Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 18.01.2024/Pykälä 8

154/10.03.00/2023

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 08.06.2023 § 70

 Sijoituspaikka
Kiinteistötunnus 444-409-3-5
Nimi Honkaharju
Kylä Jalassaari
Kaavatilanne Rantakaava, M-alue

Ranta-asemakaavan kaavamerkintä Maa- ja metsätalousalue; ”Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talousrakennuksia. Metsänhoidossa otetaan huomioon alueen virkistyskäyttö.”

Hakemuksen tekijä
Telia Towers Finland Oy

Hakemus

” Sijoituslupahakemus ja sijoittamissuunnitelma
Telia Towers Finland Oy (jäljempänä Telia) hakee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (2014/917) mukaista sijoituslupaa olemassa olevalle matkaviestinverkon radiomastolle tukiasemineen ja niihin liittyville laitteille, kaapeleille ja tarvittaville rakennelmille Lohjan kaupungin Jalassaaressa sijaitsevalle kiinteistölle 444-409-3-5 HONKAHARJU. Viestintäliikenteen turvaamiseksi hakija pyytää myös rakennusvalvontaviranomaiselta ns. aloittamisoikeutta (laki sähköisen viestinnän palveluista 233 §).

1. Liitteessä 1 on osoitettu kartalla ja valokuvin radiomaston ja siihen liittyvien rakenteiden sijainnit kiinteistöllä 444-409-3-5 HONKAHARJU. Liitteissä 2 on tietoja ja karttoja muista lähimmistä olevista mastoista. Liitteessä 3 esitetään kartalla maston palvelualue. Liitteessä 4 on esitys korvaavasta vaihtoehdosta. Liitteessä 5 on kaavatietoja. Liitteessä 6 ja 7 näkyy olevan maston sijainti tarkemmin asemapiirroksessa (maanmittauslaitoksen maastokartassa) ja ilmakuvassa (maanmittauslaitoksen ilmakuvassa). Liitteessä 8 näkyy vaihtoehtoisen paikan kustannustekijät.

Lähtökohtana on, että korvaavat vaihtoehdot palvelevat radioteknisesti samoin kuin oleva Jalassaaren harustettu masto, jolle haetaan sijoituslupaa. Esitetty vaihtoehtoinen maston sijoituspaikka sijaitsee käytännössä noin 50 - 300 m säteellä olevaan mastoon nähden.

Maston sijainnin valinnassa on ensisijaisesti huomioitava radiotekniset vaatimukset, eli sijainnin on oltava sellainen, että se palvelee matkaviestinverkon käyttäjiä. Kun radioteknisesti tyydyttävä alue on rajattu (liitteessä 4), niin sen jälkeen määritellään ko. alueen maantieteelliset olosuhteet, jotka vaikuttavat maston korkeuteen ja sen tarvitsemaan pinta-alaan. Kyseiset vaatimukset vaikuttavat myös kustannuksiin.

Mainituilla perusteilla tyydyttäviä sijaintivaihtoehtoja ympäristössä, jossa matkaviestinverkko on jo muodostunut, ei välttämättä ole saatavilla.

Kyseessä olevan maston korvaaminen radioteknisesti tyydyttävällä tavalla aiheuttaisi hakijalle vähintään 282 000 euron kustannukset. Näin ollen hakijan esittämä hypoteettinen vaihtoehto edellyttäisi kohtuuttoman suuria investointeja, ja täten sijoittamista ei voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin.

Mastossa on useita teleoperaattoreita, jolloin alueen viestiliikenne on mastosta käsin rakennetun langattoman matkaviestinverkon varassa. Merkittävä turvallisuusriski syntyy, mikäli masto joudutaan purkamaan pois.

2. Kohde on rakennettu vuonna 1998, eikä se siten enää tarvitse erillisiä viranomaislupia.

3. Kohdetta ylläpidetään säännöllisin huoltotoimin. Huoltoyhteytenä toimii Lohjansaarentieltä lähtevä tie, josta erkaantuu hakijan rakennuttama huoltotie mastopaikalle. Hakijan rakennuttama huoltotie kulkee osittain saman kiinteistön kautta, kuin missä masto sijaitsee. Maanvuokrasopimukseen on sisältynyt kyseinen huoltotien käyttöoikeus.

4. Mikäli rakennelma jää joskus tarpeettomaksi, kohde puretaan ja kiinteistöjen alueet siistitään asianmukaisesti.

5. Osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen sijoittamisesta.
Asiaa hoitaa Telia Towers Finland Oy:n toimeksiannosta Rejlers Finland Oy, Ari Ervasti, puh. 044 510 0527, ari.ervasti@rejlers.fi

Helsingissä 17.10.2022

LIITTEET
LIITE 1 Tietoja ja valokuvat_Jalassaari TTF
LIITE 2 Muut lähimmät mastot kartta_Jalassaari TTF
LIITE 3 Olevan masto peitto -palvelualue _Jalassaari TTF
LIITE 4 Selvitys vaihtoehtoiset mastopaikat olevalle mastolle_Jalassaari TTF
LIITE 5 Alueen kaavatiedot_Jalassaari TTF
LIITE 6 Asemapiirros 01_Jalassaari TTF
LIITE 7 Asemapiirros 02 (ilmakuvassa)_Jalassaari TTF
LIITE 8 Vaihtoehtoisen paikan kustannustekijät _Jalassaari TTF”

Kuuleminen ja vastineet

Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917
”231 § Sijoittamissuunnitelmasta tiedottaminen
Teleyrityksen on toimitettava sijoittamissuunnitelma tiedoksi kaikille kiinteistön ja rakennuksen omistajille ja muille, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee. Ilmoituksessa tulee mainita ne kiinteistöt, joita suunnitelma koskee. Ilmoituksessa tulee lisäksi mainita, että kiinteistön omistajalla ja sillä, jonka etua tai oikeutta suunnitelma koskee, on oikeus tehdä muistutus teleyritykselle sijoittamissuunnitelmasta määräajan kuluessa.”

“232 § Muistutus
Kiinteistön ja rakennuksen omistajalla sekä muulla, jonka etua tai oikeutta sijoittamissuunnitelma koskee, on oikeus tehdä teleyritykselle muistutus 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän on saanut tiedon 231 §:ssä tarkoitetusta sijoittamissuunnitelmasta.”

Maanomistajalle on annettu oikeus muistutuksen tekemiseen teleyritykselle sijoitussuunnitelmaan liittyen. Maanomistaja on antanut asiaan vastineen / muistutuksen.

Maanomistajan muistutuksessa esitetyt haitat ja huomiot (29.10.2022);

“Ostimme edellä mainitun kiinteistön 15.6.2020 tehdyllä kaupalla. Tarkoituksenamme oli ja on kyseisen alueen hyväksikäyttö perheemme ympärivuotiseen käyttöön rakennetun vapaa-ajan asunnon toiminnallisuuksien parantamiseksi. Perheemme on kasvanut siten, että meitä on tällä hetkellä yhteensä 16 henkilöä (= neljä lasta perheineen Espoosta) hyvin aktiivisesti käyttämässä tätä paikkaa.

Honkaharjun tasaiselle osalle on tällä hetkellä rakenteilla aidattu monipelikenttä, aivan maston lähelle. Seuraavana suunnitelmissamme on johtaa nyt alueemme hankalasti halkova rasitetie (naapurin mökille) kulkemaan pohjoisempaa reittiä. Tuo reitti kulkisi juuri kyseisen telemaston kohdalta itään päin.

Meillä on myös muita pidemmän tähtäyksen suunnitelmia Honkaharjun alueen käytölle. Emme siis hankkineet kyseistä aluetta edelleen vuokrattavaksi telemaston sijoituspaikaksi, vaan täysin kasvaviin omiin tarpeisiimme!

Kyseisen telemaston nykyinen sijainti aiheuttaa meille mm seuraavia haittoja: se on yllättävänkin meluisa mastolta putoilee lumi- ja jääkimpaleita = VAARALLINEN estää alueen käyttöä ja edelleen kehittämistä
tuhoaa maisemallisesti kiinteistöjemme kauneimman paikan laskee kaiken kaikkiaan vapaa-ajan kiinteistömme taloudellista arvoa jne..

Olemme todella yllättyneitä, että Telia ei ole käytännössä hakenut/valmistellut vaihtoehtoista sijoituspaikkaa mastolleen. Aikaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta on kulunut reilu 10 kk ja vuokra-aikaa siten jäljellä on vain n. 2 kk. Ympäröivien alueiden ison maanomistajan, Metsäliitto Osuuskunnan, edustajien mukaan mitään yhteydenottoja heidän suuntaan ei tässä asiassa ole vielä otettu!?
Valitettavasti Telian strategiana tässä asiassa näyttää olevan ko. alueen pakko-otto (= rasite ikuisiksi ajoiksi). Tässä ei todellakaan ole kysymys viestiliikenteen turvaamisesta, vaan ahneesta Telian taloudellisen tuloksen maksimoinnista!
Telemastolle erittäin hyvin sopivia paikkoja on lähistöllä olemassa useitakin (esim. Telian esittämä 1 vaihtoehto). Uuden teleaseman perustamisinvestoinnit mastoineen ovat hyvinkin kohtuulliset erityisesti Telian taloudelliseen kapasiteettiin suhteutettuna.
Telian liikevaihto v. 2021 oli reilut 72 MEUR ja liikevoitto kolmena viime vuotena ollut noin 37 MEUR/v. Näin ollen voidaan todeta, että "mastobusiness" on huiman kannattavaa. Erittäin hyvänä liikevoittotasona pidetään jo 20 prosenttia, kun se Telialla on jatkuvasti ollut yli 50 0/0!!!
Sikäli kun Telian esittämän sijoittamisvaihtoehdon (1 vaihtoehto, TELIA liite 4) kustannusarvio on n. 280 000 €, merkitsee se esim. 30 vuoden kuoletusajalla laskettuna alle 10 000 euron vuosikulua. Tämä on Telialle hyvin alhainen kustannus, erityisesti kun nykyinen n. 25 vuotta vanha masto on tulossa elinkaarensa loppuun ja täytyy joka tapauksessa korvata uudella mastolla.

Pidämme tietysti tärkeänä viestintäliikenteen turvallista toimivuutta, mutta emme voi missään tapauksessa hyväksyä sen toteuttamista meidän intressiemme kustannuksella, ja vain Telian taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi. Käsityksemme mukaan myös oikeudelliset säädökset ovat tällaisessa tapauksessa puolellamme.

Ystävällisesti tarjoamme edelleen yhteistyön kättä uuden, ja eri intressejä tasapainoisesti huomioivan, sijoitusvaihtoehdon toteuttamiseksi!”

Kiinteistön omistaja on toimittanut asiaan lisähuomautuksen 2.3.;

“Viite: Telia Towers Finland Oy:n esittämä sijoitussuunnitelma ja -lupahakemus (17.10.2022) koskien Kiinteistöämme 444-409-3-5 Honkaharju

MUISTUTUKSEN TÄYDENNYS TELIAN SIJOITTAMISSUUNNITELMAAN
1. Telia on hakemuksessaan esittänyt seuraavat perusteet sijoittamissuunnitelman hyväksymiselle:

1.1."tyydyttäviä sijaintivaihtoehtoa ympäristössä, jossa matkaviestinverkko on jo muodostunut, ei välttämättä ole saatavilla"

Vastine: Telian väite on virheellinen. Telia on liittänyt hakemukseensa liitteen 8., jonka mukaan radiomaston sijoittamiselle vaihtoehtoisen maa-alueen omistaa Metsäliito Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunta on mitä suurimmalla todennäköisyydellä valmis vuokraamaan radiomaston ja sitä palvelevan laitetilan tarvitseman maa-alueen Telian käyttöön. Saamani tiedon mukaan Telia ei ole edes alustavasti tiedustellut Metsäliitolta ko. alueen hallintaoikeuden mahdollisuutta vuokrasopimuksen perusteella.

Telia on esittänyt tai ainakin pyrkinyt luomaan sijoittamissuunnitelmahakemuksen perusteilla virheellisen mielikuvan siitä, ettei radiomaston sijoittamiselle ole muuta hyvin toimivaa vaihtoehtoa kuin pysyttää nykyinen radiomasto paikalla, jossa Telian maa-alueen hallintaoikeus on lakannut jo 31.12.2022.

1.2."vaihtoehtoinen tukiaseman sijoittaminen edellyttäisi kohtuuttomia investointeja"

Vastine: Nykyinen radiomasto ja sen tukiasema on palvellut jo yli 25 vuotta ja sen suunniteltu pitoaika (kirjanpidon jaksotus) osoittaa sen elinkaaren olevan päättymässä. Toisin kuin Telia esittää, vaihtoehtoinen radiomaston ja tukiaseman sijoittaminen ei edellytä Telialta merkittäviä investointeja. Vaihtoehtoisen radiomaston ja tukiaseman tarvitsemat tie- ja sähköyhteyden rakentaminen jäävät alle 100 metrin mittaiseksi. Järjestyksen vuoksi on todettava, että Telian esittämät "kohtuuttomat investoinnit" jaksottuisivat ainakin seuraaville 25 vuodelle, joten huomioiden Telian poikkeuksellisen vahvat taloudelliset resurssit, ovat Telialle investoinnista vuositasolle kuluksi kirjattavat kustannuksen marginaalisia, ja niin merkityksettömiä ettei sillä voida perustella maa-alueen nykyistä oikeudetonta hallinnointia jatkettavan sijoittamissuunnitelman hyväksymisen myötä tapahtuvalla teknisellä pakko-otto-oikeuden käytöllä.

1.3. "merkittävä turvallisuusriski syntyy, mikäli masto joudutaan purkamaan pois"

Vastine: Mikäli Telia tarkoittaa tällä turvallisuusriskillä viestintäturvallisuuden vaarantumista, niin maanomistaja on luonnollisesti valmis joustamaan asiassa siten, että nykyinen radiomaston ja tukiasema, jotka ovat maallamme ilman asianmukaista hallintaoikeutta, voivat olla alueella kohtuullisen ylimenokauden, jotta Telia pystyy luvittamaan ja rakentamaan uuden korvaavan maston ja tukiasema, ottamaan sen käyttöön viestintäturvallisuutta vaarantamatta. Käsityksemme mukaan Telian väite on virheellinen ja tekaistu peruste vain oman sijoittamissuunnitelman hyväksymiseksi.

Edellä esitetyn mukaisesti Telian sijoituslupahakemus tulee hylätä, koska sillä ei ole miltään osin lainmukaisia tai sovellettavasta laista (SVPL) tulevia perusteita.

