Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 07.12.2023/Pykälä 121

989/11.01.00/2022

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 07.12.2023 § 121

 Ympäristöluvan tilanne

Lohjalla on kiinteistöllä 444-407-5-105, osoitteessa Lohjanharjuntie 998, harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa vuodesta 1972 lähtien. Toiminnalla on Lohjan ympäristölautakunnan 17.4.1997 § 62 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa.

Jakeluaseman ympäristölupamenettelylakiin perustuva ympäristölupa on ollut voimassa 1.3.2000, joten sitä on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 4 §:n 1 momentin mukaan noudatettava, jollei siitä laissa toisin säädetä. Jakeluaseman aiempaan lupaan sovelletaan mainitun voimaanpanolain 4 §:n 3 momentin mukaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 9 luvun luvan voimassaoloa koskevia säännöksiä sekä 13 luvun valvontaa ja hallintopakkoa koskevia säännöksiä. Nykyisellä ympäristönsuojelulailla (527/2014), joka on ollut voimassa 1.9.2014 alkaen, on kumottu ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000). Voimassa olevan ympäristönsuojelulain 228 §:n 1 momentissa todetaan, että kumottavan lain nojalla annettua viranomaisen päätöstä, joka on voimassa tämän lain voimaan tullessa, on noudatettava, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Lohjan ympäristölautakunta on velvoittanut päätöksellään 17.11.2011 § 251 toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on päätöksellään 18.2.2016 § 11 hylännyt Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemuksen polttonesteiden jakeluaseman toiminnalle kohdekiinteistöllä. Vaasan hallinto-oikeus on 16.10.2017 valituksenalaisella päätöksellä hylännyt Neste Markkinointi Oy:n valituksen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä. Hallinto-oikeus on todennut selvyyden vuoksi, että luvan hakijan tekemän hakemuksen hylkäämisestä ei seuraa ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan voimassaolon päättyminen.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian, hylännyt valituksen ja todennut, ettei Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Korkeimman hallinto-oikeuden 6.4.2018 asiassa antamassa päätöksessä on mainittu, ettei Vaasan hallinto-oikeus ole voinut ensi asteena ratkaista lupa-asiaa sille vastaselitysvaiheessa toimitettujen muutetun rakennepiirustuksen ja riskinarvion mukaisesti. Tämän johdosta Neste Markkinointi Oy jätti 11.4.2018 muutettujen suunnitelmien mukaisen ympäristölupahakemuksen lupaviranomaiselle ratkaistavaksi, jolla haettiin ympäristönsuojelulain (527/2014) 28 §:n mukaista ympäristölupaa kohteeseen suunnitellulle uudelle automaattiselle polttonesteiden jakeluasemalle (Express ja Truck). Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaosto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena tehnyt asiassa 26.3.2020 § 22 päätöksen olla myöntämättä lupaa polttonesteiden jakeluaseman toiminnalle kohdekiinteistöllä. Neste Markkinointi Oy ei valittanut päätöksestä.

Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain (527/2014) 228 §:n nojalla oikeus harjoittaa jakeluasematoimintaa vuonna 1997 myönnetyn luvan perusteella, kunnes asiasta ympäristönsuojelulain (527/2014) 9 tai 18 luvun nojalla käynnistettävässä menettelyssä toisin määrätään.

Alueen kaavoitustilanne

Kohde ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Matkaa lähimpään asuinrakennukseen on noin 300 metriä. Alue kuuluu Lohjan kaupungin tärkeisiin pohjavesialueisiin ja laitos sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Lähimpään Lehmijärven pohjavedenottamoon on matkaa noin 800 metriä.

Lohjan kaupunginvaltuuston 10.10.2012/17.4.2013 hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa (lainvoimainen 2.3.2016 lähtien) jakeluasema sijoittuu lähivirkistysalueelle (VL). Lähivirkistysalue on tarkoitettu päivittäiseen lähiliikuntaan ja virkistäytymiseen. Alueen sisään jääviä olemassa olevia rakennettuja yksityisiä rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus sisällyttää lähivirkistysalueeseen. Jakeluasema sijoittuu taajamaosayleiskaavassa osoitetulle tärkeälle pohjavesialueelle, joka on erityisen merkittävä veden hankinnan ja veden käyttökelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Jakeluasemakiinteistö rajoittuu pohjavedenottamon ympärille määrättyyn suojavyöhykkeeseen (pv/s-alue), jolla alueella noudatetaan vesioikeuden asettamia suoja-aluemääräyksiä. Taajamaosayleiskaavassa ei ole kaavoitettu yhtään jakeluasemaa tärkeille pohjavesialueille. Taajamaosayleiskaavan päivittämistyö on vireillä.

