Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 14.12.2023/Pykälä 83

214/12.00.02/2022

Sivistyslautakunta 14.12.2023 § 83

 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on joulukuussa 2022 päättänyt aloittaa lasten ja nuorten palveluita koskevan kehittämisohjelman toteuttamisen vuosien 2023 – 2025 aikana.

 Kasvun ja oppimisen tulosalueen toteuttaman kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa kaupungin vastuulla olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestelmällinen kehittäminen tulevien vuosien aikana.

 Tulosalueen palveluiden kehittämisohjelman toteuttaminen rakentuu viidestä painopistealueesta. Ohjelmaan esitettävistä toimenpiteistä, niiden toiminnallisista sekä taloudellisista vaikutuksista raportoidaan sivistyslautakunnalle sekä sen jaostoille tulevien vuosien aikana säännöllisesti.

 Kehittämisohjelman painopistealueet ovat seuraavat:

  1. Lasten ja nuorten hyvinvointi

  2. Kasvatus ja koulutus

  3. Energian käyttö sekä tukipalveluiden järjestäminen

  4. Henkilöstön työhyvinvointi

  5. Ruotsinkieliset palvelut

 Perusopetuksen toiminnan ja talouden raportti vuosilta 2019-2022 on osa kehittämisohjelmaa.

Perusopetuksen toimintakate on muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2022   -6 381 938 euroa. Perusopetuksen toimintatuotot ovat kasvaneet 609 776 euroa. Toimintakulut ovat lisääntyneet ja kuluja on 7 238 311 euroa enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2019.

Lapsimäärä perusopetuksessa on laskenut 5 366 oppilaasta (2019) 5 062 oppilaaseen (2022) eli vähennystä on 304 oppilasta.

Talousarvioon varattu henkilötyövuosimäärä on noussut vuodesta 2019 vuoteen 2022 19 vakanssilla (2019: 666,1 htv,  2020: 652,9 htv, 2021: 680,7 htv ja 2022: 685,1 htv).

Toimintatuotot

Perusopetuksen toimintatuotot koostuvat pääasiassa valtionosuuksista ja kotikuntakorvauksista.

Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, jonka myöntää valtiovarainministeriö. Rahoituksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) ja sen muutoksessa (676/2014), joka

 tuli voimaan 1.1.2015 alkaen.

 Koska kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilas- ja muiden ikäluokkien perusteella, järjestelmä edellyttää kotikuntalaskutusta oppilaan käydessä koulua muussa kuin oman kunnan
koulussa (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa). Oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvausta 6–15-vuotiaasta tai muusta oppivelvollisuuttaan suorittavasta oppilaasta sille opetuksen järjestäjälle, jonka opetukseen oppilas on osallistunut.

 Kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa 6-vuotiaiden oppilaiden osalta kertoimella 0,61, 7–12-vuotiaiden osalta kertoimella 1,00 ja 13–15-vuotiaiden osalta kertoimella 1,60. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle (16-vuotiaat) kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen mukaan. Kotikuntakorvaus kunnalle on 100 %.

Oppilasmäärä on laskenut vuosien 2019 ja 2022 välillä 304 oppilaalla, mutta toimintatuotot ovat nousseet reilu 600 000 euroa.
 

 
Toimintakulut

Toimintakulut ovat lisääntyneet 7,24 milj. € vuodesta 2019 vuoteen 2022. Suurin osa kulujen kasvusta kohdentuu henkilöstökuluihin (2,75 milj. €), palvelujen ostoihin (2,17 milj. €) sekä muihin toimintakuluihin (1,62 milj. €).

 Henkilöstökulujen nousua on tapahtunut usemman vuoden aikana.

Henkilöstökulujen kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2022 on 2,75 milj. €, jos tämä jaetaan 520 työntekijän kesken ja jaetaan se 36 kuukaudelle on summa 147 euroa. Tämä summa ei huomioi vielä työnantajakulujen nousua eikä sijaiskuluja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstökulujen nousu on palkankorotusten aiheuttamaa.

 Kuukausipalkkamenoissa on säästetty 382 000 €, mutta summa on käytetty moninkertaisena määräaikaisissa (-1,99 milj. €). Määräaikaisiin on kirjattu virheellisesti myös koko lukuvuoden sijaisuuksia, kun sijainen on palkattu tuntiopettajana. Tätä on nyt korjattu.
 

 Sijaismenot ovat nousseet runsaasti pandemia-ajan jälkeen

 2019: 315 000 €

 2020: 366 000 €

 2021: 671 000 €

 2022: 877 000 €

 Henkilöstö on sairastanut selkeästi enemmän pandemia-ajan jälkeen ja työntekijät jäävät toisaalta helpommin kotiin pienemmilläkin oireilla. Myös työn kuormittavuuden lisääntyminen ja sitä kautta työuupumus ym. aiheuttaa lisääntyvästi poissaoloja. Perusopetuksessa poissaoleva opettaja tarvitsee pääsääntöisesti sijaisen. Ohjaajia ja avustajia tai muita henkilöstöön kuuluvia ei välttämättä sijaisteta heidän poissaollessaan.

