemassa olevia palveluita ja henkilöstön osaamista tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.

Voimavarat on suunnattava perustasolla oikeisiin asioihin, kuten lakisääteisiin opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuoltoa pitää kehittää yhteistyössä muiden perustason toimijoiden kanssa. Tavoite ei ole, että perustasolla ryhdytään tarjoamaan enemmän mielenterveysongelmien hoitoa, vaan tämä rakennelman tärkein osa on perustason lakisääteiset opiskeluhuollon palvelut, jotta ongelmia voidaan ehkäistä.

Opiskeluhuoltoon tulossa sitovat mitoitukset  -  Lakisääteiset palvelut ensin kuntoon

Parhaillaan käsittelyssä olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosehdotuksen mukaan oppilas- ja opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvassa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tulee olla vähintään yksi kuraattori 670 opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780 opiskelijaa kohti. Valiokunta korostaa, että mitoituksella säädetään opiskelijoiden enimmäismääristä. Kyseessä ei siis ole pelkkä suositus, vaan työnantajaa sitova mitoitus. Lohjalla lakimuutoksen voimaantulo tarkoittaa 3 uuden psykologivakanssin ja 3 uuden kuraattorivakanssin perustamista.

Nyt suunnitteilla oleva työnantajaa sitova lakimuutos on tulossa voimaan vuoden 2023 alusta. Ennen lakimuutosta oppilashuoltohenkilöstön määrää saadaan nostettua valtionavustuksen turvin yhdellä koulukuraattorilla ja yhdellä koulupsykologilla. Molemmat aloittavat vuoden 2022 alusta.

Jo nyt toteutuvalla resurssilisäyksellä ja lakimuutoksen mukanaan tuomalla lisällä saadaan peruspalvelut toimimaan paremmin ja sitä kautta voidaan lisätä myös ennaltaehkäisevää oppilashuollollista toimintaa. Mitoitusten oietessa myös Lohjan kiinnostavuus työnantajana nousee.
Näin ollen psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä kouluihin ei koeta oikeanlaisena resurssinkäyttönä, vaan oppilashuollon peruspalveluiden vahvistamista.

Muita tukitoimia oppilashuollollisesta näkökulmasta

Elokuusta 2021 on rakennettu konsultoiva tiimi vahvistamaan opettajien osaamista. Tiimiin kuuluu kaksi erityisluokanopettajaa sekä konsultoiva koulupsykologi. He tekevät jalkautuvaa työtä.

Myös etu-luokan psykiatrisen sairaanhoitajan työhön on kuulunut tarpeen mukaan konsultatiivinen tuki. Sen käyttö on ollut hyvin vähäistä.

Lohjalla on lähdetty myös laajamittaisesti  vahvistamaan henkilön nepsy-osaamista, niin pidemmän neuropsykiatrisen valmentajan koulutusten kuin lyhyiden nepsy-lasten tunnistamisen ja tukemisen koulutusten avulla.Nepsy eli neuropsykiatriset vaikeudet aiheuttavat ongelmia jokapäiväiseen elämään, kuten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden sääntelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen.

Nepsy-neuvontapuhelin on käynnistynyt 2.11.2021. Puhelinneuvontaan voi soittaa neurokirjon kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Palvelu on tarkoitettu kaikille alle 18-vuotiaille lohjalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä työntekijöille. Puhelinajat ti klo 15-16.

Oheismateriaali - Lohjan koulupsykologien näkemys aloitteeseen psykiatrian  sairaanhoitajan palkkaamiseksi kouluterveydenhuoltoon

Lisätiedot Opetuspäällikkö Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi,
Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

Esitys

Sivistysjohtaja Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä aloitteen tiedoksi;

2. esittää, ettei psykiatrisia sairaanhoitajia palkata kouluihin ja

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Vastaesitys Reeta Kinnunen teki Mika Eskolan, Jouni Lindenin ja Elli Syvähuokon kannattamana vastaesityksen:

1. aloite edelleen vireillä
2. Esitän, että tehdään pilotti psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamisesta koulualueille. Pilotin myötä voidaan tehdä tarkastelu työn vaikuttavuudesta ja arvioida sen jälkeen toiminnan jatkumisen hyödyllisyys
3.esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite pidetään vireillä.