2. Laki sähköisen viestinnän palveluista ei ylipäänsä tunne (ei itse laki, eikä sen perustelut) nimenomaisia säädöksiä tilanteessa, missä olemassa olevan radiomaston ja tukiasema "pysytettäisiin" uudestaan tehtävällä sijoittamissuunnitelmalla. Em. lain soveltaminen sijoittamisen sijaan "pysyttämiseen" ei ole hallintolain käytössä sovellettavan tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaista. Tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa sitä, että viranhaltijan tai luottamushenkilön on perustettava päätöksensä sovellettavan lain sanamuotoon ja tarkoitukseen. Laki sähköisen viestinnän palveluista, eikä lain hallituksen esityksessä ole katsottu, että radiomastojen ja tukiasemien sijoittamiseen tarkoitetulla lailla, voitaisiin "pystyttää" jo olemassa olevia radiomastoja ja niiden tukiasemia. Asiassa on selvää, ettei viranhaltija voi tietoisesti tämän muistutuksen jälkeen enää soveltaa Laki sähköisten viestinnän palveluista 233 §:n tarkoittamaa sijoittamissuunnitelmaa, puhumattakaan siitä, ettei jo olemassa olevien radiomastojen ja tukiasemien osalta rakennuslautakunnalla ole toimivaltaa, eikä perusteita antaa Telian hakemaa aloittamisoikeutta. Aloittamisoikeudella viitataan em. lain 233 §:n 3 momenttiin, jossa:

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin 1 momentissa säädettyä sijoittamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Muilta osin aloittamisoikeuteen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/199) 144 §:ää.

Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 144 §:n 1 momentissa todetaan seuraavasti:

Aloittamisoikeus
Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 §:ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönanon. Hallintooikeuden päätöksestä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian ratkaisusta tehtävän valituksen yhteydessä.

Edellä olevan perusteella on riidatonta, ettei jo olemassa ja Telian tuotantokäytössä olevan radiomaston ja sen tukiaseman osalta ole käsillä sellaista tilannetta, että aloittamisoikeuden myöntämiselle olisi laista tulevat perusteet. Mikäli viranhaltija esittelisi ja luottamusmiehet hyväksyisivät jo olemassa olevan radiomaston ja tukiaseman "pysyttämisen" sekä myöntäisivät aloittamisoikeuden hakijalle, olisi käsillä mitä ilmeisimmin päätöksentekoon osallistuvien (pl. eriävän mielipiteen päätökseen kirjauttaneiden luottamushenkilöiden) osalta mahdollisesti laissa rangaistavaksi  säädetyn virkavelvollisuuden rikkominen.

Telia voi hakea ja viranhaltijan esityksestä ao. lautakunta voi tehdä päätöksen, radiomaston ja tukiaseman sijoittamisesta uuteen paikkaan. Em. päätös on tehtävissä Laki Sähköisten viestintäpalveluista annetun lain 233 §:n nojalla ja aloittamisoikeus voidaan myöntää em. lain 233 §:n 3 momentin perusteella. Mikäli radiomasto ja tukiasema sijoitetaan sijoittamiseen soveltuvalla lailla, on viranomaisen sekä luottamushenkilöiden päätös täten laista tuleva oikeus.

Mikäli yllä lausutusta huolimatta viranhaltija ja luottamushenkilöt poikkeaisivat hallintolain edellyttämästä tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta ja myöntäisivät luvan nykyisen radiomaston pysyttämiseen, sekä myöntäisivät aloittamisoikeuden jo tuotantokäytössä olevalle radiomastolle ja sen tukiasemalla, joutuisivat maanomistajat arvioimaan asiassa viranhaltijoiden ja luottamusmiesten mahdollista oikeudellista vastuuta.

Asiassa on riidatonta se, että lain mahdollistamalla sijoittamissuunnitelmalla ei voida pysyttää jo olemassa olevia radiomastoja ja niiden tukiasemia, eikä missään olosuhteissa voida myöntää šikaanimaisesti, šikaanimaisin perustein jo tuotantotoiminnassa olevalle mastolle aloittamislupaa. Asiassa näin myönnettävä aloittamisluvalla pyrittäisiin vain kiertämään se, että ennen sijoittamissuunnitelman lainvoimaisuutta voitaisiin puuttuva hallintaoikeus kiertää. Järjestyksen vuoksi on todettava, että oikeudeton maa-alueen hallinta (=tilanne tällä hetkellä) täyttää rikoslaissa rangaistavaksi määrätyn hallintaoikeuden loukkauksen.

3. Ostimme Honkarinteen alueen, sillä vahvalla ajatuksella, että saamme ko. tukiaseman aiheuttamat haitat ja vaarat pois niin, että voisimme vapaasti käyttää tuota aluetta omiin kasvaviin tarpeisiimme. Maksamamme kauppahinta perustui osapuolten käsityksille ja suunnitelmille sekä erityisesti tiedolle siitä, että Telian kanssa oleva maavuokrasopimus on määräaikainen, määräaikaisuuden lakatessa 31.12.2022.

Näkemyksemme mukaan, meillä on tässä tapauksessa puolellamme perustuslain takaama omaisuuden suoja sekä se perustavanlaatuinen oikeusperiaate, että laillisia sopimuksia on kaikkien asianosaisten noudatettava. Mikäli edellä mainituista erittäin vahvoista oikeuksista poiketaan, on asialle oltava selkeät oikeudelliset säädökset ja erityisen painavat yleiselle edulle pohjautuvat perusteet. Täysin kiistatonta on se, että SVPL:n sijoittamista koskevia säädöksiä ei ole tarkoitettu teleyhtiöiden käytössä olevaksi lupa-automaatiksi, jolla jokseenkin olemattomilla perusteilla jyrätään perusoikeuksien yli.

EDELLÄ MAINITUIN PERUSTEIN VAADIMME TELIAN HAKEMUKSEN (17.10.2022) HYLKÄÄMISTÄ, KOSKA SE EI TÄYTÄ LAIN SÄÄTÄMIÄ EDELLYTYKSIÄ MILTÄÄN OSIN!!”

Hakija on toimittanut vastineen 29.10.2022 esitettyyn muistutukseen;

“Vastine tiedottamisessa annettuun muistutukseen

Telia Towers Finland Oy (jäljempänä ”Telia”) hakee erillisellä hakemuksella rakennusvalvontaviranomaiselta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (2014/917, jäljempänä ”SVPL”) mukaista sijoittamislupaa olemassa olevalle matkaviestinverkon radiomastolle tukiasemineen ja niihin liittyville laitteille, kaapeleille ja tarvittaville rakennelmille Lohjan kaupungin Jalassaaressa sijaitsevalle kiinteistölle 444-409-3-5 HONKAHARJU.

Telia on SVPL 231 §:n mukaisesti tiedottanut sijoittamissuunnitelmasta kiinteistön 444-409-3-5 omistajaa. Telia on toimittanut sijoittamissuunnitelman tiedoksi kyseiselle taholle 17.10.2022 ja varannut vastaanottajille 23.11.2022 saakka aikaa muistutuksen antamiseen.
Maanomistaja on määräajan puitteissa toimittanut Telialle muistutuksen (Liite 1). Telia ottaa tässä vastineessa kantaa muistutuksessa esitettyihin seikkoihin.

Yleistä haitta-arvioinnista

Muistutuksen mukaan maanomistajat ovat ostaneet kiinteistön 15.6.2020 tehdyllä kaupalla tarkoituksenaan kyseisen alueen ympärivuotinen käyttö vapaa-ajan asunnon toiminnallisuuksien parantamiseksi. Edelleen muistutuksessa todetaan, että maanomistajan suunnitelmissa on johtaa alueen halkova rasitetie kulkemaan pohjoisempaa reittiä sekä tehdä myös muita pitkä aikavälin suunnitelmia alueen käytölle, joita masto hankaloittaa.

Tältä osin Telia toteaa, että puheena oleva masto on rakennettu vuonna 1998 ja ollut paikoillaan yli 20 vuotta. Maanomistaja on ostanut kiinteistön tietäen, että masto sijaitsee alueella. Lainsäädännön keinoin turvattu sijoitusoikeus on ollut mahdollista jo vuosia ja viestintäverkon infrastruktuurin yhteiskunnallisen merkityksen huomioiden ei maanomistaja ole realistisesti voinut pitää selvänä, että masto tullaan purkamaan. Olemassa olevaa infrastruktuuria ei tavanomaisesti muuteta ilman painavia perusteita, joten kiinteistön hankinnan yhteydessä on ollut tiedossa tai vähintäänkin on tullut tiedostaa se tosiasia, ettei mastoa tulla välttämättä koskaan purkamaan. Edelleen Telian näkemyksen mukaan puheena olevassa tilanteessa ei ole uskottavaa väittää, että jokin haitta ylittäisi sietovelvoitteen, tai masto edes aiheuttaisi muuta kuin erittäin vähäistä haittaa, kun alueelle on omatoimisesti hakeuduttu.

Edelleen Telia toteaa, että maston vaatima maa-ala (2300 m²) on vain noin 14 % kiinteistön kokonaispinta-alasta ja masto sijoittuu kyseisen kiinteistön reunustalle, eikä sen johdosta Telian näkemyksen mukaan vaikeuta kiinteistön käyttöä maanomistajan viittaamaan käyttötarkoitukseen. Maanomistaja ei muistutuksessaan ole myöskään yksilöinyt tarkemmin, mitä muistutuksessa viitatut pitkän aikavälin suunnitelman pitävät sisällään, eikä sitä, miten masto estäisi kyseisten suunnitelmien toteuttamista.

Väitetty maisema-, melu- ja jäävaarahaitta sekä vaikutus kiinteistön arvoon

Muistutuksessa esitetään, että mastosta aiheutuisi melu- ja maisemahaittaa, minkä lisäksi mastosta putoilee lumi- ja jääkimpaleita aiheuttaen vaaratilanteita. Lisäksi muistutuksen mukaan masto laskee vapaa-ajan kiinteistön taloudellista arvoa.

Telia pitää väittämiä tältä osin virheellisinä. Erittäin tuulisella säällä puuston yläpuolella olevasta maston osasta voi kuulua humisevaa ääntä aivan kuten puustostakin kuuluu. Äänen taso ei kuitenkaan ole terveydelle haitallisissa lukemissa.

Maisemavaikutuksen osalta Telia toteaa, että masto rakennetaan aina siihen sijoitettavien antennien kiinnitysalustaksi eli sen korkeuden ja järeyden määräävät radio- ja teletekniset vaatimukset. Minimivaatimus antennikorkeuksille on niiden sijoittuminen puuston yläpuolelle ja taajama-/maaseutukohteissa yleensä 50-90 metrin korkeudelle maanpinnasta. Jotta langaton viestintäliikenne toimii, on antennikorkeuden aina oltava puuston yläpuolella. Näin ollen masto erottuu sijoituspaikasta riippumatta aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään, eikä täysin näkymätöntä tai maisemaan sulautuvaa mastoa ole mahdollista rakentaa. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja sen oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää.

Tässä tapauksessa antennien kiinnitysalustaksi on valittu harustettu masto, jonka korkeus on noin 81 metriä. Masto sijoittuu tontille, joka on puuston ympäröimä. Maston yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön jonkin verran, mutta maston ristikkomainen yläosa soveltuu hyvin taustaansa horisonttia vasten. Laitetila jää maisemassa puuston lomaan.

Jäävaaran osalta Telia toteaa, että lähellä olevan rakennuksen pihapiiriin on mastosta kymmeniä metrejä, eikä masto aiheuta jäävaaraa ympäristölleen. Mastoja koskevassa eurokoodi-normistossa annetaan ohjeet jäävaara-alueen määrittämiseen. Mastolle määritetään jääluokka, jonka perusteella lasketaan jäävaara-alueen etäisyys mastosta. Kyseessä oleva masto kuuluu luokkaan R2, jolloin jäävaara-aluetta ei tarvitse määritellä ja maston sijoittelu jäävaaran puolesta on vapaa. Edelleen viittaamme oheiseen (Liite 2) Kaarinan Insinööritoimisto Oy:n riippumattomaan jäävaara-arvioon, jonka mukaan kyseinen masto ei aiheuta rakenteen korkeudesta tai sijainnista johtuvaa vaaraa alueen rakennuksille, ihmisille tai muulle turvallisuudelle maston läheisyydessä.

Telia ei myöskään pidä kiinteistön arvon alentumista koskevaa väitettä uskottavana, eikä lupaharkinnan kannalta merkityksellisenä. Telian toimialan tuntemuksen ja kokemusten mukaan viestintäverkkojen toimivuus on alueille tärkeää. Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat useille käyttäjille jopa turvallisuuskysymys. Verkottomassa tilassa ei esimerkiksi voi soittaa hätäpuheluja. Telia uskoo, että toimivien matkaviestinpalvelujen vaikutus kiinteistöjen arvoihin ei ole alentava, vaan päinvastoin, vaikutus on positiivinen. Mikäli maanomistajan kiinteistö jäisi ilman maston tuomia yhteyksiä, voisi se osaltaan alentaa kiinteistön arvoa.

Toteamme myös, että vastaavaa mastorakennetta on käytetty myös esimerkiksi asutuksen keskellä. Samanlainen masto on jopa sijainnut Helsingin Kaartinkaupungissa korttelin sisäpihalla aivan viime vuosiin saakka, jolloin se purettiin pois tultuaan verkolle tarpeettomaksi. Maston harukset kulkivat rakennusten läpi ja asuinkorttelin sisäpihan yllä. Mastot ja tukiasemat ovat välttämätön osa yhteiskunnan infrastruktuuria sekä sen teknistä toimivuutta ja tällaisista rakennelmista on tullut kaupunkialueilla normaali osa modernia maisemaa.

Vaihtoehtoiset sijoituspaikat

Muistutuksessa väitetään lisäksi, että Telia ei olisi hakenut tai valmistellut vaihtoehtoista sijoituspaikkaa mastolleen.

SVPL 234 §:ssä säädetään sijoittamisen edellytyksistä. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan (korostus tässä) ”--- yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palvelevan telekaapelin, tukiaseman ja radiomaston sijoittamisen edellytyksenä on, ettei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. --- Telekaapelin, radiomaston ja tukiaseman sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittamisesta ja kunnossapidosta ei saa aiheutua sellaista haittaa tai vahinkoa kiinteistön käytölle ja rakennukselle, joka on kohtuullisin kustannuksin vältettävissä.”

