Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.10.2023/Pykälä 377

1354/02.02.00/2022

Kaupunginhallitus 23.10.2023 § 377

 Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hy-väksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huo-mioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväk-symisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toimin-nan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan ta-seeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ti-linpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Kuntatalouden kehitys

VM:n Kuntatalousohjelma vuosille 2024-2027/Syksy 2023:
Suomen talouskehitys pysyy kuluvana vuonna nollan tuntumassa, kun hintojen ja korkojen nousu vähentävät kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Inflaation arvioidaan kuitenkin normalisoituvan keskimäärin kahteen prosenttiin vuosina 2024–2027. Vuonna 2024 bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia kotitalouksien ostovoiman kohentuessa ja vuonna 2025 talouskasvu vahvistuu 1,8 prosenttiin, kun kulutuksen kasvun lisäksi vihreän siirtymän investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää. Talouden toipumisen odotetaan vähentävän työttömyyttä ja lisäävän työllisten määrää vuodesta 2025 alkaen. Vuosina 2026–2027 talouskasvun arvioidaan vaimenevan hieman mutta säilyvän runsaassa 1,5 prosentissa.

Hallitus asettaa ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan tavoitteeksi, että kansantalouden tilinpidon mukainen kuntahallinnon rahoitusasema on lähellä tasapainoa vuonna 2027. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntatalouden tilanteen kohenemista, sillä julkisen talouden painelaskelman perusteella kuntahallinnon rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on -0,4 % vuonna 2027.

Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen vuonna 2024 on hieman vahvistava vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan täysi valtionosuus ja valtion päättämät veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille.

Hallitusohjelmassa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan yhden prosenttiyksikön indeksikorotusta vastaava vähennys.

Maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta.

Hallitusohjelmassa kunnille ei osoiteta uusia tehtäviä tai velvoitteita vuonna 2024.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus laskee vuonna 2024 vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 290 milj. eurolla. Muutos johtuu pääosin vuonna 2023 sote-uudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten ja tulojen tarkentumisesta sekä sen vuoksi valtionosuuteen tehtävistä korjauksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet alenevat reaalisesti hieman kehyskaudella oppilas- ja opiskelijamäärien alenemisesta johtuen.

Hallitusohjelma sisältää monia kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavia uudistuksia. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Myös TE-palveluiden rahoitusmallia tarkistetaan ja työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään.

Kuntien toimintaedellytysten vahvistamiseksi hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin.

Kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos on keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuosina 2024–2027. Kuntatalouden suurimman kuluerän muodostavat henkilöstökustannukset, joita sopimuskorotukset nostavat noin 3 prosenttia vuonna 2024. Henkilöstökustannusten kasvua hillitsee ensi vuonna työttömyysvakuutusmaksun alentaminen. Maksu laskee keskimäärin noin 0,9 prosenttiyksikköä kunta-alalla.

Työikäisen väestön määrän väheneminen ja työvoiman saatavuusongelmat koskettavat myös kunta-alaa, jossa eläköityminen on voimakasta. Osaajapulaa on muun muassa sivistystoimessa sekä teknisessä toimessa. Osaajapula saattaa vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja hankkeiden toteuttamista, mutta se voi myös johtaa tilanteeseen, jossa palvelujen tuottaminen kohtuullisin kustannuksin on entistä vaikeampaa useissa kunnissa.

Kunnilla on merkittäviä investointitarpeita muun muassa rakennuskannan iän, muuttoliikkeen ja vihreän siirtymän vuoksi. Investointiympäristön epävarmat näkymät ja noussut korkotaso voivat kuitenkin lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen.

Toimintatulot kasvavat painelaskelmassa keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa vuosina 2024–2027. Toimintatuloennusteessa ei ole ennakoitu, miten kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sote-kiinteistöjen pakkovuokra-ajan päättyminen vuonna 2026 vaikuttaa kuntien saamiin vuokratuloihin.

Verotulot laskevat 5,0 prosenttia vuonna 2024, mikä on seurausta siitä, että sote-uudistuksen vaikutus näkyy kuntien verotuloissa viiveellä verovuoden verojen kertyessä useamman kalenterivuoden aikana. Verotulojen laskua hidastaa työttömyysvakuutusmaksun aleneminen, mikä kasvattaa kuntien verotuloja 85 milj. euroa vuodesta 2024 alkaen. Tämän jälkeen kuntien verotulojen kehitys normalisoituu keskimäärin 3,2 prosentin vuotuiseen kasvuun vuosina 2025–2027.

Kaupungin talouden toteumanäkymät vuonna 2023

Lohjan kaupungin taloustilanteeseen vuoden 2023 osalta vaikuttaa merkit-tävästi verotulokertymä, joka on jatkunut vuonna 2023 positiivisena. Tästä syystä kaupungin vuoden 2023 tuloksen arvioidaan päätyväni ylijää-mäiseksi, vaikka käyttötalouden puolella onkin ylityspaineita mm. varhaiskasvatuksen henkilöstömenoissa sekä kaupunkitekniikan palveluiden ostoissa.

