Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 22.11.2023/Pykälä 74

214/12.00.02/2022

Sivistyslautakunta 22.11.2023 § 74

 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on joulukuussa 2022 päättänyt aloittaa lasten ja nuorten palveluita koskevan kehittämisohjelman toteuttamisen vuosien 2023 – 2025 aikana.

Kasvun ja oppimisen tulosalueen toteuttaman kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa kaupungin vastuulla olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestelmällinen kehittäminen tulevien vuosien aikana.

Tulosalueen palveluiden kehittämisohjelman toteuttaminen rakentuu viidestä painopistealueesta. Ohjelmaan esitettävistä toimenpiteistä, niiden toiminnallisista sekä taloudellisista vaikutuksista raportoidaan sivistyslautakunnalle sekä sen jaostoille tulevien vuosien aikana säännöllisesti.

Kehittämisohjelman painopistealueet ovat seuraavat:

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi
2. Kasvatus ja koulutus
3. Energian käyttö sekä tukipalveluiden järjestäminen
4. Henkilöstön työhyvinvointi
5. Ruotsinkieliset palvelut

Varhaiskasvatuksen toiminnan ja talouden raportti vuosilta 2019-2022 on osa kehittämisohjelmaa.

Varhaiskasvatuksen toimintakate on muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2022 - 2 401 976 euroa. Varhaiskasvatuksen toimintatuotot ovat vähentyneet 154 118 euroa. Toimintakulut ovat lisääntyneet ja kuluja on 2 247 826 euroa enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2019.

Lapsimäärä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on pysynyt tarkasteluvuosina lähes yhtä suurena. Talousarvioon varattu henkilöstötyövuosimäärä on laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2022 16 vakanssilla.

 

 
Toimintatuotot

Toimintatuotot koostuvat suurelta osin varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotoista. Asiakasmaksutuottoihin vaikuttavat kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ja lain määrittelemät asiakasmaksuperiaatteet. Valtion hallinnon yhtenä tavoitteena on ollut varhaiskasvatuksen osallitumisasteen nousu ja yhtenä keinona osallistumisasteen nostamiseksi on ollut varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen.

Vuonna 2019 ja vuonna 2022 on ollut yhtä paljon lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, mutta vuositulot ovat vähentyneet noin 150 000 euroa.
 

 

Toimintakulut

Toimintakulut ovat lisääntyneet 2,25 miljoonaa vuodesta 2019 vuoteen 2022. Suurin osa kulujen kasvusta kohdentuu henkilöstökuluihin, noin 1,7 miljoonaa. Henkilöstökulujen nousu on tapahtunut usemman vuoden aikana. Vuonna 2020 henkilöstömäärä oli 17 htv pienempi kuin vuonna 2019 ja lisäksi vuonna 2020 osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä oli osan aikaa töissä sosiaali- ja terveyspalveluissa tai lomautettuna (perhepäivähoitajat) koronapandemian vuoksi ja silti kulujen lasku on vuoden 2019 ja 2020 välillä vain noin 500 000 euroa. Vuonna 2021 henkilöstökulut nousevat vuoden 2019 tasolle, vaikka henkilötyövuosia on 31 vähemmän kuin vuonna 2019. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 henkilöstön määrä kasvaa 15 henkilötyövuodella ja kustannukset nousevat 1,65 miljoonaa.

Sijaismenot on ollut vuosittain noin miljoona euroa pois lukien koronavuosi 2020, jolloin sijaiskulut jäivät noin 660 000 euroon.

Henkilöstökulujen kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2022 on 1,7 miljooonaa, jos tämä jaetaan 430 työntekijän kesken ja jaetaan se 12 kuukaudelle on summa 329 euroa. Tämä summa ei huomioi vielä työnantajakulujen nousua eikä sijaiskuluja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstökulujen nousu on palkankorotusten aiheuttamaa.

Henkilöstöstöä on vuonna 2022 ollut 16 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2019, vaikka lapsimäärä on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa pysynyt samana. Palvelut on pystytty järjestämään samalle lapsimäärälle pienemmällä henkilöstöresurssilla siksi, että toimintaa on supistettu vuoden 2019 aikana ja jälkeen. Lapsimäärien lasku vaikutti voimakkaana vuonna 2019.