Äänestys Puheenjohtajan esityksestä äänestys suoritettiin sähköisenä äänestyksenä siten, että esittelijän päätösesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Reeta Kinnusen vastaesitystä kannattavat EI.

JAA äänestivät Himmanen Heidi, Lehtonen Akseli, Méling Jani, Niemimaa Juha, Piekka Tuija, Ristaniemi Teija ja Ruohonen Mika

EI äänestivät Eskola Mika, Kinnunen Reeta, Linden Jouni, Syvähuoko Elli ja Vainio Anne-Mari

Puheenjohtaja totesi äänin 7-5 esittelijän pohjaesityksen voittaneen.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti

1. merkitä aloitteen tiedoksi;

2. esittää, ettei psykiatrisia sairaanhoitajia palkata kouluihin ja

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Täytäntöönpano kaupunginhallitus

-----------------------------------

Kaupunginhallitus 20.12.2021 § 446

Lisätiedot Opetuspäällikkö Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi
Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

Oheismateriaali - Lohjan koulupsykologien näkemys aloitteeseen psykiatrian  sairaanhoitajan palkkaamiseksi kouluterveydenhuoltoon

Esitys 

Kaupunginjohtaja vs. Kaupunginhallitus päättää:

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen; sekä

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastaesitys Keskustelun kuluessa kaupunginhallituksen jäsen Päivi Alanne teki kaupunginhallituksen jäsenten Hannele Maittilan ja Laura Skaffarin kannattamana seuraavan vastaesityksen:

"Aloite pidetään edelleen voimassa."

Äänestys Puheenjohtaja esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti;
ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät JAA;
ne, jotka kannattavat Alanteen vastaesitystä, äänestävät EI

JAA: (6 ääntä) Turunen Janne, Lackman Taina, Saukkola Heli, Sassi Jukka, Luoma Pekka, Sundqvist Kaj

EI: (7 ääntä) Uotila Urpo, Skaffari Laura, Maittila Hannele, Saarinen Markku, Pajuoja Matti, Alanne Päivi, Forsström Pirjo-Leena

Puheenjohtaja totesi, että näin ollen äänin 6-7 Alanteen vastaesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Päätös Kaupunginhallitus päätti,  että aloite pidetään edelleen voimassa.

Täytäntöönpano ote/email opetuspäällikkö Saarniniemi
ote/email varhaiskasvatuspäällikkö Koivumäki
ote/email sivistysjohtaja Lehmus
päivitetään aloiteluetteloon

-----------------------------------

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 09.03.2023§ 28
 

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on 30.1.2023 saapuneella viestillä ohjeistanut niiden keskeneräisten valtuustoaloitteiden, joiden sisältöjen osalta toimivalta on osana pelastus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoa siirtynyt hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen, seuraavasti:

"Kunnanvaltuutettujen 31.12.2022 mennessä jättämät valtuustoaloitteet käsitellään siinä kunnassa, jossa ne ovat tulleet vireille. Valtuustoaloitteita ei ole syytä siirtää hyvinvointialueen käsiteltäväksi. Lohjan kaupungin tulee todeta, että aloite on loppuun käsitelty, koska toimivalta on siirtynyt hyvinvointialueelle."
 

Lisätiedot sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus, juha-pekka.lehmus@lohja.fi

Oheismateriaali - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 30.1.2023 viesti
- kopio Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännöstä koskien valtuutettujen aloitteita ja talousarvioaloitteita

Esittelijä Sivistysjohtaja Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa päättää

1. merkitä selvityksen tiedoksi; sekä

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano kaupunginhallituksen listalle

------------------------------------

Kaupunginhallitus 11.04.2023 § 146

Lisätiedot sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus, juha-pekka.lehmus@lohja.fi

Oheismateriaali - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 30.1.2023 viesti
- kopio Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännöstä koskien valtuutettujen aloitteita ja talousarvioaloitteita

Esittelijä Kaupunginjohtaja vs. Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. merkitä selvityksen aloitteesta tiedoksi,

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano valtuuston esityslistalle

------------------------------------