Laitoksen toiminta

Kiinteistöllä toimii henkilöliikennettä palveleva miehittämätön Neste Express automaattiasema ja raskasta liikennettä palveleva miehittämätön Neste Truck automaattiasema. Jakeluasemakiinteistöllä varastoidaan palavia nesteitä seuraavasti:

Taulukko 1. Nykyiset maanalaiset polttonestesäiliöt, SFS 2736.

 

Teräksiset polttonestesäiliöt on varustettu elektronisella vuodonvalvonta- ja varastovalvontajärjestelmällä sekä ylitäytönestimillä. Jakeluaseman nykyrakenteet ovat 1990-luvulta. Vuonna 1992 valmistettu 30 m³ dieselsäiliö, vuonna 1996 valmistettu 50 m³ (2 * 25 m³) bensiinisäiliö ja vuonna 1997 valmistettu 30 m³ bensiinisäiliö sekä vuonna 1997 asennetut kaksi 30 m³:n dieselsäiliötä, joista toinen on valmistettu 1992 ja toinen vuonna 1997, on kaikki tarkastettu vuonna 2017. Kaikki säiliöt on todettu A-luokkaan kuuluviksi. Neste Express jakeluaseman polttoainesäiliöt (3 kpl) on tarkastettu uudelleen vuonna 2022 ja todettu edelleen A-luokkaan kuuluviksi.

Täyttöpaikka on päällystetty tiiviillä erikoisasfaltilla (Lemdense) ja betonilla. Kummallakin asemalla on oma mittarikenttä jakelualueineen. Jakelualueet on päällystetty betonikivellä (Neste Express) sekä asfaltilla ja betonilla (Neste Truck). Jakelualueiden alla on 1 mm:n paksuinen HDPE-muovikalvo ja täyttöpaikan alla on min. 0,8 mm:n paksuinen HDPE-muovikalvo. Jakelualueiden ja täyttöpaikkojen hulevedet on viemäröity öljyn- ja bensiininerottimen kautta 15 m³:n kokoiseen umpisäiliöön. Asfaltoidun piha-alueen sadevedet johdetaan maastoon. Öljynerottimesta tuleva vaarallinen jäte kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan hävitettäväksi.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Yleistä

Aseman eteläpuolella kulkee Hanko-Hyvinkää tie (vt25, Lohjanharjuntie), jonka vastakkaisella puolella on Sauvonrinteen teollisuusalue ja useita rakennettuja teollisuuskiinteistöjä. Lähimpään asuinrakennukseen on jakeluasemakiinteistön rajalta matkaa noin 300 metriä. Lähin yhtenäinen asutusalue sijaitsee Perttilässä noin 400 metrin etäisyydellä jakeluasemakiinteistöltä lounaaseen.

Jakeluasemakiinteistöllä ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Sen ympärillä Lohjanharjuntien pohjoispuolella on Lohjanharjun metsäalue, joka on länsisuunnassa osittain vanhaa metsittynyttä soranottoaluetta.

Jakeluasemakiinteistön pohjoisreunalta noin 70 metriä pohjoiseen sijaitsee Natura 2000 alue (FI0100031). Alueen Natura-kortin mukaan Lohjanharju on kasvillisuudeltaan varsin karua verrattuna esimerkiksi Etelä-Hämeen harjuihin. Pääosa harjualueesta on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Natura-alue on arvokas sekä geologisesti että kasvillisuudeltaan ja maisemaltaan.

Läheinen harjualue kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Alue on myös arvotettu ”Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton arvokkaat kasvillisuuskohteet ja uhanalaiset kasvit” –julkaisussa (1987) valtakunnallisesti arvokkaaksi.

Noin 30 m jakeluasemakiinteistöltä pohjoiseen ja luoteeseen sijaitsee Tannen kivikko –niminen luonnonsuojelualue. Jakeluasemakiinteistön itä-, etelä- ja länsipuolella sijaitsee useita paikallisesti ja alueellisesti arvokkaita paahdealueiden perhosten esiintymispaikkoja (Faunatica Oy 2009).

