Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.04.2023/Pykälä 149

187/11.03.02/2022

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 16.03.2023 § 29

 ------------- (ei suostumusta nimen julkaisemiseen) esittää 19.3.2021 saapuneessa aloitteessa seuraavaa:

"Esitän kuntalaisaloitteena, että Suomessa vuonna 2017 voimaan astunut jätevesiasetus 2017/157 otetaan käyttöön myös Lohjalla. Jätevesiasetuksen periaatteet tulee jalkauttaa Lohjalla osaksi määräyksiä ja virkamiestoimintaa koskien haja-asutusalueen vakituisia asuntoja ja vapaa-ajan asuntoja.

Osana kuntalaisaloitetta esitän, että Lohjan nettisivut päivitetään ko. asian osalta. Lohjan nettisivuilta jokainen tulisi voida oman kiinteistönsä osalta, tai esimerkiksi kiinteistökauppaa harkitsevana, tutkia voimassa olevia ohjeita ja käytäntöjä liittyen Lohjan jätevesimääräyksiin haja-asutusalueella.

Uudessa laissa on uusia määräyksiä ja ainakin nämä tulisi ohjeistaa liittyen mm.:
- poikkeamislupaa haettaessa tarvittavan jätevesisuunnitelman 157/2017 § 6 laatimisohjeet
- Tontilla, esim. vesikaivon, harmaavesisuodattimen, kompostihuussin ja umpisäiliön välillä noudatettavista suojaetäisyyksistä
- Perusteet, joilla esim. umpisäilön saa tai ei saa rakentaa kiinteistölle

Nykyisiä Lohjan ympäristönsuojelumääräyksiä noudattamalla rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi jätevesijärjestelmien sallitut suurimmat ravinnepäästöt ovat ympäristönsuojelumääräyksissä aivan liian löyhät. Lisäksi vuoden 2011 käytöstä poistetussa lainsäädännössä sekä Lohjan ohjeistuksessa tunnetaan myös sakokaivojärjestelmät, jotka nykylaki kieltää täysin.

Lisäksi periaatteet huussijätteen käsittelystä ja sijoittamisesta herkillä alueilla, kuten ranta-alueilla, puuttuvat nykymääräyksistä.

Hyviä ohjeita haja-asutusalueiden jätevesiä koskevan lainsäädännön noudattamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen ovat laatineet Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto. Ympäristöministerin ohje Haja-asutuksen jätevedet - Lainsäädäntö ja käytännöt (2017) sekä kuntaliiton ohje 2019 ympäristönsuojelumääräysten päivittämiseksi Ympäristönsuojelumää-räysten laatiminen (2019)."

Lohjan kaupunkikehityksen selvitys:

Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä ja johtamisesta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 16 luvussa, asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017, hajajätevesiasetus), vesilaissa (587/2011, VL) ja vesihuoltolaissa (119/2001, VHL). Käsittelyyn liittyviä säännöksiä on maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) ja sen nojalla annetuissa asetuksissa, jätelaissa (646/2011, JL), jätteistä annetussa asetuksessa (179/2012, JA) ja terveydensuojelulainsäädännössä kuten terveydensuojelulaissa (763/1994, TSL) ja terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994, TSA).

Haja-asutuksen jätevesiasetus (157/2017) on Lohjan kaupungissa voimassa. Asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain esim. ympäristönsuojelulain tai MRL:n kanssa. Kuten Lohjan ympäristönsuojelumääräysten yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan (3.2): "Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Esimerkiksi valtioneuvoston asetusta talousjätevesien puhdistamisesta tulee noudattaa ylemmän asteisena normina, jos ympäristönsuojelumääräykset eivät johtaisi yhtä hyvään puhdistustasoon."

Kuntalaisaloitteessa on esitetty, että Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä mainitut sakokaivojärjestelmät olisivat nykyisessä jätevesilainsäädännössä kiellettyjä. Saostuskaivot kelpaavat nykyisenkin lainsäädännön mukaan jätevesijärjestelmän esikäsittelyjärjestelmäksi ennen varsinaista jätevesienkäsittelymenetelmää, jos ne toimivat saostussäiliön tavoin (vesitiiviys). Ainoana jätevedenkäsittelyjärjestelmänä tiiviitkään saostuskaivot (saostussäiliöt) eivät täytä jätevesilainsäädännön vaatimaa perustason puhdistusvaatimusta, vaan niiden puhdistustehoa tulee täydentää esimerkiksi rakennettavalla maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla sekä tarvittaessa tehostaa järjestelmää fosforin lisäpoistolla (kaikkien jätevesien käsittelyn kohdalla).