Palveluiden ostot ovat nousseet noin 270 000 euroa. Menojen kasvu on aiheutunut sisäisistä kuluista, suurin osa ravitsemuspalveluista eli päiväkotien ruokapalveluista.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat - osion kulut ovat lisääntyneet 118 000 euroa. Vuosina 2019 ja 2020 materiaalihankinnat olivat pienimpiä. Vuosi 2019 oli talouden tasapainotusvuosi, jolloin hankittiin vain välttämättömät tarvikkeet. Vuonna 2020 toimintaan vaikutti korona ja tiukka talouskuri. Vuonna 2021 ja 2022 tilanne normalisoitui ja tarvikkeita ja välineitä oli jo tarpeen päivittää.

Muut toimintakulut koostuvat pääasiallisesti sisäisistä vuokrista. Sisäiset vuokrat ovat nousseet vuodesta 2019 vuoteen 2022 noin 600 000 euroa.

Lapsikohtaisen kustannuksen kehitystä pystytään arvioimaan laskemalla toimintakulut ja jakamalla se lapsimäärällä. Toimintakuluista on otettava pois neuvolapalveluiden kulut ja palvelusetelikulut ja lisättävä toimintatuotot. Tämän jälkeen summa voidaan jakaa lapsimäärällä. Huomioitavaa on, että lapsikohtainen hinta on suuntaa antava, koska laskenta ei ota huomioon alle tai yli kolmevuotiaita, joiden kustannusrakenne on erilainen. Laskennassa ei huomioida myöskään esim. esioppilaista saatavaa valtionavustusta. Lapsikohtainen kustannus on noussut vuodesta 2019 vuoteen 2022 noin 105 euroa / lapsi / kuukausi.
 

Lapsimäärän kehitys varhaiskasvatuksessa

Lohjalla väestöstä 0-6-vuotiaiden määrä oli vuonna 2019 oli 2803. Vuonna 2022 luku oli 2535. Lapsimäärä väestössä on vähentynyt kyseisenä aikana noin 270 lapsella, mutta lapsimäärä varhaiskasvatuksessa on vähentynyt vain noin 80 lapsella (ml. yksityinen ja kunnallinen). Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistuvien lasten lukumäärän vähentyminen kohdentuu suurelta osin esiopetusikäisiin.

Varhaiskasvatuksen resurssien tarpeeseen vaikuttavat lapsiväestön määrä, lasten osallistumisaste (kuinka moni ikäluokasta osallistuu varhaiskasvatukseen), lasten ikä ja Lohjan maantieteellinen laajuus. Arvio resurssitarpeesta perustuu väestön esiopetusikäisten määrään, jossa osallistumisaste on noin 100 prosenttia, ja 1-2 ja 3-5 vuotiaiden määrään ja niiden ikäluokkien arvioituun osallistumisasteeseen. Esioppilaiden määrä on usein suurempi kuin ikäluokka, koska kaikki eivät aloita perusopetusta 7-vuotiaana ja osa aloittaa oppivelvollisuuden jo 5-vuotiaana. 3-5 vuotiaiden osallistumisaste on noussut arviolta 82 prosentista 90 prosenttiin ja 1-2 vuotiaiden osallistumisaste on noussut 46 prosentista 54 prosenttiin vuosien 2019 ja 2022 välillä. Etenkin alle kolmevuotiaiden lasten osalllistumisasteen nousu on tuonut resurssipaineita, koska alle kolmevuotiaita lapsia voi lain mukaan olla vain 12 lasta yhdessä ryhmässä kolmen kasvatusvastuullisen kanssa. Yli kolmevuotaita saa ryhmässä olla 21 lasta.

Osallistumisasteen nousuun ovat vaikuttaneet Valtion hallituksen tavoite, nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta mahdollistaakseen lapsille tasavertaisemmat lähtökohdat opinpolulle ja lisätäkseen työvoimaa ja sitä kautta verotuloja. Alle kolmevuotiaiden osallistumisasteen noussuun, on varmasti myös yksi syy myös nousseet energia ja muut kustannukset ja hyvä työllisyystilanne. Korona-ajan jälkeen on koettu tärkeäksi, että lapset osallistuvat toimintaan jossa mm. kielelliset ja sosiaaliset taidot kehittyvät.

Lohjalla esiopetusta ja varhaiskasvatusta on järjestettävä maantieteellisesti laajalla alueella. Lohjalla on tällä hetkellä 22 kunnallista päiväkotiyksikköä ja 18 kunnallista perhepäivähoitajaa ja lisäksi esiopetusta ja varhaiskasvatusta järjestetään 10 koulun yhteydessä. Ryhmiä on noin 100. Yksityisiä palveluntuottajia on 5 päiväkotia ja noin 20 perhepäivähoitajaa. Vaikka lapsia on vähentynyt varhaiskasvatuksen palveluista noin 80, kun määrä jaetaan eri yksikköjen kesken eri puolelle kaupunkia muutos ole vaikuttanut resurssin tarpeeseen.