Neste Markkinointi Oy teetti Suomen Pohjavesitekniikka Oy:llä pohjavesitutkimuksia Lohjanharjun Muijalannummella vuosina 2021–2022. Lisäksi Geo-Work Oy teki alueella maatutkaluotaukset 9.11.2021 ja dosentti Joni Mäkinen Turun yliopistolta geologisen tulkinnan maaperäolosuhteista. Tehtyjen tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää jakeluaseman ympäristön maaperän hydrauliset ominaisuudet, vedenjohtavuus, vedenjohtokyky sekä pohjaveden virtaussuunnat ja -nopeus.

Maaperän tila

Polttoaineen jakeluasema sijaitsee I Salpausselällä (Lohjanharju), lähellä Salpausselän lakiosaa, sen kaakkoispuolella (viimeisen jääkauden aikaisen jäätikön reunaan nähden ulommalla puolella eli distaalipuolella). Maanpinta on jakeluaseman alueella tasolla noin +90 m ja se laskee kiinteistön alueelta kohti kaakkoa. Kohteessa tehtyjen maaperätutkimusten mukaan maaperä kiinteistön alueella on hiekkaa, osittain myös silttiä 20 metrin syvyyteen saakka. GTK:n maaperäkartan mukaan alueen maaperä on hiekkaa (GTK:n Hakku-palvelu, 13.3.2018). Salpausselän kerrosrakenteesta johtuen maaperässä voi olla paikallisia poikkeamia, kuten savi- ja silttilinssejä (Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Golder Associates Oy, 14.11.2011). Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n 2021–2022 tekemässä kairaustutkimuksessa on todettu maaperän olevan pääosin silttimoreenia, kivistä silttimoreenia ja silttistä hiekkaa.

Maakerrosten paksuus alueella vaihtelee melko paljon. Paksuimmat maakerrokset ovat kalliopainanteissa, jopa yli 50 metriä. Jakeluasemakiinteistöltä noin 500 metriä koilliseen kallionpinta on todettu tasolla +47 m (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta, Lohjan vesilaitoksen havaintoputki SK600).

Kohteessa on tehty ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia vuosina 1995, 1996 ja 2022. Maaperää puhdistettiin huokoskaasutekniikalla vuosina 1997-2000. Maaperää on kunnostettu massanvaihdolla ylitäyttöjen ja säiliöiden ylivuotojen aiheuttamien päästöjen aiheuttamien päästöjen jälkeen vuosina 1998, 2001, 2003 ja 2005. Kunnostusten jälkeen maaperään on jäänyt Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävä öljyhiilivetyjakeiden C11-C23 pitoisuus 900 mg/kg täyttöalueen läheisyyteen, 0-4 metrin syvyyteen. Maankaivu ei ollut kaivuteknisesti mahdollista käytössä olevia rakenteita vaarantamatta. Säiliöiden täyttöpaikan alapuolinen pilaantunut maaperä on eristetty yläpuolelta ja sivulta
HDPE-kalvoilla. Kalvot estävät sadeveden pääsyn pilaantuneeseen maa-ainekseen ja täten haitta-aineen kulkeutumisen vajoveden mukana alaspäin maaperässä. Kohteesta tehdyn riskinarvion päivityksen mukaan maaperään jääneet öljyhiilivedyt eivät aiheuta riskiä pohjaveden laadulle (Täydennys esitykseen kohteen pohjaveden seurannan lopettamisesta, Golder Associates Oy, 23.6.2011).

Vuonna 2015 jakeluaseman asfaltoidulla laita-alueella tiealueen vieressä tapahtui teknisen vian takia öljyvahinko, kun säiliöauton perävaunun säiliöstä siirrettiin pumppaamalla polttoöljyä ajoneuvoyhdistelmän nuppiosaan. Asfaltin reuna-alueen maaperä kunnostettiin massanvaihdolla eikä kunnostuksen jälkeen alueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetyjen > C10-C40 pitoisuuksia.