Telian sijoituslupahakemukseen on liitetty esitys mahdollisista korvaavasta sijoitusvaihtoehdosta, joita Telia on selvittänyt. Lähtökohtana on, että korvaavat vaihtoehdot palvelevat radioteknisesti samoin kuin olemassa oleva masto. Esitetty vaihtoehtoinen maston sijoituspaikka sijaitsee käytännössä noin 50 - 300 metrin säteellä olevaan mastoon nähden. Kun radioteknisesti tyydyttävä alue on rajattu, niin sen jälkeen määritellään ko. alueen maantieteelliset olosuhteet, jotka vaikuttavat maston korkeuteen ja sen tarvitsemaan pinta-alaan. Kyseiset vaatimukset vaikuttavat myös kustannuksiin.

Kyseessä olevan maston korvaaminen radioteknisesti tyydyttävällä tavalla aiheuttaisi sijoituslupahakemuksessa esitetyllä tavalla Telialle vähintään 282 000 euron kustannukset. Kyseistä määrää ei voida pitää kohtuullisena verrattuna nykyisen maston pysyttämisestä aiheutuviin nolla-kustannuksiin. Näin ollen on selvää, että sijoittamista ei voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin.

Myös korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 1995 A 39 ottanut kantaa kustannusvertailua koskevaan kysymykseen. Tapauksessa sähköjohto oli sijoitettu maanomistajan alueelle määräajoin uudistettavalla vuokrasopimuksella, joka oli sittemmin irtisanottu. Tapaus on siten verrattavissa nyt kyseessä olevaan tilanteeseen. Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus totesi mm. seuraavasti: ”Kun siirtojohdon siirtäminen uuteen paikkaan edellyttäisi uuden voimalinja-aukean raivaamista maastoon sekä uusia rakentamistöitä, ei sijoittamista voida järjestää tyydyttävästi kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin kuin sallimalla johdon pitäminen entisellä paikallaan”.
Korkeimman  hallinto-oikeuden ratkaisu vahvistaa, että kustannusvertailussa verrataan uudelleen sijoittamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia olemassa olevan sijainnin pysyttämisestä aiheutuviin ns. nolla-kustannuksiin. Toisin kuin muistutuksessa esitetään, tällä perusteella ei myöskään ole relevanttia tehdä vertailua Telian tulostietoihin ja kustannuspohjaan yleisesti.

Telia haluaa vielä painottaa, että SVPL 237 §:n mukaisesti maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus sijoittamisesta. Maanomistaja ei siten missään tapauksessa juotusi luovuttamaan aluetta viestintäverkon käyttöön veloituksetta. Korvauksesta säädetään tarkemmin lunastuslaissa (603/1977), eikä se kuulu kunnallisen rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan.

Lopuksi
Lopuksi Telia tuo esille huomiona, että Lohjan alueelle Traficom ei ole nimennyt mitään operaattoria yleispalveluyritykseksi (https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-japuhelin/yleispalveluyrityksen-haku). Toisin sanoen millään matkaviestinoperaattorilla ei ole velvollisuutta rakentaa korvaavaa infrastruktuuria, mikäli nykyinen masto poistetaan.

Rakennusvalvontaviranomaiset vastaavat viime kädessä siitä, että kaupungin tai kunnan alueella on siellä asuvia ja työskenteleviä palveleva tarvittava infrastruktuuri, joksi myös toimiva viestintäverkko katsotaan.

Telia pyrkii turvaamaan alueen langattomien matkaviestinverkkojen toimivuuden jatkossakin, sillä toimivuus on myös turvallisuustekijä. Telia painottaa, että sijoittamislupahakemus perustuu langattomien matkaviestinverkkoyhteyksien turvaamiseen viranomaispäätöksellä tilanteessa, jossa sopimukseen yrityksistä huolimatta ei ole päästy.

Telian näkemyksen mukaan muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka estäisivät sijoitussuunnitelman mukaisen sijoituksen ja toivoo, että asiassa tehdään myönteinen sijoittamispäätös.

Helsingissä 24.11.2022
Telia Towers Finland Oy
Asiaa hoitaa Telia Towers Finland Oy:n toimeksiannosta Rejlers Finland Oy, Ari Ervasti, puh. 044 510 0527, ari.ervasti@rejlers.fi
Liite 1  Maanomistajan muistutus
Liite 2 Jäävaaralausunto”

Kaavoituksen lausunto

 ” Lausunto sijoituslupahakemukseen 21.4.2023
Kiinteistölle 444-409-3-5 Honkaharju
Maston nykyinen sijainti ei haittaa maankäyttöä. Esitetty vaihtoehtoinen sijainti ei myöskään aiheuta haittaa maankäytölle.”

Ympäristösuojelun lausunto
” Lausunto 27.4.2023
Asia: ”Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen tilan 444-409-3-5 Honkaharju alueelle”

Lohjan ympäristönsuojelulta on pyydetty lausuntoa vaihtoehtoina esitetyistä maston sijaintipaikoista ympäristönsuojelun näkökulmasta. Lohjan ympäristönsuojelu toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Nykyisin masto sijaitsee kiinteistöllä 444-409-3-5. Vaihtoehtoiseksi sijaintipaikaksi on esitetty vain yhtä aluetta kiinteistöllä 444-401-1-14 Ahtiala (LIITE 4 Selvitys vaihtoehtoiset mastopaikat olevalle mastolle_Jalassaari TTF). Lähtökohtaisesti ympäristönsuojelun näkökulmasta on parempi, jos rakenteet säilyvät nykyisessä sijainnissa sen sijaan, että niitä siirretään uuteen aiemmin rakentamattomaan kohteeseen.

Lohjan ympäristönsuojelun tiedossa ei ole vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Näiden tietojen perusteella maston sijoittaminen vaihtoehtoiseen paikkaan ei vaikeuttaisi luonnonsuojelulain toteuttamista tai heikennä luontoarvoja.”

Toimivalta, päätöksen perustelu ja oikeusohjeet
Päätösvalta asiassa kuluu voimassa olevan hallintosäännön mukaan Kaupunkikehityslautakunnan lupajaostolle. Hallintosääntö 29.2 § Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston tehtävät ja toimivalta (voimaan 1.1.2023).

Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917 (jäljempänä ”SVPL”)

”233 § Päätös sijoittamisesta toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle tai rakennukseen
Jos sijoittamisesta ei päästä sopimukseen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi teleyrityksen hakemuksesta päätöksellään antaa teleyritykselle sijoittamisoikeuden vahvistamalla 230 §:ssä tarkoitetun sijoittamissuunnitelman.

Sijoittamissuunnitelman vahvistamisen edellytyksenä on, että suunnitelma täyttää 234 §:ssä säädetyt edellytykset. Tarvittaessa rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia teleyritykseltä lisätietoja edellytysten täyttymisestä sekä edellyttää muutoksia sijoittamissuunnitelmaan.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin 1 momentissa säädettyä sijoittamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Muilta osin aloittamisoikeuteen sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 144 §:ää.”

”234 § Sijoittamisen edellytykset
Telekaapelia, radiomastoa ja tukiasemaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti eikä siten, että vaikeutetaan voimassa olevan maakunta- tai yleiskaavan toteutumista. Sijoittaminen ei saa myöskään vaikeuttaa kaavojen laatimista.

Edellä 229 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palvelevan telekaapelin, tukiaseman ja radiomaston sijoittamisen edellytyksenä on, ettei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle ja rakennukselle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Telekaapelin, radiomaston ja tukiaseman sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittamisesta ja kunnossapidosta ei saa aiheutua sellaista haittaa tai vahinkoa kiinteistön käytölle ja rakennukselle, joka on kohtuullisin kustannuksin vältettävissä.

Telekaapeli on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa (503/2005) tarkoitetulle tiealueelle tai kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) tarkoitetulle yleiselle alueelle. (30.12.2020/1207)”

Nykyinen masto sijaitsee ranta-asemakaavan M-lueella. M-alue kaavamääräys kuuluu seuraavasti ”Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talousrakennuksia. Metsänhoidossa otetaan huomioon alueen virkistyskäyttö.”

Annetut kaavoituksen sekä ympäristönsuojelun lausunnot eivät rajaa kumpaakaan sijaintia (nykyinen tai vaihtoehtoinen) pois lausunnoissaan.

Haettua sijoituslupaa voidaan puoltaa mikäli sijoittamisen edellytykset täyttyvät.
Hakijan sekä maanomistajan toimittamista asiakirjoista voidaan päätellä onko läheiselle lomarakennuskiinteistölle aiheutuva haitta kohtuuton ja onko se kohtuullisin kustannuksin vältettävissä.

Paikalle on myönnetty rakennuslupa matkapuhelintukiasemalle luvalla
444-1998-73, nykyinen ranta-asemakaava on ollut luvan myöntamisen hetkellä voimassa. Rakennuslupaa ei olisi tullut myöntää jos päätöksestä olisi tulkittu aiheutuvan kohtuutonta haittaa viereisille loma-asuinkiinteistöille/-tonteille.

Oikeusohjeet
Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917
MRL 144 §
Lohjan kaupungin hallintosääntö 29.2 § Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston tehtävät ja toimivalta (Voimaantulo 1.1.2023)

Lisätiedot Johtava rakennustarkastaja Juha Heikkinen, juha.heikkinen@lohja.fi

Oheismateriaali - Jäävaaralausunto
- Karttaote
- Kauppa-, kiinteistörekisteriotteet, lainhuutotodistus
- Maanomistajan muistutus
- Rasitustodistus
- Kirje sijoitussuunnitelmasta- Kiinteistönomistajan lisähuomautus (saap. 2.3.23)
- Vastine muistutukseen
- Kaavoituksen lausunto
- Ympäristösuojelun lausunto

 -VASTINE 29.05.2023 Telia Towers Finland Oy vastine muistutuksen täydennykseen_Jalassaari             

Liite 10 - Sijoituslupahakemus liitteineen

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Heikkinen Juha

Päätösehdotus Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päättää myöntää "Laki sähköisen viestinnän palveluista" mukaisen sijoitusluvan sekä aloitusoikeuden hakemuksen mukaisesti.

Päätös Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Hakija, kiinteistönomistaja, kaavoitus, ympäristönsuojelu

------------------------------------

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 18.01.2024 § 8

 Sijoituspaikka
Kiinteistötunnus 444-409-3-5
Nimi  Honkaharju
Kylä  Jalassaari
Kaavatilanne Rantakaava, M-alue

Hakemus
” Sijoituslupahakemus ja sijoittamissuunnitelma
Telia Towers Finland Oy (jäljempänä Telia) hakee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (2014/917) mukaista sijoituslupaa olemassa olevalle matkaviestinverkon radiomastolle tukiasemineen ja niihin liittyville laitteille, kaapeleille ja tarvittaville rakennelmille Lohjan kaupungin Jalassaaressa sijaitsevalle kiinteistölle 444-409-3-5 HONKAHARJU. Viestintäliikenteen turvaamiseksi hakija pyytää myös rakennusvalvontaviranomaiselta ns. aloittamisoikeutta (laki sähköisen viestinnän palveluista 233 §).”

Hakemuksen tekijä
Telia Towers Finland Oy (Jäljempänä ”TTF” tai ”Hakija”)

Kiinteistön omistajat (jäljempänä ”Omistajat” tai ”Kiinteistön omistajat”:
-------------
-------------

Asian kulku

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston aikaisempaan päätökseen (08.06.2023 § 70) on tullut Helsingin Hallinto-oikeuden kumoa päätös 21.09.2023 (Dnro 3638/03.04.04.04.16/2023). Päätöksessä Hallinto-oikeus kumoaa valituksen alaisen päätöksen ja palauttaa asian Lohjan kaupunkikehistyslautakunnan lupajaostolle uudelleen käsiteltäväksi.
Tehdessä uutta päätöstä asianosaiset on kuultu uudelleen asian johdosta.

Kiinteistön omistajat toimittivat lupajaostolle kaksi erillistä uutta huomautusta/muistutusta. Omistajat ovat vaatineet, että myös hallinto-oikeudelle toimitettu valitus otetaan huomioon.
Toimitetut lisämuistutukset;
- Muistutus ja sen täydennys Honkaharjun tilalle haetusta sijoittamisoikeudesta yms. (12.11.2023)
- Valitus ja tpk-hakemus, sähköpostitse – Helsingin hallinto-oikeudelle

Sijoitusluvan hakija toimitti vastineensa perustuen molempiin kiinteistön omistajan muistutuksiin.
- Telia Towers Finland Oy – Vastine (Lohja) 19.12.2023

Kiinteistön omistajien toimittama muistutus 12.11.2023:

”1 Muistutusaika
Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston kanssa ------------- on sopinut muistutuksen täydentämisestä koskien Telia Towers Finland Oy:n (myöhemmin ”TTF”) 17.10.2022 sijoituslupahakemuksen uutta käsittelyä. Määräajaksi muistutuksen antamiselle on sovittu 12.11.2023.

2 Asianosaisuus
------------------------------ ovat kiinteistön 444–409‐3‐5 Honkaharju omistajat. TTF:n hakeman sijoittamissuunnitelman hyväksyminen ja aloittamisluvan myöntäminen kohdistuisi ----------- omistamalle kiinteistölle, (Liite 1) kiinteistön 444–409‐3‐5 rasitus‐ ja lainhuutotodistus.

3 Vaatimukset
---------------------- vaativat, että Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto:
1. hylkää TTF:n radiomaston sijoittamissuunnitelmahakemuksen ja jättää myöntämättä hakijan hakeman aloittamisoikeuden (SVPL 233.3 §)

4. Perustelut
2. ---------------------- uudistavat hakemusasiassa jo aikaisemmassa vaiheessa kaupunkikehityslautakunnan lupajaostolle lausumansa, hakemusasian hallinto‐oikeudessa menestyneeseen valitukseensa sekä tässä muistutuksessa esittämänsä.
5. Sijoittamisoikeuden myöntämisestä teleyritykselle
3. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (SVPL) 229 §:n mukaan ”Teleyrityksellä on tässä luvussa säädetyin edellytyksin oikeus sijoittaa toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva radiomasto tukiasemineen” SVPL 3 §:n 27) kohdan mukaan teleyrityksellä tarkoitetaan sitä, joka tarjoaa verkkopalvelua tai viestintäpalvelua ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille eli harjoittaa yleistä teletoimintaa. Toiminnan harjoittajan on SVLP 4 §:n mukaan ennen toiminnan aloittamista tehtävä sähköisesti ilmoitus Liikenne‐ ja viestintävirastolle yleisestä teletoiminnasta (teletoimintailmoitus). Liikenne‐ ja viestintävirasto pitää SVLP 5 §:n mukaan julkista luetteloa 4 §:ssä tarkoitetuista ilmoituksista.

