Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 06.03.2024/Pykälä 44

63/02.08.00/2024

Tekninen lautakunta 06.03.2024 § 44

 Nummen yhtenäiskoulun nykyinen lämmitysjärjestelmä on elinkaarensa päässä. Järjestelmän uusiminen on ajakohtaista ja kyseessä on kustannuksiltaan merkittävä investointihanke, jonka yhteydessä tulee pohtia hiilijalanjälkeä, rakennusten tulevaisuutta kuin myös investoinnin kustannuksen tasoa suhteessa kaupungin talouteen. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on yhdistetty öljy- ja hakelämmitys.

Selvitystyö koskee alueen rakennuksia, jotka muodostavat Nummen yhtenäiskoulun ”Campusalueen”:

 - Tähtitalo
 - Taitotalo
 - Päiväkoti
 - Alakoulu
 - Pienten päiväkot Teknikum
 - Yläkoulu
 - Liikuntahalli
 

 Tarvittava lämmitysteho

Tilakeskus on tilannut selvitystyön A-insinööreiltä, jossa on selvitetty eri toteutusmahdollisuuksia sekä pyritty vertailemaan eri lämmitysjärjestelmiä. Toteutusmahdollisuudet ovat joko nykyinen hajautettu järjestelmä tai keskitetty, josta lämpöenergia jaetaan kaikille rakennuksille. Rakennuksista vanhimmat ovat 1900-luvun alkupuolelta, ylä- ja alakoulu 1950-luvulta ja uusin rakennus on liikuntahalli, joka on valmistunut 2017. Rakennusten lämmitys tuotetaan tällä hetkellä kolmella öljykattilalla, joiden yhteisteho on 1 680 kW ja hakelämpölaitoksella jonka lämmitysteho on 500 kW. Yhteisteho 2 200 kW. Arvioitu yhteenlaskettu keskimääräinen lämpöenergian kulutus (lämmitys + käyttövesi) vuositasolla on 2063 kW. Toteutunut lämpöenergian kulutus (öljy + hake) on 2057 MWh/a, josta öljyn osuus on ollut 450 MWh/a. Mitoituslämpötehontarpeena on selvityksessä käytetty 2 200 kW, jonka järjestelmän tulisi tuottaa.

Järjestelmien toimintavarmuuden, valvonnan sekä huollon osalta keskitetty järjestelmä on suositeltavampi ratkaisu. Tutkituista vaihtoehdoista keskitettyjä järjestelmiä ovat nykyinen (1) järjestelmä saneerattuna ja (8) Ilma- vesilämpöpumppujärjestelmä:
 

1. Nykyinen lämmitysjärjestelmä, saneerattuna
2. Maalämpö + sähkökattila, uusi järjestelmä
3. Maalämpö + bioöljykattila, uusi järjestelmä
4. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä (IVLP)+ sähkökattila, uusi järjestelmä
5. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä (IVLP)+ bioöljykattila, uusi järjestelmä
6. Hakelämmitysjärjestelmä, uusi järjestelmä
7. Biopolttoöljylämmitysjärjestelmä
8. Ilma -vesilämpöpumppujärjestelmä (IVLP) + sähkökattila

Todennäköisesti nykyistä aluelämpöverkostoa voitaisiin hyödyntää sellaisenaan nykyisen järjestelmän saneerausvaihtoehdossa ilman suurempia muutoksia, mikäli lämmitystehontarpeet ja mitoitukset eivät muutu merkittävästi. Edellytyksenä on tietysti, että lämpöputkien kunto on riittävä, joka tulee varmistaa RTG-kuvauksin. Lisäksi alueen rakennusten lämmönsiirtimistä osa on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja ne tulisi uusia tässä yhteydessä.

Ostettavan energian tarve vuositasolla

Energiankulutusarvioiden perusteella IVLP-järjestelmä ja maalämpöjärjestelmä olisivat suositeltavampia vaihtoehtoja, koska muiden vaihtoehtojen ostoenergiakulutukset ovat suurempia.

Hiilidioksidipäästöt

Lämmitysjärjestelmävaihtoehdoille suoritetaan energiankäytön hiilidioksidi-päästötasojen laskenta, joka sisältää vuotuiset energiankäytöstä aiheutu-vat hiilidioksidipäästöt. Tarkasteltavat ostoenergiamuodot ovat fossiilinen kevyt polttoöljy, biopolttoöljy, sähkö ja hake. Ostoenergiamuotojen kansallisina päästökertoimina käytetään seuraavia arvoja. Hakkeen ja bioöljyn CO2-päästökertoimina ovat 0 kgCO2/m2 hake ja 0 kgCO2/lbioöljy. Kevyen polttoöljyn CO2-päästökerroin on 252,72 kgCO2/l kevytöljy. Ostosähkön CO2-päästökerroin on 89,00 kgCO2/MWh sähkö (ei vihreä sähkö). Huomioitavaa on että päästökertoimet voivat muuttua tulevaisuudessa, esimerkiksi jos sähkön tuotto hiiltä ja polttoöljyä hyödyntävillä laitoksilla päättyy. Alla olevassa kuvassa esitetään yhteenveto lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen arvioiduista hiilidioksidipäästöistä vuositasolla.

Huomioitavaa on että bioöljyn ja hakkeen päästöjen oletetaan olevan nolla.

Investointikustannukset

Investointina edullisin olisi nykyisen järjestelmän saneeraus
 

Ostoenergiakustannukset vuositasolla

Elinkaarikustannukset

Eri järjestelmävaihtoehtojen 30 vuoden arvioidut kumulatiiviset elinkaari-kustannukset. Kustannusarviot sisältävät järjestelmien investointi-, energiankäyttö- ja ostokustannukset sekä järjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannusarviot.