Pohjaveden tila

Polttoaineen jakeluasema sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella (Lohjanharju B, nro 0142851B). Lohjanharju B pohjavesialue sijaitsee Salpausselkä I muodostumassa ja on Lohjanharju A alueen jatke koilliseen. Alue ulottuu Lohjan keskustasta Vihdin kunnan rajalle. Pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi 1E-luokan alueeksi, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Uudenmaan ELY-keskus on muuttanut vuonna 2019 Lohjanharjun B –osa-alueen kemiallisen tilan luokituksen hyvästä huonoksi johtuen pohjaveden kohonneista kloridipitoisuuksista.

Lohjanharjun pohjavesimuodostuma on luonteeltaan ympäristöönsä vettä purkava (antikliininen). Pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesialueella on luoteeseen, mutta Salpausselän kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon siten, että vedenjakaja kulkee alueella pitkittäin lounas-koillinen suunnassa. Jakeluasema sijaitsee lähellä em. vedenjakajaa ja Lehmijärven vedenottamon arvioidulla valuma-alueella (Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Paavo Ristola Oy, 2004).

Lähin vedenottamo (Lehmijärvi) sijaitsee kohteesta noin 800 metriä pohjois-koilliseen, Lohjanharjun pohjoisrinteessä. Vedenottamo sijaitsee kallioruhjeessa, johon on kerrostunut karkearakeisia maalajeja. Kalliopainanne kerää pohjavettä vedenottamolle laajalta alueelta, jonka katkaisevat kallioharjanteet koillisessa ja lounaassa (Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Paavo Ristola Oy, 2004). Lehmijärven vedenottamon suojavyöhyke kulkee jakeluasemakiinteistön itärajaa pitkin (Länsi-Suomen vesioikeuden määräämä suoja-alue, LSVO nro 79/1993/2). Jakeluasema sijaitsee vedenottamon suojavyöhykkeen ulkopuolella. Lehmijärven vedenottamolla pohjaveden pinnantaso on vuosina 2017-2022 vaihdellut välillä +59..+63 m (Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2022, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, Julkaisu 11/2023).

Takaharjun vedenottamo sijaitsee kohteesta noin 1200 metriä länteen. Pohjavesi virtaa vedenottamolle idän ja kaakon suunnasta. Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajoittuu idässä Lohjanharjun keskiselänteen alueella sijaitsevaan kalliokohoumaan. Tämä kallioselänne muodostaa Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden valuma-alueiden välisen vedenjakajan, jonka itäpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu kohti koillista ja Lehmijärven vedenottamoa. Takaharjun vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnantaso on vuosina 2017-2022 vaihdellut välillä +51..+59 m (Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2022, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, Julkaisu 11/2023).

Kohteessa on seurattu pohjaveden hiilivetypitoisuuksia vuosina
1995-2006, 2011, 2018 ja 2022-2023. Vesinäytteitä on seurannan aikana otettu pääasiassa pohjavesiputkista GA1 ja GA2, noin 300 metrin päässä sijaitsevasta omakotitalon kaivosta (L100) sekä Lehmijärven vedenottamolta (L200). Kiinteistön länsireunalla sijainnut pohjavesiputki GA2 on tuhoutunut vuonna 2006 kiinteistöllä tehtyjen eroosion esto- ja maisemointitöiden yhteydessä. Vuonna 2021 on jakeluaseman ympäristöön asennettu seitsemän uutta pohjaveden havaintoputkea (putket 20211 - 20217).

Seurannan aikana pohjavesiputkessa GA1 on todettu pieniä öljyhiilivetyjakeiden C5-C10 pitoisuuksia vuosina 1995-1998. Pohjavesiputkessa GA2 on vuosina 1997-2003 todettu pieniä öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 pitoisuuksia, sekä satunnaisesti myös pieniä jakeiden C5-C10 pitoisuuksia. Kaivosta (L100) otetuissa vesinäytteissä ei seurannan aikana vuosina 1997-2003 todettu analysoitujen haitta-aineiden pitoisuuksia, vuosina 2003-2006 kaivo on ollut kuiva. Lehmijärven vedenottamolta (L200) vuonna 1998 otetuissa vesinäytteissä on todettu luokkaa 0,001 mg/l olevia haihtuvien öljyhiilivetyjakeiden C5-C10 pitoisuuksia, mutta niiden on arvioitu hakemuksen mukaan olevan peräisin jostain muualta kuin Perttilän automaattiasemalta.