4. TTF:n toimiala on kaupparekisterin mukaan ”antennien ja muiden elektronisten viestintälaitteistojen sijoituspaikkojen omistus ja hallinta, sijoituspaikkojen vuokraaminen viestintälaitteistojen sijoittamista varten, infrastruktuurin tarjoaminen sijoituspaikoilla sekä näitä toimintoja tukeva muu liiketoiminta.” Kaupparekisterissä ilmoitettu toimiala ei ole SVPL:n tarkoittamaa yleistä teletoimintaa. TTF omistaa vain sijoituspaikat, mutta ei tarjoa verkko‐ tai viestintäpalvelua. TTF ei ole tehnyt Liikenne‐ ja viestintävirastolle teletoimintailmoitusta.

5. TTF ei näin ollen täytä SVPL 3 §:n mukaista teleyrityksen määritelmää. Hakemuksessaan TTF ei ole väittänytkään, että se olisi teleyritys. SVLP 233 §:n mukainen sijoittamisoikeus voidaan myöntää vain teleyritykselle. Koska TTF ei ole teleyritys, ei sille voida myöntää sijoittamisoikeutta.

6. SVPL:n tarkoittaman yleisen teletoiminnan harjoittaminen on luvanvaraista ja säännösteltyä toimintaa. Yleisen teletoiminnan harjoittajan on SVPL 4 §:n mukaan tehtävä teletoimintailmoitus ja radiotaajuuksia edellyttävässä toiminnassa haettava verkkotoimilupaa (SVPL 3 luku). Yleisen teletoiminnan harjoittajia koskee sääntely markkinoiden toimivuudesta (7, 7 a ja 8 luku), yhteenliittämisvelvollisuus (9 luku) sekä mahdollinen yleispalveluvelvollisuus (12 luku).

7. Teleyritys on myös velvollinen maksamaan toimilupamaksua ja tietoyhteiskuntamaksua (36 luku). Tietoyhteiskuntamaksu on tällä hetkellä 0,135 % teleyrityksen Suomessa harjoittaman teletoiminnan liikevaihdosta.

8. Teleyrityksellä on siis SVPL:n mukaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Lain esitöiden mukaan ”teleyrityksiä koskevat velvoitteet ja oikeudet koskevat johdonmukaisesti yleistä teletoimintaa ja sääntelyn ulottaminen muuhun toimintaan ja toimijoihin ilmaistaan laissa selkeästi erikseen.” TTF ei ole teleyrityksiä koskevan sääntelyn piirissä, joten sillä ei voi myöskään olla teleyritykselle kuuluvia oikeuksia, joihin kuuluu muun muassa SVPL 28 luvun mukainen oikeus hakea päätöstä tukiasemien tai mastojen sijoittamisesta.

9. Lain esitöissä on lain perustuslainmukaisuuden osalta todettu, että ”Lakiehdotuksella on merkitystä perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan kannalta, sillä lain 28 luvussa ehdotetaan säädettäväksi teleyrityksen oikeudesta sijoittaa viestintäverkkoon kuuluvia laitteita ja rakennelmia toisen omistamalle kiinteistölle tai rakennukseen.” Edelleen ” Omaisuudensuoja sisältää muun muassa omistajalle lähtökohtaisesti kuuluvan vapauden käyttää omaisuuttaan. Omistajan oikeuksia voidaan kuitenkin rajoittaa lailla, joka täyttää perusoikeutta rajoittavalta lailta vaaditut yleiset edellytykset (PeVL 49/2002 vp s. 2/II, PeVL 6/2010 vp).” Edelleen ”Ehdotetuissa säännöksissä omaisuuteen puuttumisen edellytykset on määritelty laissa tarkkarajaisesti ja riittävän täsmällisesti. Rakennusvalvontaviranomaisen luvalla sijoitettavan telekaapelin sekä matkaviestinverkon radiomaston ja tukiaseman tulee palvella yleisiä tietoliikenneyhteyksiä.”

10. Lain esitöissä siis tunnistetaan, että SVPL 233 §:n mukaisessa sijoittamispäätöksessä puututaan omaisuuden suojaan. Esitöissä on esitetty, että puuttumisen edellytykset on määritetty tarkkarajaisesti ja puuttumiseen olisi perusteena ”painava yhteiskunnallinen tarve varmistaa toimivat tietoliikenneyhteydet”. Tämä perusoikeuksiin puuttumisen perusteen toteutuminen on varmistettu niin, että vain laissa määritetty teleyritys voi hakea SVPL 233 §:n mukaista sijoittamispäätöstä rakennusvalvonnalta.

11. Kyse on perusoikeuksien toteutumisen tulkinnasta. Lakien säätämisjärjestystä käsittelevän perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeutta rajoittavalta lailta vaaditaan tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä. Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus vesittyisi, mikäli perusoikeuden rajoitusta voisi tulkinnalla laajentaa niin SVPL 229 §:n soveltamista myös muihin hakijoihin kuin teletoimiluvan omaavaan teleyritykseen.

Traficom Mastomarkkinaselvitys 31.1.2023
12. Traficom / Liikenne‐ ja viestintävirasto on viranomaisena tilannut valtakunnallisen Mastomarkkinaselvityksen 31.1.2023. Selvityksen toteuttajana on toiminut Rejlers Finland Oy. Selvityksen lopullinen versio on valmistunut 31.1.2023 (Liite 3.).

13. Mastomarkkinaselvitys on julkisilla varoilla kustannettu selvitys, joten selvitystä ja siinä Rejlers Finland Oy:n esittämien tietojen oikeellisuutta ei ole syytä epäillä. Selvityksen perusteella on mahdollista todentaa riidattomaksi Mastomarkkinaselvityksessä esitetyt, valituksen kannalta keskeiset oikeustosiseikat.

14. Rejlers Finland Oy:n laatimassa selvityksessä voidaan Helsingin hallinto‐oikeudelle tehdyn valituksen osalta todentaa riidattomiksi oikeustosiseikoiksi:

‐ Laki antaa teleyrityksille oikeuden sijoittaa masto ja muut tukiasemarakenteet toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle rakennusviranomaisen luvalla (s. 35/39) on vastoin lain määritelmää sijoittamisoikeutta hakevat myös tower‐yhtiöt, jotka toistaiseksi ovat teleyrityskonserniin kuuluvia (s. 35/39, alaviite 55).

15. ----------------------- käsityksen mukaan asiassa yllä lausutun mukaisesti on tullut osoitetuksi, ettei TTF ole hakijakelvollinen SVPL 229 §:ssä tarkoitettu ja SVPL 3 §:n kohdan 27) määrittämä teleyritys, joten TTF radiomaston sijoittamis‐ ja aloittamisoikeushakemus tulee hylätyksi yksin hakija TTF:ltä puuttuvan hakijakelpoisuuden johdosta.

16. Muistutuksen antajat huomauttavat tämän samaisen hakemusasian tulleen jo kertaalleen Helsingin hallinto‐oikeuden päätöksellä 5284/2023, 21.9.2023, dnro 3638/03.04.04.04.16/2023 kumotuksi.

17. Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston päätös kumottiin sen johdosta, ettei päätöstä sijoittamis‐ ja aloittamisoikeudesta oltu perusteltu hallintolain 45 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla. Muistutuksen antajat huomauttavat myös hallintolain 34 §:n 1 momentin asianosaisien kuulemisvelvollisuuden täyttymisen ehdottomuudesta.

18. Edellä mainitut huomautukset hallintolain 34.1 § ja 45.1 §:iin sen johdosta, ettei hakemusasian mahdollisen muutoksenhaun käsittely keskeytyisi toistamiseen hallinnollisen päätöksenteon muotovirheen johdosta, aiheuttaen tarpeetonta vaivaa ja kustannuksia asianosaisille.

19.Hallintolain 34.1 §:n ja 45.1 §:n velvoitteet tulee ottaa huomioon, koska on hyvin ilmeistä, että asiassa tehtävä päätös on sellainen, että hakija tai asianosainen, ollessaan tyytymätön tulevaan Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston päätökseen, tulee valittamaan päätöksestä.”

Hakijan toimittama muistutus 19.12.2023:

”VASTINE MAANOMISTAJIEN 12.11.2023 PÄIVÄTTYYN MUISTUTUKSEN TÄYDENNYKSEEN JA 21.7.2023 PÄIVÄTYSSÄ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN VALITUKSESSA ESITETTYIHIN VÄITTEISIIN

Telia Towers Finland Oy (jäljempänä ”Telia Towers”) hakee erillisellä hakemuksella rakennusvalvontaviranomaiselta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (2014/917, jäljempänä ”SVPL”) mukaista sijoittamislupaa olemassa olevalle matkaviestinverkon radiomastolle tukiasemineen ja niihin liittyville laitteille, kaapeleille ja tarvittaville rakennelmille Lohjan kaupungin Jalassaaressa sijaitsevalle kiinteistölle 444-409-3-5 HONKAHARJU. Viestintäliikenteen turvaamiseksi hakija on pyytänyt myös rakennusvalvontaviranomaiselta lain mukaista aloittamisoikeutta (SVPL 233 §).

Telia Towers on SVPL 231 §:n mukaisesti tiedottanut sijoittamissuunnitelmasta kiinteistön 444-409-3-5 omistajia. Telia Towers on toimittanut sijoittamissuunnitelman tiedoksi kyseisille tahoille 17.10.2022 ja varannut vastaanottajille 23.11.2022 saakka aikaa muistutuksen antamiseen. Maanomistajat ovat määräajan puitteissa toimittaneet Telia Towersille muistutuksen, johon Telia Towers on toimittanut oman vastineensa rakennusvalvonnalle 24.11.2022 jätetyn sijoittamislupahakemuksen liitteenä. Maanomistajat ovat toimittaneet 1.3.2023 päivätyn täydennyksen aiempaan muistutukseensa. Telia Towers jätti asiassa vastineen muistutuksen täydennykselle 29.5.2023.

Lohjan rakennusvalvontaviranomainen päätti 8.6.2023 vahvistaa Telia Towersin sijoittamissuunnitelman aloittamisoikeuksineen. Maanomistajat valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle 21.7.2023 päivätyllä valituksellaan. Helsingin hallinto-oikeus antoi 21.9.2023 asiassa päätöksen 5284/2023, jossa se kumosi lautakunnan sijoittamislupaa koskevan päätöksen puutteellisten perustelujen vuoksi. Sijoittamislupaa koskeva päätös palautettiin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

 Maanomistajat jättivät asiassa lautakunnalle vielä 12.11.2023 päivätyn muistutuksen täydennyksen, jossa maanomistajat myös esittivät täysin uusia väitteitä, vaikka hakemusta on jo käsitelty toista vuotta. Muistutuksen täydennyksen lisäksi maanomistajat ovat pyytäneet muistutuksen täydennyksessä lautakuntaa huomioimaan yllä mainitun Helsingin hallinto-oikeudelle 21.7.2023 päivätyn valituksensa. Telia Towers ottaa tässä vastineessa kantaa tähän maanomistajien viimeisimpään muistutuksen täydennykseen sekä heidän valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle esittämiinsä seikkoihin.

Telia Towers on sisällyttänyt tämän vastineensa osioon 1 yhteenvedon tietyistä vastineen keskeisistä kohdista, minkä jälkeisissä osioissa Telia Towers ottaa kantaa maanomistajien esittämiin väitteisiin ja esittää yksityiskohtaiset perustelut kannoilleen.

1. YHTEENVETO TIETYISTÄ KESKEISISTÄ KOHDISTA
1) Sähköisen viestinnän palveluista annettu laki (eli SVPL) on erityislaki, jonka tavoitteena on turvata toimivat tietoliikenneyhteydet kansalaisille ja yrityksille koko maassa.
2) Tavoitteen saavuttamiseksi SVPL sisältää sijoittamista koskevan sääntelyn, joka antaa teleyritykselle oikeuden laissa säädetyin edellytyksin sijoittaa yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva telemasto toisen omistamalle maalle.
3) Lain mukaan kiinteistön omistajalle ja haltijalle tulee maksaa täysi korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jos korvauksesta ei päästä osapuolten kesken sopuun, se ratkaistaan erillisessä menettelyssä lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
4)Säätäessään SVPL:n eduskunta on katsonut, että perustuslain mukaiseen omaisuuden suojaan puuttumiseen on painava yhteiskunnallinen tarve varmistaa toimivat tietoliikenneyhteydet ja se on välttämätöntä tämän yleisesti hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi. Ratkaistessaan asian lautakunnan ei siten tule tehdä perusoikeuksien punnintaa, koska eduskunta on tehnyt jo tämän punninnan, vaan arvioida, täyttyvätkö SVPL:n mukaiset sijoittamisen edellytykset.
5) Toimivien viestintäverkkojen jatkuvuuden turvaamiseksi Telia Towers hakee sijoittamisoikeutta Lohjan Jalassaaressa sijaitsevalle vuonna 1998 rakennetulle mastolle, jonka käyttöiästä on vielä noin puolet jäljellä (noin 25 vuotta).
6) Mastossa toimii useita teleoperaattoreita. Maston purkamisen johdosta syntyisi alue, jolla langattoman laajakaistan laatu heikentyisi merkittävästi kapasiteetin poistumisen ja jäljelle jäävien tukiasemien ruuhkautumisen vuoksi, eivätkä ihmiset pystyisi enää esimerkiksi tekemään alueella etätöitä. Lisäksi puheliikenneyhteydet heikentyisivät paikoin merkittävästi. Maston kautta kulkee ympärivuotisesti runsaasti liikennettä, mikä korostaa sen tärkeyttä alueen viestintäinfrastruktuurille. Maston merkitystä ei voi korvata muilla nykyisillä tukiasemapaikoilla.
7) Jos nykyinen masto joudutaan purkamaan, on epävarmaa, mihin ja millä aikataululla mahdollinen uusi korvaava masto mahdollisesti tultaisiin rakentamaan. Telia Towersin kokemuksen mukaan tähän voi kulua useita vuosia.
8) SVPL:n mukainen sijoittaminen edellyttää mm. sitä, että sijoittamista ei voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Arvioitaessa vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteutuksesta aiheutuvien kustannusten (vähintään 282 000 euroa) kohtuullisuutta, vertailua ei tehdä maanomistajille aiheutuvaan haittaan, eikä sitä voida tehdä esimerkiksi Telia Towersin tulostietoihin. Vertailu on tehtävä nykyisen maston pysyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin (0 euroa). On huomattava, että sijoittamislupamenettely soveltuu yksittäisen Jalassaaren maston lisäksi Telia Towersin ja muiden alan toimijoiden koko mastokantaan Suomessa. Tulkinta, jossa sijoittamisoikeus voitaisiin kussakin yksittäistapauksessa evätä sillä perusteella, että vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteuttamisen kustannusten ei katsota olevan Telia Towersille kohtuuttomat sen taloudellinen kantokyky huomioiden, vesittäisi koko SVPL:n mukaisen sijoittamislupaprosessin ja uhkaisi pitkällä ajanjaksolla rapauttaa koko mastokannan ja siten myös tietoliikenneyhteydet.
9) Telia Towersin hakema aloittamisoikeus on perusteltua myöntää, jotta on selvää, että masto voidaan pitää toiminnassa mahdollisen muutoksenhakuprosessin ajan.
10) Telia Towers on osa Telia-konsernia, joka harjoittaa yleistä teletoimintaa. Toisin kuin maanomistajat esittävät uutena väitteenä viimeisimmissä kirjelmissään, teleyrityskonserniin kuuluvana Telia Towers on oikeutettu hakemaan SVPL:n mukaista sijoittamisoikeutta. Hakiessaan sijoittamista Telia Towers toimii konserniyhtiönsä, teleoperaattoriyhtiö Telia Finland Oyj:n intressissä ja lukuun. Telia Towersille on aiemmin viranomais- ja oikeuskäytännössä vakiintuneesti myönnetty sijoittamislupia.