Tämänhetkisen tiedon mukaan voidaan olettaa, että hajautettu IVLP +  sähkökattila (sk) on kokonaistaloudellisesti edullisin, samoin kuin nykyisen järjestelmän saneeraus. Lisäksi on tarkasteltu 400 m2 -kokoisen
PV-T-paneelijärjestelmien (aurinkolämp-, sähkö) vaikutusta, jolla korvattaisiin ostosähköä sekä -lämpöä. Vuosituotanto 30 MWh/a.

Rakennusten tulevaisuus ja tarve

Sivistystoimella on parhaillaan käynnissä palveluverkkoselvitys, jonka tuloksena syntyy arvio siitä millainen Lohjan kaupungin sivistystoimen paleveluverkon tulisi tulevaisuudessa olla. Tämän myötä selviää myös Nummen yhtenäiskoulun alueella tarvittava tilamäärä. Huomioitavaa on myös Saukkolan päiväkodin tuleva sijoituspaikka, joka mahdollisesti on tällä samalla alueella.

Tarkempi jatkoselvittely

Lohja on hinkukunta, joten päästöjen osalta tulisi pyrkiä ratkaisuun, jossa ei päästöjä synny, tai että niiden määrä saadaan vähennettyä merkittävästi. Vaakakupissa on myös tarvittavan investoinnin määrä sekä vuosikulut, joita lämmitykseen tarvittava energian tuottaminen aiheuttaa. Jotta tarkempi jatkoselvittely olisi mielekästä, tulisi vaihtoehdoista valita enintään neljä. Edellä mainituilla painotuksilla tulisi näin ollen valita tarkempaan jatkoselvittelyyn nykyinen järjestelmä saneerattuna ja tasapainotettuna, hake keskitetty, bioöljy keskitetty, sekä IVLP hajautettu sk. Tarkemmassa jatkoselvityksessä tulee selvittää myös lämmönjakoverkoston todellinen kunto, sekä huomioida Saukkolan päiväkodin mahdollinen sijoitus alueelle.

Lisätiedot Tekninen johtaja Markus Moisio, markus.moisio@lohja.fi

Liite A-insinöörien laatima Nummen yhtenäiskoulun energiahankesuunnitelma

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää että,

1. tarkempaa selvitystyötä jatketaan esittelytekstissä kuvatuin perustein seuraavien vaihtoehtojen osalta:
Nykyinen järjestelmä saneerattuna ja tasapainotettuna,
hake keskitetty,
bioöljy keskitetty,
IVLP hajautettu sk,

2. tarkemmassa jatkoselvityksessä tulee selvittää myös nykyisen lämmönjakoverkoston todellinen kunto, sekä arvioida verkoston ja lämmönvaihtimien edellyttämät korjausinvestoinnit tulevan 10 vuoden ajalle,

3. huomioida Saukkolan päiväkodin mahdollinen sijoitus alueelle ja sen vaikutukset uusittavaan lämmitysjärjestelmään sekä siitä mahdolliset kaupungille koituvat hyödyt,

4. kaupunki hankkii toteutussuunnittelun, jossa sevitetään investoinnin kokonaiskustannukset sekä käytännön toteutus.

Vastaesitys Hannu-Pekka Poikonen esitti Mikko Koiviston, Sirje Mändin, Mika Sevonin, Päivi Kellokosken, Juhani Järvisen, Leif Wirtasen, Birgit Aittakummun, Lena Tallqvistin, ja Pauliina Jalola-Korhosaaren kannattamana seuraavan vastaesityksen:

Tekninen lautakunta päättää että,

1. tarkempaa selvitystyötä jatketaan esittelytekstissä kuvatuin perustein seuraavien vaihtoehtojen osalta:
Nykyinen järjestelmä saneerattuna ja tasapainotettuna,
hake keskitetty,
IVLP keskitetty sk,
IVLP hajautettu sk,

2. tarkemmassa jatkoselvityksessä tulee selvittää myös nykyisen lämmönjakoverkoston todellinen kunto, sekä arvioida verkoston ja lämmönvaihtimien edellyttämät korjausinvestoinnit tulevan 10 vuoden ajalle,

3. huomioida Saukkolan päiväkodin mahdollinen sijoitus alueelle ja sen vaikutukset uusittavaan lämmitysjärjestelmään sekä siitä mahdolliset kaupungille koituvat hyödyt,

4. kaupunki hankkii toteutussuunnittelun, jossa sevitetään investoinnin kokonaiskustannukset sekä käytännön toteutus.

Puheenjohtajan tiedustellessa ovatko kaikki vastaesityksen kannalla, kukaan teknisen lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut olevansa eri mieltä.

Päätös Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti Hannu-Pekka Poikosen vastaesityksen mukaan.

 Teknisenä korjauksena esittelytekstissä korjataan otsikon Tarvittava lämmitysteho alla olevan ensimmäisen kappaleen toiseksi viimeisessä lauseessa oleva öljyn osuus 433 MWh/a luvuksi 450 MWh/a.

A-Insinööreistä energia-asiantuntija ja LVI-suunnittelijaTuomo Reponen saapui asiantuntijaksi kokoukseen klo 17.07 ja poistui kokouksesta klo 18.13 ennen tämän asian päätöksentekoa eikä näin ollen osallistunut päätöksentekoon.

Projektikoordinaattori Meeri Hartonen saapui kokoukseen ennen tämän asian käsittelyä klo 17.07.             

------------------------------------