Jakeluasemakiinteistön pohjavesiputkissa GA1 ja GA2 pohjaveden painetaso on vuosina 1996-2006 vaihdellut välillä +69,6..+70,7 m. Pohjaveden pinta on noin 19-20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden on arvioitu virtaavan kohteesta etelän – kaakon suuntaan, jolloin kohteen alueella muodostuva pohjavesi ei virtaisi vedenottamoiden suuntaan (Maaperä- ja pohjavesiselvitys, Golder Associates Oy, 23.3.2018). Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n vuosina 2021-2022 tekemien tutkimusten perusteella jakeluasemalle kerääntyy pohjavettä lähinnä idästä ja pohjavedenjakajalta pohjoisesta ja pohjois-luoteesta. Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n tekemän selvityksen mukaan pohjavesivirtaus suuntautuu polttoaineen jakeluasemalta kohti etelää ja pohjavesialueen reunavyöhykettä, jossa sijaitsee nykyisin käytössä oleva pienteollisuusalue ja junarata. Sieltä pohjavesi virtaa edelleen etelään Sorronsuon suuntaan.

Toiminnan ympäristötarkkailu

Jakeluasemanhoitaja käy paikalla kerran viikossa ja tarvittaessa useammin. Asemanhoitaja huolehtii jakeluasema-alueen yleisestä siisteydestä suorittaen samalla laitteiden ja varusteiden toimivuuden tarkkailua. Aseman hälytykset hoituvat etäyhteydellä. Umpisäiliön täyttyessä eli hälytysrajan ylittyessä valvontajärjestelmä suorittaa automaattihälytyksen. Myös öljynerotin on yhdistetty hälytysjärjestelmään. Aseman hälytinlaitteet testataan hoito-ohjelman mukaisesti erotinkierrosten yhteydessä. Öljyn- ja hiekanerottimien täyttöastetta seurataan ja niitä tyhjennetään tarvittaessa tarkastusten perusteella. Erottimien toimenpiteistä pidetään kirjaa. Vuosittaisessa laite-ennakkohuollossa tarkistetaan ja testataan aseman tekniikka.

Voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Lohjan ympäristönsuojelun käsityksen mukaan on tärkeää, että toiminnanharjoittaja tarkkailee vuosittain pohjaveden laatua, kun toimitaan I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Näin ollen toiminnanharjoittajan kanssa on sovittu vuonna 2022 vapaaehtoisesta tarkkailusta siten, että toiminnanharjoittaja tarkkailee jatkossa pohjavettä parista edustavasta havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa. Lohjan ympäristönsuojelu on lisäksi ehdottanut, että näytteistä analysoitaisiin bensiini- ja öljyhiilivedyt sekä TVOC, MTBE, TAME, TAEE, ETBE ja DIPE sekä BTEX-yhdisteet. Jakeluasemalla on tehty sovitusti säännöllistä pohjavesiseurantaa vuodesta 2022 lähtien kaksi kertaa vuodessa havaintoputkista GA1 ja 20213.

Lohjan ympäristönsuojelun kannanotto polttonesteiden jakelun lopettamiseen kohteessa

Neste Express automaattiasemalla ja Neste Truck automaattiasemalla on ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa vuodelta 1997. Ympäristölupamenettelylain mukaisessa lupaharkinnassa toiminnan sijoittumista alueelle on harkittu silloin voimassa olleen terveydensuojeluasetuksen ja naapuruussuhdelain perusteella. Toiminnan pohjavesivaikutuksia tai –riskejä ei ole siten harkittu tässä voimassa olevassa ympäristöluvassa nykyisin voimassa olevan ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Erityisesti tämä koskee ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön (pohjaveden) pilaantumisen vaaran aiheuttamista. Toiminnan vaikutukset maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheuttamisen kannalta on arvioitu kohteessa ensimmäistä kertaa 22.3.2012 vireille tulleen ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ja ne on arvioitu toiseen kertaan 11.4.2018 vireille tulleen ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Ympäristölupahakemukset ovat koskeneet olemassa olevien polttonestelaitteiden purkamista ja käytöstä poistamista sekä korvaamista uusilla laitteilla. Uuteen tekniikkaan perustuvaa ympäristölupaa ei kohteeseen ole kuitenkaan näissä edellä mainituissa muuttamismenettelyissä myönnetty, vaikka Neste Markkinointi Oy on niissä esittänyt nykyiseen toimintaan verrattuna merkittävästi tehokkaampia maaperän ja pohjaveden suojausratkaisuja pilaantumisen vaaran torjumiseksi. Näin ollen voidaan todeta, että toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei kohteessa saada täytetyksi lupaa muuttamalla eikä edellytyksiä polttonesteiden jakelutoiminnan jatkamiselle kyseessä olevassa kohteessa ole.