2. JOHDANTO

2.1. Asian tausta
Sijoittamislupahakemuksen kohteena on olemassa oleva Lohjan Jalassaaressa kiinteistöllä nro. 444-409-3-5 sijaitseva Telia Towersin matkaviestinverkon radiomasto tukiasemineen ja laitetiloineen. Kyseessä on vuonna 1998 rakennettu harustettu masto, joka on sijainnut nykyisellä paikalleen jo noin 25 vuotta. Maston teknisestä käyttöiästä on jäljellä arviolta vielä puolet.
Aikaisemman maanomistajan Metsäliiton toimenhaltijain eläkesäätiö s.r:n ja Telecom Finland Oy:n kesken allekirjoitettiin 13.11.1997 maanvuokrasopimus maston sijoittamiseksi kyseiselle kiinteistölle (Liite 1). Tämä vuokrasopimus on siirtynyt myöhemmin Telecom Finland Oy:ltä Telia Towersille. ---------------------- (jäljempänä yhdessä ”Maanomistajat” tai ”--------”) ostivat kyseisen kiinteistön 15.6.2020 ja tulivat siten maanvuokrasopimuksen osapuoliksi maanomistajan roolissa.
Maanvuokrasopimus päättyi 31.12.2022 nykyisten maanomistajien irtisanottua sopimuksen 17.12.2021. Telia Towers yritti neuvotella maanomistajien kanssa sopimuksen jatkamisesta, mutta asiassa ei päästy yhteisymmärrykseen. Toimivien viestintäverkkojen jatkuvuuden turvaamiseksi Telia Towers jätti 17.10.2022 Lohjan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselle SVPL:n mukaisen sijoituslupahakemuksen sijoittamissuunnitelmansa vahvistamiseksi.
SVPL:n mukainen sijoittamisoikeus on erityislakiin perustuva oikeus, joka on tarkoitettu nimenomaisesti tällaisia tilanteita varten, jossa kriittisen infrastruktuurin sijoittamisesta kiinteistölle ei päästä yhteisymmärrykseen maanomistajan kanssa. Nyt kyseessä olevan maston sijoittamista koskeva asia on tullut vireille jo yli vuosi sitten. Lohjan kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kaupunginkehityslautakunnan lupajaoston 8.6.2023 antaman myönteisen sijoituslupapäätöksen muotovirheiden vuoksi asia on nyt tulossa uudestaan lautakunnan päätettäväksi.
-------- maanomistajina ovat sijoituslupaprosessin vaiheissa mitä moninaisimmin syin vastustaneet Telia Towersin sijoittamislupahakemusta. Nyt viimeisimmässä muistutuksen täydennyksessään ja Helsingin hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessaan he ovat esittäneet jopa kokonaan uusia väitteitä. Esiin nostetut väitteet olisi ollut mahdollista tuoda esiin jo aiemmin prosessissa. Näin ollen tuleekin arvioitavaksi, mikä on ----------- nyt esiin tuomien, uusien väitteiden uskottavuus huomioiden, että ne esitetään vasta nyt.

2.2. Lautakunnan päätöksenteosta
Telia Towersin näkemyksen mukaan maanomistajat edustajineen ovat tämän sijoittamislupaprosessin aikana antamissaan lausumissa esittäneet sijoittamislupamenettelyä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä koskien harhaanjohtavia ja jopa paikkansapitämättömiä väitteitä.
Telia Towers painottaa, että SVPL on erityislaki, johon on sisällytetty teleyritykselle mahdollisuus hakea sijoittamisoikeutta sellaisissa tapauksissa, joissa välttämättömän infrastruktuurin sijoittamisesta kiinteistölle ei ole päästy neuvotteluista huolimatta yhteisymmärrykseen.
Lainsäätäjä on katsonut, että puhe- ja tietoliikennepalveluista on tullut peruspalvelun kaltainen hyödyke, minkä vuoksi on nähty tarpeen varmistaa viime kädessä lainsäädännön keinoin kansalaisten ja yritysten mahdollisuus saada viestintäpalveluja. Lainsäätäjän tarkoituksena on siten ollut turvata kansalaisille ja yrityksille toimivat tietoliikenneyhteydet. Nyt kyseessä olevassa mastossa toimii muun muassa kaikki kolme suurta teleoperaattoria. Masto tukiasemineen ja laitetiloineen on tärkeä osa alueen toimivaa infrastruktuuria.
Lainsäätäjä on SVPL:n säätäessään suorittanut intressipunnintaa ja ottanut huomioon lain suhteen Suomen perustuslakiin. Arvioinnissa punnittu ja huomioitu toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitys koko yhteiskunnalle. Lainsäätäjä on ymmärtänyt, että maamme tietoliikenneyhteydet kärsivät, jos verkkoa ja siihen liittyvää infrastruktuuria ei voida rakentaa ja ylläpitää kohtuullisin kustannuksin.
Telia Towersille on sijoittamislupaprosessin aikana syntynyt vaikutelma, että -------- edustajineen pyrkivät luomaan mielikuvaa siitä, että asiassa ovat vastakkain suuryritys ja yksityishenkilöt, ja että tämän vuoksi jonkinlainen oikeudenmukaisuusarviointi edellyttäisi ja jopa velvoittaisi tässä tapauksessa hylkäämään Telia Towersin sijoittamislupahakemuksen. Lainsäätäjä on kuitenkin SVPL:n perustuslainmukaisuutta arvioidessaan ottanut huomioon sen, että tietoliikenneyhteyksillä on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. ----------- ja heidän edustajansa yrittämälle narratiiville ei tulisi antaa asian käsittelyn kannalta merkitystä eikä lautakunnan tule perustaa ratkaisuaan tämän tyyppisiin seikkoihin.
Telia Towers painottaakin, että käsitellessään sijoittamislupahakemusta lautakunnan on tehtävä päätöksensä objektiivisesti ja sovellettavaan lakiin perustuen. Lautakunnan on hakemusta käsitellessään arvioitava sitä, täyttyvätkö SVPL:ssä sijoittamissuunnitelman vahvistamiselle määritellyt edellytykset. Lain edellytysten täyttyessä Telia Towersin sijoitussuunnitelma on vahvistettava. Edellytysten täyttymisen arvioinnin lähtökohtana on oltava se, että sijoittamisoikeus on erityislainsäädäntöön perustuva vahva oikeus. Telia Towersin näkemyksen mukaan SVPL:ssä säädetyt sijoittamisen edellytykset täyttyvät nyt kyseessä olevassa tapauksessa selvästi.
Muistutuksen täydennyksessä ja hallinto-oikeuden valituksessa maanomistajat edustajineen ovat useassa kohdassa tuoneet esille ajatusta siitä, että SVPL:n mukainen sijoittamisoikeus olisi ristiriidassa Suomen perustuslain (731/1999) 15 §:n omaisuuden suojan kanssa. Maanomistajat edustajineen selkeästi vihjailevat, että tämä ”ristiriita” olisi huomionarvoinen asia lautakunnan päätöksenteossa. Näin ei kuitenkaan ole.
Edellä jo kertaalleen todetusti Telia Towers haluaa selventää, että lainsäätäjä on SVPL:n säätäessään ottanut huomioon lain perustuslainmukaisuuden ja arvioinut sen suhdetta perustuslakiin. Arvion lopputuloksena lainsäätäjä on katsonut, että SVPL:n mukainen sääntely ei vaaranna perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Lautakunnan ei maanomistajien vihjailusta huolimatta tule päätöksenteossa enää suorittaa minkäänlaista perustuslaillista arviointia.

Lainsäätäjä on huomioinut asian lakia säätäessään. Lautakunnan arvioitavana on siten vain SVPL:n mukaisten sijoittamisen edellytysten täyttyminen.
Telia Towers huomauttaa myös, että SVPL:n mukaan kiinteistön omistajalle ja haltijalle tulee maksaa täysi korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Näin ollen, jos Telia Towersin sijoittamissuunnitelma vahvistetaan, Telia Towers ei suinkaan saa oikeutta pitää mastoa kiinteistöllä vastikkeetta. Tämä seikka on otettu huomioon lainsäätäjän toimesta, kun se on arvioinut SVPL:n perustuslainmukaisuutta.
Maanomistajat edustajineen ovat hallinto-oikeuden valituksessaan nostaneet myös useaan otteeseen esille hallintolain (434/2003) 6 §:n tarkoitussidonnaisuuden periaatteen. Maanomistajat ovat esittäneet muun muassa, että lautakunta olisi 8.6.2023 tekemällään päätöksellä rikkonut hallintolain tarkoitussidonnaisuuden periaatetta myöntäessään Telia Towersille SVPL 233.3 §:n mukaisen aloittamisoikeuden. 5 Maanomistajien mukaan tarkoitussidonnaisuuden periaatetta olisi rikottu myös, kun lautakunta myönsi Telia Towersille sijoitusluvan. Maanomistajien mukaan tarkoitussidonnaisuuden periaatetta on rikottu lisäksi, kun lautakunta myönsi aloittamisoikeuden pysyttää olemassa oleva masto laitetiloineen nykyisillä paikoillaan.
Telia Towers katsoo maanomistajien ymmärtäneen väärin, mitä hallintolain 6 §n tarkoitussidonnaisuuden periaatteella tarkoitetaan. Telia Towers haluaa selkeyttää tässä hallintolain 6 §:n tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Hallinto-oikeuden professori, OTT Olli Mäenpää kirjoittaa periaatteesta teoksessaan Yleinen hallinto-oikeus (2017), s. 156:
”Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on ”käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin”. Viranomaisen toimivallan käyttö on siis sidottu laissa määriteltyihin ja muuten lainmukaisiin tarkoituksiin. Tarkoitussidonnaisuuden periaate edellyttää, että viranomainen käyttää toimivaltaansa vain siihen tarkoitukseen, johon se on määritelty tai muuten tarkoitettu käytettäväksi. Viranomainen ei siten voi harkintavaltaansa käyttäessään perustaa päätöstään asiaankuulumattomiin syihin tai asettaa päätökselleen lakiin perustumattomia tai asiaan liittymättömiä ehtoja (KHO 2011:112).”
Telia Towers ei näe, että olisi millään tavalla hallintolain tunteman tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaista soveltaa lakia tavalla, joka on linjassa SVPL:sta ja sen esitöistä ilmenevän lainsäädännön hyväksyttävän tarkoituksen kanssa. Viranomaisen toimivallan käytön oikean tarkoituksen ja toimivallan käytön sallittujen rajojen selvittämisessä on huomioitava sovellettavan säännöksen sisältöä ja päämääriä. Lain säännöksen tulkinnassa vaikuttavat myös lain tarkoitus ja tavoitteet, jotka voivat säännösten lisäksi käydä ilmi lain esitöistä. Selvästi niiden vastainen päätöksenteko voi merkitä harkintavallan väärinkäyttöä. Telia Towersin näkemyksen mukaan sijoittamislupaprosessin aikaisemmissa vaiheissa ei ole rikottu tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.

 Lisäksi sijoittamislupamenettelyssä on toistuvasti nostettu esille se, voidaanko hypoteettisen vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteutuksesta Telia Towersille aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullisina. Kuten Telia Towersin sijoittamislupahakemuksesta ilmenee, nyt kyseessä olevan maston korvaaminen radioteknisesti tyydyttävällä tavalla aiheuttaisi Telia Towersille vähintään 282 000 euron kustannukset. Telia Towers korostaa, että arvioitaessa sijoittamislupamenettelyssä SVPL:n 234 §:n edellyttämällä tavalla sitä, voidaanko sijoittaminen järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin pysyttämällä nykyinen masto, arviointi tulee suorittaa vertaamalla vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteutuksesta aiheutuvaa kustannusta olemassa olevan maston pysyttämisestä aiheutuvaan nollakustannukseen. Sen sijaan vertailua ei kuulu tehdä esimerkiksi maanomistajalle aiheutuvaan haittaan tai Telia Towersin tulostietoihin. Tällaisen vertailun perusteellahan lähes jokaisessa yksittäistapauksessa voitaisiin tulla siihen lopputulemaan, että sijoittamisoikeutta ei myönnetä, koska yksittäisen maston tapauksessa vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteutuksesta aiheutuva kustannus ei ole sijoittamisoikeuden hakijalle kohtuuttoman suuri, vaikka yllä todetusti SVPL:n säätämisen tarkoituksena on nimenomaan ollut mahdollistaa kriittisen infrastruktuurin sijoittaminen viime kädessä lainsäädännön keinoin. On syytä ymmärtää, että Telia Towersilla ja sen kilpailijoilla on Suomessa tuhansia mastoja, jotka voivat olla SVPL:n mukaisen sijoittamisoikeusmenettelyn kohteena nyt puheena olevan Jalassaaren maston lisäksi. Tulkinta, jossa sijoittamisoikeus voitaisiin kussakin yksittäistapauksessa evätä sillä perusteella, että vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteuttamisen kustannusten ei katsota olevan Telia Towersille kohtuuttomat sen taloudellinen kantokyky huomioiden, vesittäisi koko SVPL:n mukaisen sijoittamislupaprosessin. Tällaisella linjauksella olisi erittäin kielteisiä vaikutuksia alan yritysten mastoinvestointeihin ja maamme tietoliikenneyhteyksiin sekä pitkällä aikavälillä myös ko. yritysten mahdollisuuteen ylläpitää ja kehittää kattavaa mastoinfraa. Tätä kysymyksenasettelua Telia Towers käsittelee tarkemmin myös jäljempänä tässä vastineessa.