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ja ohjeet perustuvat lähtökohtaisesti YSL 156 § ja 202 §:iin. Ympäristönsuojelulaissa tai haja-asutuksen jätevesiasetuksessa (157/2017) ei ole määrätty jätevesijärjestelmien suojaetäisyyksistä. Kuntien työtä helpottaakseen, ympäristöministeriö on koonnut esimerkkejä yleisesti käytetyistä ohjeellisista suojaetäisyyksistä. Ympäristöministeriön ohjeessa (2017) "Haja-asutuksen jätevedet - Lainsäädäntö ja käytännöt" on taulukoitu esimerkkejä yleisesti käytetyistä ohjeellisista suojaetäisyyksistä. Tilanne voi kuitenkin vaihdella kuntakohtaisesti. Kunta määrittelee suojaetäisyydet ympäristölähtöisesti ja sillä on oikeus käyttää määrittelyssä harkintaa. Lohjan kaupunki on määritellyt omat jätevesien käsittelylaitteistojen suojaetäisyysvaatimukset Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä (Lohjan kaupunginvaltuusto 14.1.2015 § 5, voimaantulo 29.6.2017 (KHO 29.6.2017)). Nämä suojaetäisyysvaatimukset koskevat myös umpisäiliöitä. Tontin olosuhteista johtuen voidaan vesitiiviille säiliörakennelmalle kuitenkin hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet.

YSL:n 202 §:n mukaisissa kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa myös esimerkiksi pohjaveden pilaantumista ehkäiseviä rajoituksia. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillä määritellä pilaantumiselle herkille alueille ja vesistöille perustason vaatimusta ankarampia vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan YSL (527/2014) muutos (19/2017), hajavesiasetuksen (157/2017) sekä kuntien ympäristönsuojelumääräysten säännökset ovat vähimmäisvaatimuksia. Ankarampia määräyksiä voidaan antaa kunnan rakennusjärjestyksessä, kaavoissa ja rakentamisen poikkeamispäätökseen sisältyvissä lupamääräyksissä, mikäli ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi.

Kuntalaisaloitteessa on nostettu esiin puutteita ja parannusehdotuksia Lohjan ympäristönsuojelumääräyksiin. Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan lupajaosto on 02.12.2021 § 49 käynnistänyt ympäristönsuojelumääräysten päivityksen. Asianosaisilla on myöhemmin mahdollisuus lausua ja antaa huomionsa päivitettyjen ympäristönsuojelumääräysten luonnokseen. Hyväksyessään päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset kunta voi niin harkitessaan tarkentaa tai lisätä niihin aloitteessa esitettyjä suojaetäisyysvaatimuksia. Samalla voidaan tarkentaa tai poistaa maininnat saostuskaivoista. Kuivakäymäläjätteeseen hyödyntämisestä on jo määrätty Uudenmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä. Ratkaistavaksi tulee, onko käsittelystä jatkossa määrättävä tarkemmin joko ympäristönsuojelumääräyksissä tai mahdollisesti jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräyksistä vastaa kuitenkin Uudenmaan jätelautakunta.

Lohjan ympäristönsuojelumääräykset löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Samoin sieltä löytyy Lohjan rakennusjärjestys. Jätehuoltomääräykset löytyvät Uudenmaan jätelautakunnan sivuilta (www.ujlk.fi). Lisäksi Lohjan karttapalvelusta löytyvät mm. ajantasaiset asemakaavat, ranta-asemakaavat ja oikeusvaikutteiset osayleiskaavat kaavamääräyksineen. Niiltä osin, kun rakentaminen vaatii poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun, tehdään asiassa aina kohteen ominaispiirteet huomioiva lupaharkinta. Lupa-asioissa kaupungin viranhaltijat neuvovat tarjolla olevien kanavien ja resurssien puitteissa.

Kuntalaisaloitteessa viitataan poikkeamislupavaiheessa tarvittavan jätevesisuunnitelman sisältövaatimuksiin. Asuinrakennuksen tai loma-asunnon lupaprosessi ranta-alueella ilman ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa on kaksivaiheinen sisältäen ensin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 §:n mukaisen poikkeamisluvan ja sen jälkeen voidaan hakea maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukainen rakennuslupa tai 126 §:n mukainen toimenpidelupa.