Lohjanharjun pohjavesialueella on huomattava merkitys Lohjan kaupungin vedenhankinnan kannalta. Jakeluasemakiinteistön hydrogeologiset olosuhteet ovat pohjavedensuojelun kannalta epäsuotuisat, eivätkä vähennä olennaisesti pohjaveden pilaantumisvaaraa. Osaltaan pilaantumisriskiä lisäävät myös jakeluaseman aukiolo 24 tuntia vuorokaudessa, sen miehittämättömyys ja polttoainesäiliöiden sijainti maan alla. Jakeluasemakiinteistön maaperässä on hyvin vettä johtavaa hiekkaa. Tämä tarkoittaa, että jakeluaseman alueelta puuttuvat maaperästä luontaisesti vettä huonosti läpäisevät maalajit, lukuun ottamatta tutkimuksissa todettuja silttisiä välikerroksia, jotka voisivat jakeluasemalla mahdollisesti tapahtuvassa vuototilanteessa kenties osaltaan turvata pohjaveden puhtaana säilymistä.

Sekä Lehmijärven että Takaharjun vedenottamon pohjavesi soveltuu käyttöön sellaisenaan, eli sitä ei tarvitse erikseen käsitellä. Pohjaveden on arvioitu virtaavan kohdekiinteistöltä etelän suuntaan, jolloin kohteen alueella muodostuva pohjavesi ei virtaisi vedenottamoiden suuntaan. On kuitenkin syytä huomioida, että huolimatta asennetuista uusista havaintoputkista ja tehdyistä virtaustutkimuksista on kohteen ympäristöstä käytettävissä ainoastaan rajallisesti pohjavedenpinnan korkeustietoja. Niiden perusteella ei Lohjan ympäristönsuojelun käsityksen mukaan voida varmuudella määrittää alueen läheisyydessä sijaitsevan vedenjakajan paikkaa eikä sitä, kuuluuko jakeluasema Lehmijärven ja Takaharjun ottamon valuma-alueeseen vai virtaavatko jakeluaseman pohjavedet kokonaisuudessaan poispäin ottamoista. Lohjan ympäristönsuojelu toteaa, ettei riskinarvioinneissa tule tarkastella pohjavesialuetta vain olemassa olevien ottamoiden mukaan, vaan on huomioitava koko pohjavesialue ja mahdollisuudet tehdä sille uusia vedenottamoita veden kulutuksen kasvaessa tai jos joku käytössä olevista ottamoista pilaantuu pitkäksi aikaa käyttökelvottomaksi.

Valtioneuvosto on hyväksynyt 16.12.2021 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2022–2027. Päätökseen oli haettu muutosta. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian ja antanut 30.3.2023 päätöksen, jolla hylkäsi vesienhoitosuunnitelmaa koskeneen valituksen. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain perusteella suunnitelma on ollut täytäntöön pantavissa muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2022–2027 mukaan vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pohjavesien tilaa niin, ettei niiden tila heikkene sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä. Teollisuus ja -yritystoiminnan osalta ohjelmassa todetaan mm., että pohjavettä mahdollisesti vaarantava uusi teollisuus- ja yritystoiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Keskeisinä ohjauskeinoina mainitaan maankäytön suunnittelu ja ympäristöluvat.