2.3. Päätöksen vaikutuksesta alueen tietoliikenneyhteyksiin
Telia Towers korostaa, että lautakunnan päätös sijoittamissuunnitelman vahvistamisesta on tärkeä. Jos masto joudutaan kielteisen päätöksen seurauksena purkamaan, vaarantaa se alueen tietoliikenneyhteydet. Jo 25 vuotta paikoillaan olleessa sijoittamislupakohteen mastossa toimii kaikki kolme suurta teleoperaattoria. Maston purkaminen aiheuttaisi langattoman laajakaistan heikkenemisen Jalassaaressa, Huhtasaaressa, Paavolassa, Askolassa, Pietilässä ja Piispalan itäosissa. Esimerkiksi etätöiden tekeminen alueen kiinteistöillä muuttuisi vaikeaksi. Maston palvelualueella on paljon loma-asutusta, jota kohteessa olevat verkko-operaattorit palvelevat. Maston kautta kulkee ympärivuotisesti myös talvella runsaasti liikennettä, mikä korostaa maston tärkeyttä alueen viestintäinfrastruktuurille. Maston merkitystä ei voi korvata muilla nykyisillä tukiasemapaikoilla. Maston purkamisen johdosta syntyisi alue, jossa langattoman laajakaistan laatu heikentyisi merkittävästi kapasiteetin poistumisen ja jäljelle jäävien tukiasemien ruuhkautumisen vuoksi. Lisäksi puheliikenneyhteydet heikentyisivät paikoin merkittävästi.
Huomionarvoista on myös se, että jos olemassa oleva masto joudutaan purkamaan pois, on epävarmaa, mihin ja millä aikataululla mahdollinen uusi korvaava masto tultaisiin rakentamaan. Selvyyden vuoksi toteamme, että Telia Towersin sijoittamislupahakemuksessa on esitetty radioteknisesti tyydyttävällä alueella sijaitseva hypoteettinen vaihtoehtoinen sijaintipaikka korvaavalle mastolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos nykyinen masto jouduttaisiin purkamaan, olisi mitään varmuutta siitä, että korvaava masto todella rakennettaisiin tälle paikalle. Sijoittamissuunnitelmassa esitetysti Telia Towers on hypoteettista paikkaa kartoitettuaan havainnut, että olemassa olevan maston korvaaminen radioteknisesti tyydyttävällä tavalla aiheuttaisi Telia Towersille vähintään 282 000 euron kustannukset. Kun em. kustannusta verrataan olemassa olevan maston pysyttämisestä aiheutuviin ns. nollakustannuksiin, on selvää, ettei sijoittamista voida järjestää SVPL:n tarkoittamalla tavalla tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin pysyttämällä nykyinen masto.
Telia Towers huomauttaa myös, että uuden korvaavan maston käytännön toteuttamiseen radioteknisesti tyydyttävälle alueelle (varsinkaan nopealla aikataululla) liittyy omat epävarmuustekijänsä. Ei ole mitään varmuutta siitä, että korvaavan maston edellyttämän maa-alueen hallinnasta päästäisiin yhteisymmärrykseen ko. maanomistajan kanssa. Tällöin on mahdollista, että myös tämän hypoteettisen paikan kohdalla joudutaan turvautumaan SVPL:n sijoittamislupaprosessiin. Nykyinen masto sijaitsee radioteknisestä näkökulmasta hyvällä paikalla, eikä radioteknisesti soveltuvaa korvaavaa paikkaa ole välttämättä saatavissa. Luonnollisestikin korvaava masto jouduttaisiin rakentamaan varsin lähelle nykyisen maston sijaintipaikkaa, jotta se radioteknisestä näkökulmasta korvaisi nykyisen maston.
Maston purkaminen siten tosiasiallisesti vaarantaa alueen viestintäliikenteen eikä ole itsestään selvää, että alueelle rakennetaan korvaavaa mastoa ainakaan nopealla aikataululla.

3. MAANOMISTAJIEN UUSIN MUISTUTUS JA HALLINTO-OIKEUDELLE ESITETTY VALITUS

3.1. Väite siitä, ettei Telia Towers olisi oikeutettu hakemaan sijoittamista SVPL 229 §:n nojalla

Maanomistajat ovat muistutuksen täydennyksessä ja hallinto-oikeuden valituksessaan nostaneet esille täysin uuden väitteen siitä, että Telia Towers ei olisi kelvollinen hakemaan sijoittamislupaa tai aloittamisoikeutta SVPL 229 §:n ja 233 §:n mukaisesti. Maanomistajien väitteiden mukaan Telia Towersin sijoittamislupahakemus aloittamisoikeudella tulisi hylätä puuttuvan hakijakelpoisuuden johdosta. Nämä väitteet ovat virheellisiä ja perusteettomia, eikä niiden tule antaa vaikuttaa sijoittamislupahakemuksen käsittelyyn.

Telia Towers on osa Telia-konsernia, jossa harjoitetaan nimenomaisesti SVPL:ssä tarkoitettua yleistä teletoimintaa. Telia-konsernin passiiviseen infrastruktuuriin liittyvät liiketoiminnot (mastot ja laitetilat) eriytettiin 1.1.2019 voimaan tulleella osittaisjakautumisella teleoperaattoriyhtiö Telia Finland Oyj:sta omaan osakeyhtiöönsä eli Telia Towersiin. Konserneissa on tavanomaista toteuttaa erilaisia yritysjärjestelyjä, kuten sulautumisia ja jakautumisia, muokkaamaan konsernirakennetta vastaamaan konsernin muuttuvia tarpeita.

Teleoperaattorikonsernin yhtiörakenne on teknisluontoinen seikka, jota ei voida pitää ratkaisevana asiassa, vaan Telia-konsernia ja sen harjoittamaa liiketoimintaa tulee tarkastella kokonaisuutena. Telia-konserni on keskittänyt viestintäverkkojen rakentamiseen erittäin kiinteästi liittyvän mastorakentamisen Telia Towersille. Telia Towers ei ole SVPL:n sijoittamislupamenettelyn näkökulmasta erillinen toimija, vaan arvioitaessa Telia Towersin hakijakelpoisuutta käsillä olevassa asiassa SVPL:n teleyrityksen määritelmä viittaa Telian tapauksessa koko sen konserniin. Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä. Sijoittamislupaa hakiessaan Telia Towers toimii käytännössä konserniyhtiönsä, teleoperaattoriyhtiö Telia Finland Oyj:n intressissä ja lukuun. Tämän vastineen liitteenä on Telia Finland Oyj:n vahvistus, jossa se vahvistaa tässä todetun (Liite 2).

Maanomistajien muistutuksen täydennyksessä väitetään kohdissa 3–8, ettei Telia Towers täytä SVPL 3 §:n teleyrityksen määritelmää tai ettei se ole SVPL:n mukaisten velvoitteiden ja oikeuksien sääntelyn piirissä. Muistutuksen täydennyksen kohdassa 6 maanomistajat ovat luetelleet SVPL:n lukuja, jotka koskevat lain säätämiä teleyrityksien velvoitteita. Edellä todetusti Telia Towers katsoo, että sijoittamislupasiassa Telia Towersia tulee tarkastella osana yleistä teletoimintaa harjoittavan Telia-konsernin kokonaisuutta. Huomioiden, että Telia Towers on Telia-konsernin mastoyhtiö, joka käytännössä toteuttaa mastoja ja muuta passiivista infrastruktuuria, jota tarvitaan teletoiminnan harjoittamista varten, Telia Towers pitää selvänä, että se voi toimia hakijana SVPL:n 28 luvun mukaisessa sijoittamislupaprosessissa. Taustana on syytä ymmärtää, että Telia Towersin omistamien ja hallinnoimien mastojen sijoittaminen perustuu lähtökohtaisesti Telia-konsernin viestintäverkon tarpeisiin. Telia Towers käytännössä rakentaa passiivi-infraa eli muun muassa telemastoja ainoastaan paikkoihin, joihin niitä tarvitaan palvelemaan viestintäverkkoja. Telia Towers on Telia-konsernin ainoa yhtiö, joka rakennuttaa telemastoja. Näin ollen tulkinta, jonka mukaan Telia Towers ei olisi oikeutettu hakemaan SVPL:n mukaista sijoittamisoikeutta, johtaisi käytännössä siihen, ettei millään Telia-konserniin kuuluvalla infrayhtiöllä olisi oikeutta hakea SVPL:n mukaista sijoittamisoikeutta. Telia-konserni on yksi Suomen kolmesta teleyrityskonsernista Elisan ja DNA:n ohella, ja on selvää, että SVPL:n 28 luvun mukaisen sijoittamisoikeuden on tarkoitettu soveltuvan juuri Telia Towersin kaltaiseen toimijaan.

Maanomistajien muistutuksen täydennyksessään ja hallinto−oikeuden valituksessaan esittämä näkemys Telia Towersin hakijakelpoisuudesta ei ole Telia Towersin mukaan voinut mitenkään olla lainsäätäjän tarkoituksena lakia säädettäessä. Tällainen tulkinta olisi täysin lain tarkoituksen ja tavoitteiden vastainen. SVPL 1 §:n mukaisesti ”Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa.” Lisäksi SVPL:n esitöissä (HE 221/2013 vp) sivulla 54–55 otsikon 2.3.10 ”Telekaapelien, radiomastojen ja tukiasemien sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittaminen” alla todetaan asiasta seuraavasti:

”Lainsäädännöllä tulisi varmistaa mahdollisuus sijoittaa radiomastoja ja matkaviestintukiasemia toisen omistamalle maalle tai rakennukseen. Puhe- ja tietoliikennepalveluista on tullut peruspalvelun kaltainen hyödyke, minkä vuoksi on tarpeen varmistaa viime kädessä lainsäädännön keinoin kansalaisten ja yritysten mahdollisuus saada viestintäpalveluja. Jos asiasta ei säädetä lainsäädännössä, ongelmatilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, kun radiomastojen tai tukiasemapaikkojen vuokrasopimukset ovat päättymässä ja jos maan tai rakennuksen omistaja ei ole halukas uusimaan vuokrasopimusta.”

SVPL:n tarkoituksena ja tavoitteena on nimenomaisesti sijoittamislupahakemuksen avulla turvata peruspalvelujen kaltaiset puhe- ja tietoliikennepalvelut kaikille koko maassa, myös silloin kun maanomistajan kanssa ei päästä maanvuokrasopimuksesta yhteisymmärrykseen. Passiivinen infrastruktuuri ja mastot sen osana ovat luonnollisesti keskeinen edellytys sähköisten viestinnän palveluiden tarjoamiselle, ja sen on myös lainsäätäjä ottanut huomioon. Käytännössä tietoliikenneverkon peitto muodostuu teleoperaattorien antennien ja laitteiden välityksellä, joita sijoitetaan mastoihin ja laitetiloihin. Juuri tästä syystä SVPL:n on sisällytetty sijoittamista koskeva 28 luku, jotta voidaan varmistaa, että tietoliikenneyhteyksien rakentamisen kannalta tarvittava infrastruktuuri todella saadaan sijoittaa tarvittaessa viranomaispäätöksin, jos maanomistajan kanssa ei päästä asiasta sopimukseen.

SVPL 229 §:stä ja lain esitöistä käy myös selväksi SVPL:n mukaisen sijoittamisen keskeisenä edellytyksenä olevan, että sijoitettavan radiomaston tukiasemineen tulee olla yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva. Nyt kyseessä olevan sijoittamislupahakemuksen kohteena oleva Telia Towersin omistama masto riidattomasti palvelee näitä yleisiä tietoliikenneyhteyksiä, sillä edellä todetusti kyseisessä mastossa toimii kaikki kolme suurta teleoperaattoria. On selvää, että juuri tällaisten, yleisiä tietoliikenneyhteyksiä kiistatta palvelevien mastojen sijoittaminen on SVPL:n sääntelyllä tarkoitus mahdollistaa. Maanomistajien teknisluonteinen tulkinta Telia Towersin hakijakelpoisuudesta SVPL:n 229 § sijoittamisoikeudelle on täysin SVPL:n tarkoituksen vastainen. Väite on myös täysin vastoin vallitsevaa viranomais- ja oikeuskäytäntöä, jossa Telia Towersille ja ilmeisesti myös DNA Towers Finland Oy:lle on vakiintuneesti myönnetty sijoittamislupia. Näin on yleisesti hyväksytty se, että Telia Towers on hakijakelpoinen hakemaan SVPL 229 §:n mukaista sijoittamisoikeutta. Maanomistajien väite merkitsisikin sitä, että aiemmat päätökset olisivat olleet lainvastaisia, joita ne eivät Telia Towersin näkemyksen mukaan tietenkään ole olleet.

Viimeisimmissä lausunnoissaan maanomistajat ovat nostaneet esille myös Liikenne− ja viestintävirasto Traficomin mastomarkkinaselvityksen alaviitteen 55, jossa todetaan, että ”vastoin lain määritelmää sijoittamisoikeutta hakevat myös tower-yhtiöt, jotka toistaiseksi ovat teleyrityskonserniin kuuluvia” (alleviivaus tässä). Lainauksessa ei oteta kantaa sijoittamisoikeuteen oikeuttaviin tahoihin. Mastomarkkinaselvityksessä ei myöskään katsottu, että tower-yhtiöt eivät olisi kelvollisia hakemaan sijoittamisoikeutta. Selvityksen laatijoiden tiedossa on selvästi ollut, että tower-yhtiöt toimivat hakijoina ja niille on myös myönnetty sijoittamislupia. Telia Towersin näkemyksen mukaan selvityksessä esitetty toteamus nimenomaisesti tukee Telia Towersin kantaa siitä, että Telia-konserniin kuuluvana yhtiönä Telia Towersilla on oikeus hakea SVPL:n mukaista sijoittamisoikeutta. Maanomistajat siteeraavat myös Traficomin mastomarkkinaselvityksen sivua 4, jossa kuvataan ns. tower-yhtiöiden harjoittamaa liiketoimintamallia. Selvyyden vuoksi Telia Towers toteaa, että se ei näe kyseisen sitaatin olevan käsillä olevan sijoittamislupakäsittelyn kannalta millään tavalla merkityksellinen eikä katso, että sitaatissa esitetyt, sinällään toki paikkansapitävät seikat tower-yhtiöiden liiketoimintamalliin liittyen viittaisivat siihen, että Telia Towersilla ei olisi oikeutta hakea SVPL:n mukaista sijoittamisoikeutta.