Kaupungin vuoden 2023 käyttötalouden toimintakatteen toteutumaennuste on 3,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Verotuloja on ennakoitu kertyvän 114,4 milj. euroa. Arvio perustuu Kuntaliiton lokakuussa laatimaan veroennusteeseen. Verotuloja toteutuu ennusteen mukaan 6,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksien toteuma-arvio on 25,9 milj. euroa. Vuosikate on ennusteen mukaan 33,7 milj. euroa. Tilikauden ennuste osalta 10-12 milj. euroa ylijäämäinen.

Kaupungin taloudellinen tilanne

Lohjan kaupungin toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan 4,2 %. Toi-mintamenojen kehitykseen vaikuttavat hinnankorotukset, erityisesti palveluiden ja elintarvikkeiden osalta. Toimintatuotot kasvavat vain 0,4 %, mm. tukien ja avustusten arvioidaan vähenevän 26,7 %. Käyttökate heikkenee 7,2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Lohjan kaupungin verotuloarvio on 107,3 milj. euroa. Talousarvioesityksen verotuloarvio perustuu Kuntaliiton lokakuun veotuloennustekehikkoon.

Lohjan valtionosuuksien arvioidaan olevan 28,8 milj. euroa. Valtionosuuk-sien ennuste perustuu Valtiovarainministeriön laskelmiin.
Koska lopulliset sote-siirtolaskelmat valmistuvat vasta marraskuussa, kunnilla ei ole käytettävissä lopullisia valtionosuustietoja ensi vuodelle. Tämä ja suhdanteiden epävarmuus on vaikeuttanut oleellisesti kaupungin rahoituspohjan kehityksen arviointia.

Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy seuraavat veromuutokset 1.1.2024 alkaen: maapohjan kiinteistövero noussee 1,30 %:iin ja voimalaitoksille on esitetty 2,00 %:n kiinteistöveroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä on sisällytetty vain siltä osin kuin ne ovat mahdollista toteuttaa. Näin ollen mm. varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimenpiteitä ei ole sisällytetty talousarvioon.

Vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelman laadinta

Kaupunkitasolla toimintatuotot ovat 87,5 milj. euroa ja kulut 205,1 milj. eu-roa. Toimintakatteeksi muodostuu 117,5 milj. euroa. Kokonaisuudessaan verotulot ovat ensi vuonna 107,3 milj. euroa. Valtionosuudet ovat ensi vuonna 28,8 milj. euroa. Vuosikatteeksi muodostuu 18,3 milj. euroa ja 17,5 milj. euron poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostuu 0,8 milj. euroa yli-jäämäiseksi.

Investoinnit ovat 22,65 milj. euroa ja suurelta osin koostuvat uudis- ja kor-jausrakentamisesta. Keskeisimpiä hankkeita ovat Järnefeltin koulun liikuntahallin, Lohjan yhteislyseon lukion ja Tennarin liikuntahallin rakentamishankkeet sekä kaavahankkeet ja vesihuollon hankkeet.

Korkokustannusten arvioidaan nousevan maltillisesti korkean suojaustason takia. Kaikki uudet lainat joudutaan kuitenkin ottamaan korkeampaan korkotasoon.

Rahoituslaskelman mukaan 22,65 milj. euron investointeihin on käytettävissä tulorahoitusta, rahoitusosuuksia ja käyttöomaisuuden myyntituloja 16,07 milj. euroa. Jäljelle jäävä varsinaisen toiminnan ja investointien 3,86 milj. euron alijäämäinen nettokassavirta ja lainojen lyhennykset katetaan antolainojen lyhennyksillä, vieraan pääoman muutoksina käsiteltävillä liittymismaksuilla sekä lainanotolla. Lainakanta kasvaa 3,8 milj. eurolla. Vuoden 2023 muutetun talousarvion ja vuoden 2024 talousarvion perusteella kaupungin lainakanta vuoden lopussa olisi 190,1 milj. euroa, joka on n. 4 234 euroa asukasta kohden.

Suunnitelmavuosien 2025–2026 osalta toimintatuotot ja -kulut on arvioitu yleisen kustannustason nousun mukaisesti.

Lautakuntien talousarvioesitykset

Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet talousarvioesityksensä ja hyväksyneet ne kaupunginhallituksen kehyksessä määritellyn suuruisena. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Kehyksen hyväksymisen ja lautakuntien käsittelyn jälkeen talousarvioon on tehty keskitetysti tarkistuksia mm. henkilösivukulujen, poistojen, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja -kulujen osalta.
 

Lisätiedot Talousjohtaja Raija Lindroos, raija.lindroos@lohja.fi

Oheismateriaali - Vuoden 2024 talousarvio sekä vuosien 2025-2026 taloussuunnitelma

Esittelijä Kaupunginjohtaja Perämäki Pasi

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää käydä lähetekeskustelun talousarvioesityksestä. Asian varsinainen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 6.11.2023.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano hallituksen esityslistalle 6.11.

 Talousjohtaja Raija Lindroos, kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo ja sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus saapuivat kokoukseen asiantuntijoiksi klo 12.43 tämän asian käsittelyn alkaessa.

Kaupunginhallitus piti asian käsittely aikana tauot klo 14.15-14.45 ja
klo 16.55-17.09.

Talousjohtaja Raija Lindroos, kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo ja sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus poistuivat kokouksesta klo 18.24 ennen päätöksentekoa.

------------------------------------