Nykykäsityksen mukaan jakeluasema tulee ensisijaisesti sijoittaa tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on esittänyt jo vuonna 2018 näkemyksenään, ettei Lohjan seudun polttoainehuolto vaarannu, vaikka jakeluasemat sijoitettaisiin nykyisten pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lohjan kaupungin pohjavesien suojelusuunnitelmassa todetaan myös, että pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on riskien poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta. Lohjan ympäristönsuojelun käsityksen mukaan pohjaveden pilaantumisriskiä ei saada kokonaan poistettua nykyisessä toimipaikassa onnettomuustapauksissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, vaikka jakeluasema uusittaisiin täysin ja varustettaisiin erittäin hyvää suojaustasoa edustavalla suojaustekniikalla. Nykyinen jakeluasemalla käytössä oleva suojaustekniikka ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa maaperän ja pohjaveden suojauksen osalta, kun jakeluasema toimii tärkeällä pohjavesialueella. Kohde kuuluu Lohjanharjun pohjavesialueen muodostumisalueeseen, joten jakeluasematoiminnalla saatetaan aiheuttaa pilaantumismahdollisuus Suomen mittakaavassa huomattavalle pohjavesivarastolle. Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen on myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY tavoitteena, ja EU:n direktiivin 2006/118/EY mukaan pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on sinällään suojeltava huononemiselta ja kemialliselta pilaantumiselta. Pohjavesialueiden hyvä tila edellyttää pohjaveden sekä hyvää määrällistä että hyvää kemiallista tilaa.

Lohjan ympäristönsuojelun käsityksen mukaan Neste Markkinointi Oy:n Neste Express ja Neste Truck Lohja Perttilän jakeluasemalla harjoitetaan tällä hetkellä jakeluasematoimintaa 1E-luokan tärkeällä pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella puutteellisin suojausrakentein aiheuttaen näin sekä maaperän että pohjaveden pilaantumisvaaraa. Myöskään voimassa oleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei puolla jakeluasematoiminnan jatkamista nykyisellä paikalla. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 93 §:n kohdan 3 mukaisesti lupaviranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla 89 §:n mukaisesti. Lohjan ympäristönsuojelu pitää tärkeänä, että asiassa edistetään tarvittavia toimia Lohjan ympäristölautakunnan 17.4.1997 § 62 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristölupapäätöksen peruuttamiseksi ja polttonesteiden jakelun lopettamiseksi kohteessa mahdollisimman pikaisella aikataululla. Näiden edellä mainittujen seikkojen johdosta Lohjan ympäristönsuojelu katsoo, että Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella (nyk. Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto) on olemassa laillinen peruste ryhtyä niinkin ankaraan toimenpiteeseen kuin Neste Perttilän jakeluaseman voimassa olevan ympäristöluvan peruuttaminen.
 

Lisätiedot Ympäristötarkastaja Susanna Komulainen, susanna.komulainen@lohja.fi

Oheismateriaali - Neste Lohja sijaintikartta, 21.12.2021
- Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös 17.4.1997 § 62
- Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös 18.2.2016 § 11
- Vaasan hallinto-oikeuden päätös 16.10.2017, päätösnumero 17/0450/3
- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 6.4.2018, taltionumero 1606
- Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaoston päätös 26.3.2020 § 22
- Maaperä- ja pohjavesiselvitys Neste Lohja Perttilä, Golder Associates Oy, 23.3.2018
- Nesteen jakeluasema. Lohjanharjun maatutkaluotauksen (Geo-Work, 2021) rakennetulkinta, Raportti 28.1.2022
- Pohjavesitutkimukset Lohjan Perttilässä, Nesteen polttonesteiden jakeluasemalla 2021-2022, Suomen Pohjavesitekniikka Oy, 14.3.2022
- Neste Express Perttilä, Neste Truck Lohja (as no 187/2343), Lohjanharjuntie 998, 08500 Lohja, Tutkimusraportti 18.11.2022

 

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Koskela Jarkko

Päätösehdotus Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päättää panna vireille Neste Markkinointi Oy:n Neste Express ja Neste Truck Lohja Perttilän jakeluasemaa koskevan ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan peruuttamisen, koska toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla. Lisäksi lupajaosto määrää Lohjan ympäristönsuojelun jatkamaan ympäristöluvan peruuttamiseen liittyviä toimia ja valmistelemaan lupajaoston käsiteltäväksi asiassa päätöksen.

Päätös Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano ote/kirjeposti:
- Neste Markkinointi Oy
ote/sähköposti:
- Länsi-Uudemaan pelastuslaitos
- Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
- Lohjan vesilaitos
- Lohjan kaavoitus
- Lohjan ympäristöterveyspalvelut
- Lohjan kaupunginhallitus

------------------------------------