3.2. Väite siitä, ettei SVPL 233.3 §:n mukaiselle aloittamisoikeudelle ole perusteltua syystä Maanomistajat ovat hallinto-oikeuden valituksessaan väittäneet, ettei Telia Towers ole esittänyt ”erityistä perustetta” tai ”erityistä syytä” aloittamisoikeudelleen. Maanomistajien väitteet perustuvat sille näkemykselle, ettei SVPL:n mukainen aloittamisoikeus koske jo olemassa olevia mastoja. Tämä väite on perusteeton ja vastoin voimassa olevaa oikeuskäytäntöä. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 16.6.2023 3650/2023 todennut, että SVPL:n soveltamisalaa ei ole rajattu ainoastaan hankkeisiin, joissa on kyse uuden maston sijoittamisesta. Helsingin hallinto-oikeus on kyseisessä ratkaisussa vahvistanut sijoittamisoikeuden Telia Towersille. Selvyyden vuoksi Telia Towers haluaa tuoda esiin, että SVPL 233.3 §:n mukainen aloittamisoikeus ei edellytä ”erityistä syytä” vaan lain sanamuodon mukaan:
”Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin 1 momentissa säädettyä sijoittamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus).” (alleviivaukset tässä).”
Telia Towers haluaa nostaa asian esille, koska sen käsityksen mukaan aloittamisoikeuden edellyttäessä ”perusteltua syytä” kynnys aloittamisoikeuden myöntämiselle on matalampi kuin ”erityisessä perusteessa” tai ”erityisessä syyssä”. Lisäksi maanomistajat ovat ilmeisen virheellisesti ymmärtäneet, että Telia Towers olisi esittänyt viestintäturvallisuuden olevan laissa tarkoitetun rakennustyön tai muun toimenpiteen kohde. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta asiassa.
SVPL 233.3 §:ssä on edellä siteeratusti todettu, että aloittamisoikeus rakennustyölle tai muulle toimenpiteelle voidaan myöntää perustellusta syystä edellyttäen, ettei se tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Nämä ovat aloittamisoikeuden myöntämisen edellytykset. Tässä tapauksessa aloittamisoikeutta koskeva muu toimenpide on pysyttää olemassa olevan radiomasto laitetiloineen paikallaan, kunnes sijoittamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Aloittamisoikeuden myöntäminen tälle toimenpiteelle on tärkeää, koska muutoin olisi mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa Telia Towersille myönnetään sijoittamislupa, mutta masto olisi jo sitä ennen ehditty purkaa.
Tällainen tilanne olisi kohtuuton Telia Towersille ja aiheuttaisi toisekseen myös merkittävää haittaa alueen viestintäliikenteelle. Maston ennenaikainen purkaminen ja takaisin rakentaminen samalle paikalle aiheuttaisi oletettavasti myös maanomistajalle turhaa meluhaittaa ja rakentamisesta johtuvaa liikennettä kiinteistöllä ja olisi myös ympäristön näkökulmasta hyvin epätarkoituksenmukaista. Aloittamisluvan saamisen perusteluiksi Telia Towers on esittänyt viestintäliikenteen turvaamisen alueella sillä välin kunnes lautakunnan päätös saa lainvoiman ja maston ennenaikaisesta purkamisesta aiheutuvat kohtuuttomat seuraukset sekä Telia Towersille että maanomistajille. Lisäksi SVPL 233.3 § aloittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, ettei aloittamisoikeus saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi. Telia Towersin näkemyksenä on, että maston pysyttäminen paikoillaan ei näin tee, sillä masto purettaisiin, jos Telia Towersille kielteinen sijoittamislupa saisi lainvoiman.
Telia Towers katsoo, että se on esittänyt aloittamisoikeuden myöntämiseksi perusteltuja syitä ja aloittamisoikeuden muuna toimenpiteenä on pidettävä jo olemassa olevien mastojen pysyttämistä jäljempänä kohdassa 3.3. tarkemmin esitetyn mukaisesti. Aloittamisoikeuden myöntäminen ei myöskään tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Telia Towersin näkemyksen mukaan sillä on kaikki edellytykset saada asiassa SVPL 233.3 §:n mukainen aloittamisoikeus.
Maanomistajat ovat hallinto-oikeuden valituksessaan ilmaisseet, että ”huoli viestintäturvallisuuden vaarantumisesta on tarpeeton, koska valittajat maanomistajan asemassa ovat sitoutuneet myötävaikuttamaan nykyisen radiomaston väliaikaisesta hallintaoikeuden vuokraamisesta TTF:lle sille ajalle, kunnes nykyisen radiomaston korvaavan maston sijoittamisoikeus on saanut lainvoiman ja rakennettava korvaava masto on saatu TTF:n operatiiviseen toimintaan.” (alleviivaukset tässä). Maanomistajat viittaavat tässä sellaiseen hypoteettiseen, tulevaisuuteen sijoittuvaan sijoittamislupaprosessiin mikä ei ole vireillä eikä ole varmuutta sellaisen vireilletulostakaan. Se ei siten tosiasiallisesti liity nyt kyseessä olevaan sijoittamislupaprosessiin millään tavalla, eikä sille tule antaa merkitystä asiassa.
3.3. Väite 233.3 §:n soveltumattomuudesta jo olemassa olevien mastojen ja laitetilojen pysyttämiseksi

Jo aiemmassa muistutuksen täydennyksessään (1.3.2023) maanomistajat ovat esittäneet väitteitä siitä, etteivät SVPL:n 28 luvun sijoittamislupamenettely ja siihen liittyvä aloittamisoikeus sovellu jo olemassa olevien radiomastojen ja tukiasemien pysyttämiseen. Maanomistajat ovat uusineet ja täydentäneet väitteitään hallinto-oikeuden valituksessaan, joten Telia Towers haluaa ottaa näihin virheellisiin väitteisiin vielä kantaa.
Maanomistajat väittävät virheellisesti hallinto-oikeuden valituksessaan, että SVPL:ssä tai sen esitöissä ”ei oteta lainkaan kantaa” lain soveltamiseen jo olemassa olevien radiomastojen ja teknisten laitetilojen pysyttämiseen. Tämä maanomistajien väite on ilmeisen virheellinen ja ristiriidassa sekä lainsäädännön että oikeuskäytännön kanssa. SVPL:n esitöissä todetaan nimenomaisesti, että

”Puhe- ja tietoliikennepalveluista on tullut peruspalvelun kaltainen hyödyke, minkä vuoksi on tarpeen varmistaa viime kädessä lainsäädännön keinoin kansalaisten ja yritysten mahdollisuus saada viestintäpalveluja. Jos asiasta ei säädetä lainsäädännössä, ongelmatilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, kun radiomastojen tai matkaviestintukiasemapaikkojen vuokrasopimukset ovat päättymässä ja jos maan tai rakennuksen omistaja ei ole halukas uusimaan vuokrasopimusta.” (alleviivaus tässä).

Lainsäätäjä on nimenomaisesti halunnut varautua tilanteisiin, joissa maanvuokrasopimuksen jatkumista jo olemassa olevan infrastruktuuriin osalta ei kyetä uudistamaan. Maanomistajien tulkinta on siten täydessä ristiriidassa lain ja SVPL 28 luvun tarkoituksen kanssa. Telia Towersin näkemystä tukee myös Helsingin hallinto-oikeuden päätös 3650/2023, annettu 16.6.2023 . Päätöksessään hallinto-oikeus katsoi, että SVPL 233 §:n ”soveltamisalaa ei ole rajattu ainoastaan hankkeisiin, joissa on kyse uuden maston sijoittamisesta. Lakia sovelletaan siten myös olemassa olevan maston sijoitusperusteen muuttuessa sopimuksesta sijoittamislupaan.” (alleviivaus tässä). Maanomistajien tulkinta on ristiriidassa myös viranomais- ja oikeuskäytännön kanssa, kun sijoittamislupia on vakiintuneesti myönnetty myös olemassa oleville mastoille lain tarkoituksen mukaisesti.

Maanomistajat ovat hallinto-oikeuden valituksessaan väittäneet lisäksi, että sijoittamislupamenettely on hallintopakon kaltainen toimenpide, minkä seurauksena lakia on tulkittava suppeasti. SVPL:n esitöissä on todettu, että ”[k]äytännössä valtaosan rakentamisen lupapäätöksistä tekevät kunnissa viranhaltijat siirretyn toimivallan nojalla. Lakiehdotus ei sisällä mahdollisuutta siirtää tässä pykälässä tarkoitettua päätöksentekoa viranhaltijoille. Nyt ehdotettu sijoittamista koskeva päätöksenteko on tarkoituksenmukaisempaa antaa monijäseniselle toimielimelle, sillä sijoituspäätös on rinnastettavissa hallintopakon käyttämiseen.”21 (alleviivaukset tässä)

Maanomistajien lain esitöihin viittaama kohta liittyy siten hallintoelimen oikeuteen siirtää toimivaltaansa sitä alemmalle toimielimelle tai virkamiehelle, jota SVPL 233 §:n säännös ei mahdollista. Lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi, että sijoittamislupaa koskevat päätökset tehdään monijäsenisessä toimielimessä. Tästä lain esityön viittauksesta hallintopakkoon ei voida, vastoin maanomistajan tulkintaa, tehdä sellaisia johtopäätöksiä, etteikö SVPL 233 § sovellu jo olemassa olevien infrastruktuurien pysyttämiseen, koska lain sananmuotoa tulisi tulkita jotenkin erityisen suppeasti.

3.4. Väite siitä, että SVPL 234 §:n mukaiset sijoittamisen edellytykset jäävät täyttymättä Telia Towers kiinnittää huomiota siihen, että ----------- valituksessa hallinto-oikeudelle pyritään korostamaan muun muassa sitä, että Telia Towersin liiketoiminta on ”kaupallista” ja ”hyvin lukratiivista” ja sitä, kuinka kannattavaa Telia Towersin liiketoiminta on lukujen valossa . Lisäksi -------- perusteettomasti väittävät, että markkina, jolla Telia Towers toimii, olisi ”oligopolistinen” ja että alalla saattaa olla ”hiljainen kartelli”, missä yhteydessä he viittaavat lähteenä oligopoleja käsittelemään Wikipedia-sivuun. Maanomistajat väittävät myös, että Telia Towers olisi ”ilmeisen virheellisesti ilmaissut, että radiomaston sijoittaminen vaihtoehtoiseen paikkaan aiheuttaisi 282 000 euron kustannukset.” 25 Nämä maanomistajien väitteet ovat virheellisiä.
Telia Towers toteaa, että Suomessa viestintäverkot infrastruktuureineen ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Siitä huolimatta ne ovat tiukan sääntelyn kohteena, koska näillä yksityisomisteisilla rakenteilla ylläpidetään koko maan yleistä viestintäliikennejärjestelmää. On tietenkin selvää, että alalla toimivien yritysten toiminta on yleishyödyllisyyden lisäksi myös ”kaupallista” ja että ne pyrkivät harjoittaman menestyksekkäästi liiketoimintaansa omalla toimialallaan siinä missä muutkin liikeyritykset. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa, jotta yrityksen on mahdollista toimia taloudellisesti pitkäjänteisesti. Liiketoiminnan kannattavuus on myös edellytys infrastruktuurin ylläpidolle ja kehittämiselle. Tässä ei luonnollisestikaan ole mitään väärää tai moitittavaa.
Selvyyden vuoksi Telia Towers korostaa, että SVPL:n valossa – tai muutoinkaan – edellä todetuilla ----------- esittämillä luonnehdinnoilla Telia Towersin liiketoiminnasta tai sen kannattavuudesta ei ole sijoittamislupa-asian ratkaisemisen kannalta mitään merkitystä. Kuten edellä on kuvattu osiossa 2.2, sijoittamislupa-asiaa ratkaistessaan lautakunnan tulee arvioida, täyttyvätkö SVPL:ssa määritellyt edellytykset sijoittamissuunnitelman vahvistamiselle ja jos täyttyvät, tulee sijoittamissuunnitelma vahvistaa. SVPL:n valossa merkitystä ei tule antaa seikoille, jotka eivät lain mukaan ole sijoittamisen edellytyksiä, kuten esimerkiksi sille, että maanomistaja on yksityishenkilö ja sijoittamisoikeuden hakija yritys, jonka liiketoiminta on taloudellisesti kannattavaa.
SVPL:n 234 §:n mukaan sijoittamisen edellytyksenä on, ettei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Selvyyden vuoksi Telia Towers haluaa korostaa, että sen harjoittaman liiketoiminnan kannattavuus ei ole merkityksellinen seikka arvioitaessa sitä, voidaanko näitä kustannuksia maston vaihtoehtoiseen paikkaan sijoittamisesta pitää kohtuullisina. Edelläkin todetusti Telia Towers on arvioinut, että vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteutuksesta aiheutuisi Telia Towersille vähintään 282 000 euron kustannukset. Todellisuudessa kustannukset olisivat todennäköisesti em. arviota korkeammat. Tätä kustannusta tulee luonnollisestikin verrata nykyisen maston pysyttämisestä aiheutuvaan kustannukseen (0 euroa), eikä esimerkiksi Telia Towersin tulostietoihin tai maanomistajalle väitetysti aiheutuviin haittoihin. Jo aiemmassa vastineessaan 29.5.2023 Telia Towers nosti esille KHO 1995 A 39 ratkaisun, joka vahvistaa Telia Towersin kannan siitä, että kustannusvertailussa verrataan uudelleen sijoittamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia olemassa olevan sijainnin pysyttämisestä aiheutuviin ns. nollakustannuksiin. 27 Tapauksessa sähköjohto oli sijoitettu maanomistajan alueelle määräajoin uudistettavalla vuokrasopimuksella, joka oli sittemmin irtisanottu. Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus totesi muun muassa, että: ”[k]un siirtojohdon siirtäminen uuteen paikkaan edellyttäisi uuden voimalinja-aukean raivaamista maastoon sekä uusia rakentamistöitä, ei sijoittamista voida järjestää tyydyttävästi kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin kuin sallimalla johdon pitäminen entisellä paikallaan”. Myös edellä mainitussa Telia Towersia koskevassa ratkaisussa 16.6.2023 (3650/2023) Helsingin hallinto-oikeus on katsonut, että korkeiden vaihtoehtoiskustannusten vuoksi sijoittamista ei voida muutoin kuin pysyttämällä nykyinen masto järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Tässä arvioissa ei siten ole relevanttia arvioida kustannusten määrää suhteessa Telia Towersin taloudellisiin resursseihin.
Jos kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa päädyttäisiin siihen lopputulokseen, että vaihtoehtoisen sijoituspaikan toteuttaminen ei olisi Telia Towersin kannalta kohtuutonta, ja tällä perusteella Telia Towersin sijoittamissuunnitelmaa ei vahvistettaisi, herää kysymys siitä, missä tilanteessa sijoittamisoikeus Telia Towersin mastolle voitaisiin sitten edes myöntää. SVPL:n ja sen esitöiden valossa lain lähtökohta on selvästi se, että kriittistä infrastruktuuria, kuten mastoja, pitää voida sijoittaa tarvittaessa myös viranomaispäätöksin. Edellä kuvattu ajatuksenjuoksu siitä, että Telia Towersille vaihtoehtoisen maston sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset vähintään 282 000 euroa ovat kohtuulliset verrattuna nykyisen maston pysyttämisestä aiheutuviin nollakustannuksiin, johtaisi ilmeisesti siihen, että maston muualle sijoittamisesta aiheutuvien kustannusten olisi oltava poikkeuksellisen korkeat, jotta voitaisiin katsoa, ettei kustannus ole Telia Towersin kannalta kohtuullinen. Tämä ei ole tietenkään ollut SVPL:n tarkoituksena, ja jos arviointia SVPL:n mukaisen sijoittamisen edellytysten täyttymisestä laajemminkin arvioitaisiin näin, vaikuttaisi tämä huomattavan kielteisesti sijoittamislupien hakijoiden liiketoimintaan ja vesittäisi käytännössä koko SVPL:n mukaisen sijoittamisoikeuden. Viime kädessä tästä kärsisi koko yhteiskunta ja kaikki viestintäpalvelujen käyttäjät. Edellä selvitetyn valossa on ilmeistä, ettei maston sijoittamista voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muutoin kuin pysyttämällä nykyinen masto.