 Palveluiden ostot ovat nousseet noin 2,17 milj. €. Menojen kasvu johtuu ensisijaisesti ostopalveluiden käytöstä oppilashuollossa. Sekä koulukuraattoreiden että varsinkin kolupsykologien rekrytointihaasteet aiheuttivat runsasta ostopalvelutarvetta. Oppilashuoltopalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle 1.1.2023.

 Kasvua on aiheutunut myös sisäisistä kuluista, mm. ruoka- ja siivouspalveluiden hintojen nousuista. 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -osion kulut ovat lisääntyneet 162 000 €. Vuosina 2019 ja 2020 materiaalihankinnat olivat pienimpiä. Vuosi 2019 oli talouden tasapainotusvuosi, jolloin hankittiin vain välttämättömät tarvikkeet. Vuonna 2020 toimintaan vaikutti korona ja tiukka talouskuri. Vuonna 2021 ja 2022 tilanne normalisoitui ja tarvikkeita ja välineitä oli jo tarpeen päivittää.

Muut toimintakulut koostuvat pääasiallisesti sisäisistä vuokrista. Rakennusten ja huoneistojen vuokrakulut ovat vähentyneet 1,8 milj. €, mutta pääomavuokrat ovat nousseet 1,98 milj. €. Näin ollen vuokrakulut ovat lisääntyneet 163 000 €.

Lukuvuosittainen opetusresurssi lasketaan tuntikehyksenä. Tuntikehyksen pohjana on käytetty 1,94 vuosiviikkotuntia/oppilas. Tässä kohtaa on muistettava, että yläkoulun oppilas vie enemmän resurssia kuin alakoulun oppilas, johtuen esimerkiksi oppilaan viikkotuntimääristä ja opetuksen rakenteesta. Myös erityisen tuen oppilaat vievät enemmän resurssia, varsinkin kaupungin yhteiset luokat, joita on yhteensä 20.

Tyypillistä on, että perusopetuksessa on keväällä seuraavan lukuvuoden suunnitteluvaiheessa noin 50-100 oppilasta enemmän kuin virallisena tilastopäivänä 20.9. Seuraavan lukuvuoden resurssointi on tehtävä kuitenkin suunniteoppilasmäärillä. Kouluissa jo olevat oppilaat siirretään seuraaville luokille ja esiopetuksessa olevat lapset lasketaan perusopetuksen oppilaiksi.

  

Oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa

Oppilasmäärä on ollut laskusuuntainen jo reilun 10 vuotta.
 

Lohjalla perusopetusta on järjestettävä maantieteellisesti laajalla alueella. Lohjalla on tällä hetkellä 19 koulua ja näiden lisäksi opetusta järjestetään kahdessa erillisessä opetuspisteessä. Ryhmiä on noin 280. Vaikka oppilasmäärä vähenee tasaisesti, ei se ole vielä juurikaan vaikuttanut opetushenkilöstöresurssin tarpeeseen. Oppilaiden väheneminen näkyy vasta alaluokilla. Oppilasmäärän lasku konkretisoituu tulevaisuudessa, kun pienemmät ikäluokat siirtyvät koulussa eteenpäin ja vielä koulussa olevat suuremmat ikäluokat saavat perusopetuksensa päätökseen.

Perusopetuksen tilaverkko

Perusopetuksen oppilasmäärä on ollut suurempi ennen vuotta 2019, josta tämän raportin tarkastelu on aloitettu. Syntyneiden määrä on ollut noin 500-600 lasta vuosittain. Nyt koulunsa aloittavien ikäluokat ovat jääneet alle 500 oppilaan.

 Raportin tarkastelun aikana on otettu käyttöön uudet yhtenäiskoulut: Laurentius-koulu, Ojamonharjun yhtenäiskoulu ja Järnefeltin yhtenäiskoulu. Näihin oppilaat ovat siirtyneet lakkautetuista Anttilan, Tytyrin, Harjun, Ojamon, Järnefeltin, Rauhalan ja Maksjoen kouluista.

 Lisäksi on lakkautettu Talouden tasapainottamisohjelman 2019 mukana Nummenkylän koulu, josta oppilaat siirtyivät Muijalan kouluun, sekä Pullin koulu. Pullin koulun oppilaat opiskelevat yhä Pullissa, kunnes Mäntynummen uusi yhtenäiskoulu valmistuu.

 Mäntynummen yhtenäiskoulun ja monitoimijatalon uudistaminen on hankesuunnitteluvaiheessa. Oppilaat opiskelevat osittain väistötiloissa Mäntynummen koulun yhteydessä sekä Pullin opetuspisteessä.
 

 Järnefeltin yhtenäiskoulun erillinen liikuntasali odottaa vielä saneerausta.
 

Lisätiedot perusopetusjohtaja Liisa Saarniniemi, liisa.saarniniemi@lohja.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja, kasvu ja oppiminen Lehmus Juha-Pekka

Päätösehdotus Sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi raportin perusopetuksen toiminnasta ja taloudesta vuosina 2019-2022.

Päätös Sivistyslautakunta päätti esityksen mukaan.

------------------------------------