Tyypillistä on, että varhaiskasvatuksessa on syksyllä lapsia noin 150-200 lasta vähemmän kuin keväällä toimikauden loppuessa. Varhaiskasvatuksen tunnusluvut vaihtelevat vuoden aikana, koska lapsia syntyy, muuttaa, aloittaa ja lopettaa Lohjalla ympäri vuoden.

Yksityinen vs. kunnallinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatusta järjestetään kunnallisena ja yksityisenä varhaiskasvatuksena. Kunta mahdollistaa perheille yksityisen varhaiskasvatuksen myöntämällä heille palvelusetelin yksityiseen palveluun. Lapsimäärän vähentyminen varhaiskasvatuksessa on esiopetuksen lisäksi kohdistunut yksityisiin palveluntuottajiin.
 

Palveluseteli

Kun asiakas haluaa valita yksityisen varhaiskasvatuksen palvelun, hän voi hakea kaupungilta palveluseteliä, jolla hän kattaa yksityisen palvelun. Lohjalla varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäismäärän on määritellyt lautakunta. Palveluseteli on tulosidonnainen ja laskettaessa palvalusetelin arvoa, käytetään samoja lainalaisuuksia kuin kunnallista varhaiskasvatuksen asiasmaksua määriteltäessä.

Kun yksityisessä varhaiskasvatuksessa on paljon asiakkaita kunnan palvelusetelikustannukset kasvavat, mutta omien palveluiden resurssointi vähenee. Jos asiakkaat vähenevät yksityiseltä palveluntuottajalta, asiakkaan hakeutuvat kunnallisiin palveluihin ja kunnan on resurssoitava tiloja ja henkilöstöä.

Palveluseteliasiakkaat ovat vähentyneet vuodesta 2019 vuoteen 2022 78 lapsella. Tämä näkyy talousarviossa palvelusetelimenojen vähentymisenä tarkastelu vuosien aikana.

Myös kotihoidon tukien ja yksityisen hoidon tuen menot ovat vähentyneet, koska syntyvyys on laskenut ja lapset tulevat yhä nuorempina varhaiskasvatuspalveluihin.

Avustuksen, joihin edellä mainitut tuet ja palvelusetelit sisältyvät, ovat vähentyneet 480 000 euroa vuodesta 2019 vuoteen 2022.

Varhaiskasvatuksen tilaverkko

Varhaiskasvatuksen lapsimäärä on ollut suurempi ennen vuotta 2019, josta tämän raportin tarkastelu on aloitettu. Ennen vuotta 2019 syntyvien ikäluokkien määrä on ollut noin 500-600 lasta vuosittain. Tästä syystä vuosille 2019-2021 osuvat Lohjan varhaiskasvatuksen päiväkotien lakkautukset. Mäntynummen päiväkoti (4 ryhmää) suljettiin elokuussa 2019 ja Nummenkylän Metsätähdet (2 ryhmää) suljettiin elokuussa 2021. Laurentius-päiväkoti avattiin elokuussa 2022, mutta Laurentius-päiväkoti ei tuonut juurikaan lisäresurssia, koska sinne muutti lapset Lintulan päiväkodista.

Tilaverkon resurssimäärää arvioitaessa ei ole osattu huomioida riittävästi osallistumisasteen nousua, koronan ja asuntomessualueen mukanaan tuomia lapsiperheitä. Voudinpuiston päiväkoti tuli tiensä päähän ja lakkautettiin kesällä 2023.  Virkkalan alue ja Saukkola-Nummi alue tarvitsevat uudet päiväkotiyksikkönsä kipeästi. Lohjan keskustan alue, Keski-Lohja, Ojamon alue ja Nummen ja Pusulan alue ovat houkutelleet arvioitua enemmän lapsiperheitä Lohjalle ja etenkin keskustan tilantarve tulee tarkastella lähiaikoina.

Neuvolapalvelut

Vuosina 2019-2022 äitiys- ja lastenneuvolatoiminta kuului Alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalveluihin. Neuvolapalveluiden osuus on eroteltu omalle riville. Neuvolan kustannusten nousu on ollut maltillista, 46 000 euroa. Vuoden 2023 alusta neuvolapalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle. 

Lisätiedot varhaiskasvatusjohtaja Anu Koivumäki, anu.koivumaki@lohja.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja, kasvu ja oppiminen Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi raportin varhaiskasvatuksen toiminnasta ja taloudesta vuosina 2019-2022

Päätös Sivistyslautakunta päätti esityksen mukaan.

------------------------------------