3.5. Muista väitteistä
Maanomistajat ovat hallinto-oikeuden valituksessaan vedonneet jo aiemmissa lausunnoissaan esille tuomaansa näkökulmaan siitä, että he ovat tehneet kiinteistökaupat hyvässä uskossa, sillä ajatuksella, että he saavat maanvuokrasopimuksen päättymisen jälkeen käyttää ja muokata aluetta vapaasti. Telia Towers toistaa jo aiemmissa vastineissaan toteamansa, että nämä väitteet ovat sijoittamislupaprosessin näkökulmasta irrelevantteja. Maanomistajat eivät ole voineet pitää varmana, että masto tullaan alueelta purkamaan. Voimassa oleva lainsäädäntö on jo pitkään mahdollistanut tärkeän infrastruktuurin sijoittamisen myös toisten maa-alueille. Se, miten kiinteistöllä sijainnut masto ja tukiasema ovat aikanaan mahdollisesti vaikuttanut kiinteistönkauppoihin ja hintaan, on ollut kiinteistön ostajan ja myyjän välinen asia, jolle ei kuulu antaa sijoittamislupaprosessissa merkitystä.

4. LOPUKSI
Kaiken edellä todetun valossa Telia Towers katsoo, että SVPL:n mukaiset sijoittamisen edellytykset selvästi täyttyvät käsillä olevassa asiassa, eikä ----------- uudessa muistutuksessa tai valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle (tai muutoinkaan prosessin muissa vaiheissa) ole esitetty mitään sellaista seikkaa, jonka takia Telia Towersin sijoittamissuunnitelmaa ei tulisi vahvistaa.

Telia Towers pyytääkin kunnioittavasti, että Lohjan kaupungin kaupunkikehityslautakunta uudelleen vahvistaa sijoittamissuunnitelman ja myöntää aloittamisoikeuden. Tässä vastineessa esitetysti lähtökohtana sijoittamisoikeudelle on matkaviestinverkkojen toimivuuden turvaaminen alueella. Hakemalla sijoittamisoikeutta Telia Towers pyrkii turvaamaan alueen langattomien matkaviestinverkkojen toimivuuden jatkossakin, sillä toimivuus on tärkeä turvallisuustekijä.

Toimivalta, päätöksen perustelu ja oikeusohjeet

Päätösvalta asiassa kuluu voimassa olevan hallintosäännön mukaan Kaupunkikehityslautakunnan lupajaostolle. Hallintosääntö 29.2 § Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston tehtävät ja toimivalta (voimaan 1.10.2023).

Hallintolaki 6.6.2003/434;
”34 § Asianosaisen kuuleminen
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:

1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;

2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;

3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;

4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai

5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.”

”45 § Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos:

1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista;

2) päätös koskee hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän taikka kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; (29.6.2021/637)

3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin;

4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka

5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta.

Perustelut on kuitenkin 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön.”

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 229 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan teleyrityksellä on tässä luvussa säädetyin edellytyksin oikeus sijoittaa toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva matkaviestinverkon radiomasto tukiasemineen sekä niihin liittyvä laite, kaapeli ja vähäinen rakennelma.

Saman pykälän 4 momentin mukaan teleyrityksen on sovittava 1 momentissa tarkoitetusta sijoittamisesta kiinteistön, rakennuksen tai muun rakennelman omistajan tai haltijan kanssa. Jollei sijoittamisesta ole päästy sopimukseen kiinteistön tai rakennuksen omistajan kanssa, sijoittamista koskeva asia voidaan viedä kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 230 §:n 1 momentin mukaan, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen 229 §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta toisen kiinteistölle tai rakennukseen, teleyrityksen on laadittava sijoittamisesta suunnitelma (sijoittamissuunnitelma).

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 233 §:n 1 momentin mukaan, jos sijoittamisesta ei päästä sopimukseen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi teleyrityksen hakemuksesta päätöksellään antaa teleyritykselle sijoittamisoikeuden vahvistamalla 230 §:ssä tarkoitetun sijoittamissuunnitelman. Saman pykälän 2 momentin mukaan sijoittamissuunnitelman vahvistamisen edellytyksenä on, että suunnitelma täyttää 234 §:ssä säädetyt edellytykset. Tarvittaessa rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia teleyritykseltä lisätietoja edellytysten täyttymisestä sekä edellyttää muutoksia sijoittamissuunnitelmaan.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 234 §:n 1 momentin mukaan telekaapelia, radiomastoa ja tukiasemaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti eikä siten, että vaikeutetaan voimassa olevan maakunta- tai yleiskaavan toteutumista. Sijoittaminen ei saa myöskään vaikeuttaa kaavojen laatimista.

Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 229 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palvelevan telekaapelin, tukiaseman ja radiomaston sijoittamisen edellytyksenä on, ettei sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle ja rakennukselle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Telekaapelin, radiomaston ja tukiaseman sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittamisesta ja kunnossapidosta ei saa aiheutua sellaista haittaa tai vahinkoa kiinteistön käytölle ja rakennukselle, joka on kohtuullisin kustannuksin vältettävissä.

Hakija on perustellut aloitusoikeuden tarpeellisuutta mastontoiminnan jatkamisella päätöksen ratkaisun ajan, päätarkoituksena teleliikenneyhteyksien turvaaminen päätösprosessin ajan.

MRL 144 §
”Aloittamisoikeus
Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa oikeuden rakennustyön tai muun toimenpiteen suorittamiseen osaksi tai kokonaan ennen kuin rakennus-, toimenpide- tai maisematyölupaa taikka 161, 162 tai 163 §:ssä säädettyä laitteiden sijoittamista, muuttamista tai poistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman (aloittamisoikeus). Oikeudesta päätetään edellä tarkoitetun päätöksen yhteydessä. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Hallinto-oikeuden päätöksestä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian ratkaisusta tehtävän valituksen yhteydessä.

Hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voidaan samoin edellytyksin myöntää myös valitusajan kuluessa tai 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta. Päätös on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä. Päätöksen antamiseen sovelletaan, mitä 142 §:ssä säädetään. Lisäksi myönnetystä oikeudesta on välittömästi ilmoitettava hallinto-oikeudelle sekä muutosta hakeneille. Se, joka on valittanut pääasiassa tehdystä päätöksestä, voi hallinto-oikeudessa vaatia tässä momentissa tarkoitettua ratkaisua kumottavaksi tai muutettavaksi ilman, että hänen olisi siitä erikseen valitettava. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Vakuuden asettamisvelvollisuus ei koske valtiota, kuntaa eikä kuntayhtymää.”

Kiinteistönomistaja on ilmoittanut mastosta olevan haittaa;
”Meillä on myös muita pidemmän tähtäyksen suunnitelmia Honkaharjun alueen käytölle. Emme siis hankkineet kyseistä aluetta edelleen vuokrattavaksi telemaston sijoituspaikaksi, vaan täysin kasvaviin omiin tarpeisiimme!

Kyseisen telemaston nykyinen sijainti aiheuttaa meille mm seuraavia haittoja: se on yllättävänkin meluisa mastolta putoilee lumi- ja jääkimpaleita = VAARALLINEN estää alueen käyttöä ja edelleen kehittämistä
tuhoaa maisemallisesti kiinteistöjemme kauneimman paikan laskee kaiken kaikkiaan vapaa-ajan kiinteistömme taloudellista arvoa jne..”

Perustelut

Päätöksenteossa on noudatettu hyvää hallintoa, osapuolille on annettu mahdollisuus antaa asiassa muistutus tai huomautus Hallintolain hengen mukaisesti.

Lupajaosto ei voi ottaa kantaa omistajan tulevien suunnitelmien tai kiinteistön ostohetken perusteisiin/ tuleviin arvo olettamuksiin.

 Omistaja on ilmoittanut maston aiheuttavan haittaa. Hakija on toimittanut selityksen maston jää- ja lumikertymästä, sen perusteella mastoon ei kerry jäätä. Lisäksi TTF on selvittänyt mastosta kovalla tuulella aiheutuvan huminan olevan äänen tasollisesti tavanomaista.

Paikalle on myönnetty rakennuslupa matkapuhelintukiasemalle luvalla
444-1998-73, nykyinen ranta-asemakaava on ollut luvan myöntamisen hetkellä voimassa. Rakennuslupaa ei olisi voitu myöntää, jos päätöksestä olisi tulkittu aiheutuvan kohtuutonta haittaa viereisille loma-asuinkiinteistöille/-tonteille tai turmelevan ympäristön paikalle soveltumattomuudellaan. Mastosta tai tukiasemasta ei ole tullut rakennusvalvontaviranomaisen tietoon valituksia sen paikallaan olo aikana.

HAO:n aikaisemman päätöksen mukaisesti  (16.6.2023 (3650/2023)) sijoittamisoikeuden luovan sopimuksen, tässä tapauksessa maanvuokrasopimuksen, päättyessä maston eri sijoittamisvaihtoehtoja on vertailtava, vaikka masto olisikin jo sijoitettuna yhteen paikkaan. Lupajaosto myös katsoo aikaisemman HAO:n päätöksen, sekä TTF:n toimittaman selvityksen perusteella (Oheismateriaali; Liite 2 (19.12.2023), että Telia Towers Finland Oy on oikeutettu hakemaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaista lupaa.

Sijoittamislupaa anottaessa on arvioitu sijoittamisen kiinteistölle aiheuttaman haitan astetta ja sijoittamisen muiden edellytysten täyttymistä.

Hakija on esittänyt sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 230 §:n mukaisen sijoittamissuunnitelman. Hakemuksessa on esitetty sijoituspaikalle vain yksi vaihtoehto, joka hakijan esittämän selvityksen mukaan ovat haasteellisia maaston korkeuksien takia. Hakijan mukaan nykyisen maston korvaaminen radioteknisesti tyydyttävällä tavalla aiheuttaisi yhtiölle vähintään 282 000 euron suuruiset kustannukset.

Asiaa harkitessa on selvitetty, että masto ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti, tai että se vaikeuttaisi voimassa olevan maakunta- tai yleiskaavan toteutumista tai kaavojen laatimista.

Korkeiden vaihtoehtoiskustannusten vuoksi lupajaosto katsoo, että sijoittamista ei voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Kiinteistön omistajille ei myöskään voida katsoa aiheutuvan sijoittamisesta tarpeetonta haittaa vastineessa esitetyillä perusteilla. Kiinteistön omistajalla on oikeus saada täysi korvaus sijoittamisesta.

Lupajaosto katsoo, että Telia Finland Oyj:n antaman selvityksen mukaisesti Telia Towers Finland Oy:llä on oikeus hakea sijoituslupaa.

Lupajaosto katsoo, että hakija on toimittanut riittävät perustelut anomansa aloitusoikeuden myöntämiseen. Toimitetun selvityksen mukaan maston purkukustannukset ovat noin 30 000 euroa. Aloitusoikeuden myöntäminen edellyyttää purkukustannuksen suuruisen takuun asettamista. Aloitusoikeuden myöntämiselle on perusteltu syy eikä, aloitusoikeuden myöntäminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Oikeusohjeet
Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917
MRL 144 §
Hallintolaki 6§, 34§, 45§
Lohjan kaupungin hallintosääntö 29.2 § Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston tehtävät ja toimivalta (Voimaantulo 1.10.2023)

Lisätiedot Johtava rakennustarkastaja Juha Heikkinen, juha.heikkinen@lohja.fi

Oheismateriaali - Jäävaaralausunto
- Karttaote
- Kauppa-, kiinteistörekisteriotteet, lainhuutotodistus
- Maanomistajan muistutus
- Rasitustodistus
- Kirje sijoitussuunnitelmasta- Kiinteistönomistajan lisähuomautus (saap. 2.3.23)
- Vastine muistutukseen
- Kaavoituksen lausunto
- Ympäristösuojelun lausunto
- VASTINE 29.05.2023 Telia Towers Finland Oy vastine muistutuksen täydennykseen_Jalassaari
- Helsingin hallinto-oikeuden päätös 52842023 radiomaston sijoittamista koskevaan valitukseen
- Kiinteistönomistajan muistutus ja sen täydennys Honkaharjun tilalle haetusta sijoittamisoikeudesta yms. (12.11.2023)
- Valitus ja tpk-hakemus - valitus 21.7.2023 Helsingin hallinto-oikeudelle
- Telia Towers Finland Oy - Vastine (Lohja) 19.12.2023
- Liite 1 (19.12.2023) - Jalassaaren maanvuokrasopimus
- Liite 2 (19.12.2023) - Telia Finland Oyjn vahvistus Telia Towersin toimivan sen lukuun

Liite - Sijoituslupahakemus liitteineen

Esittelijä Johtava rakennustarkastaja Heikkinen Juha

Päätösehdotus Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää "Laki sähköisen viestinnän palveluista" mukaisen sijoitusluvan sekä MRL 144 §:n aloitusoikeuden hakemuksen mukaisesti,

2. asettaa hakijalle vaateen 30 000 euron vakuuden toimittamisesta aloitusoikeutta vastaan.

Päätös Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti esityksen mukaan.

Teknisenä korjauksen/lisäyksenä perusteluihin
Lupajaosto katsoo, että Telia Finland Oyj:n antaman selvityksen mukaisesti Telia Towers Finland Oy:llä on oikeus hakea sijoituslupaa.

Täytäntöönpano Telia Towers Finland Oy
Kiinteistön omistajat

------------------------------------