1. Vaihe, poikkeamisen hakeminen:
Asuinrakennuksen rakentaminen ranta-alueelle ilman ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena, edellyttää aina maankäyttö- ja rakennuslain 72 § 1. momentin mukaisen poikkeamisluvan.

Poikkeamispäätöksessä annetaan lupa rakentaa tietyn suuruinen asuinrakennus ohjeellisesti hyväksyttyyn paikkaan ja lisäksi voidaan asettaa maankäyttö- ja rakennuslaki 174 § 1. momentin mukaisia tarpeellisia määräyksiä ja ehtoja.

Poikkeamispäätöksissä on käsiteltävä MRL 73 §:n 1. momentin kohdan 2 mukaisesti vesihuolto. Sitä ei voi jättää pois, koska kyse on MRL:n mukaisesta menettelystä, joka korvaa kaavoituksen. MRL:n perusteella tutkitaan nimenomaisesti yhdyskuntarakenteeseen sijoittumisen edellytykset ja maankäytöllisten haitallisten vaikutusten minimointi.

Poikkeamismenettelyssä arvioidaan MRL:n perusteella, onko luvan myöntämiselle ylipäätään olemassa edellytyksiä. Poikkeamismenettely on siis lupaharkintaa, joka perustuu kaavoitukselliseen näkökulmaan.

Poikkeamismenettely vesihuollon käsittelyn osalta on samanlaista kaavoituksellista tarkastelua kuin itse asuinrakennuksen osalta, eikä siinä käsitellä itse jätevesijärjestelmää haja-asutuksen jätevesiasetuksessa (157/2017) mainitun jätevesijärjestelmän suunnitelman tasolla. Poikkeamislupahakemuksissa ei edellytetä jätevesijärjestelmän suunnitelmaa, koska kyse on kaavoituksellisesta ja laajemmalle ulottuvasta kokonaisharkinnasta, eikä pelkästään yksittäisen hankkeen detaljeista, kuten suojaetäisyysvaatimuksista.

Poikkeamismenettely ei siis perustu ympäristönsuojelumääräyksiin tai asetukseen 157/2017, vaan lupaharkinta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin.

2. Vaihe, rakennusluvan tai toimenpideluvan hakeminen:
Poikkeamispäätöksen saavutettua lainvoiman, voidaan myöntää rakennuslupa tai toimenpidelupa poikkeamispäätöksessä olleiden mahdollisten lupaehtojen mukaisesti.

Rakennuslupahakemuksessa edellytetään mm. yksityiskohtaiset rakennuspiirustukset ja pätevän suunnittelijan laatima jätevesijärjestelmän suunnitelma. Jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee tässä vaiheessa perustua asetukseen 157/2017 ja ympäristönsuojelumääräyksiin.

Ympäristönsuojelulain valvonnasta vastaa haja-asutuksen jätevesien osalta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Lohjalla on kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto. Valvontatehtäviä on edelleen delegoitu viranhaltijoille. Valvontaa toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisen valvontasuunnitelman (Kaupunkisuunnittelulautakunnan lupajaosto, 17.02.2022 § 25) ja valvontaohjelman (kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto, 16.02.2023, § 19), mukaisesti.

Lisätiedot ympäristöpäällikkö Jarkko Koskela, jarkko.koskela@lohja.fi

Esittelijä Kaupunkikehitysjohtaja Puistosalo Pekka

Päätösehdotus Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto

1. merkitsee tiedoksi asiasta saadun selvityksen,

2. toteaa, että asianosaisilla on myöhemmin mahdollisuus lausua ja antaa huomionsa päivitettyjen ympäristönsuojelumääräysten luonnokseen,

3.esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Esittelijän muutettu päätösesitys

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto

1. merkitsee tiedoksi asiasta saadun selvityksen,

2. toteaa, että Lohjalla noudatetaan vuonna 2017 voimaan astunutta jätevesiasetusta 157/2017,

3. toteaa, että asianosaisilla on myöhemmin mahdollisuus lausua ja antaa huomionsa päivitettyjen ympäristönsuojelumääräysten luonnokseen,

4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.

Päätös Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto hyväksyi esittelijän muutetun päätösesityksen.

Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

------------------------------------

Kaupunginhallitus 11.04.2023 § 149

Lisätiedot ympäristöpäällikkö Jarkko Koskela, jarkko.koskela@lohja.fi

Esittelijä Kaupunginjohtaja vs. Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen,

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen:

Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano valtuuston esityslistalle

------------------------------------