Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 07.08.2024/Pykälä 129

51/10.03.02.02/2024

Kaupunginvaltuusto 17.01.2024 § 9

Valtuutettu Pirjo-Leena Forsström Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puolesta esitti seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet Keskustan valtuustoryhmän valtuutetut Lotta Paakkunainen ja Hilkka Hyrkkö, Meidän Lohjan valtuustoryhmän valtuutettu Hannele Maittila, Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuutettu Paul Packalén ja varavaltuutettu Erkki Huikari ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän valtuutettu Heikki Linnavirta:

”Esitän, että Lohjan kaupungin omistamien rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa noudatetaan STM:n asetusta 545/2015, sekä huomioidaan hiilijalanjälkilaskenta rakennusten purkupäätösten kustannuslaskennassa. Rakennusten purkamisesta järjestetään kaupunkilaisille KLain § 22 mukainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus.

Sisäilmaongelmat ja muut elinympäristössä terveyshaittaa aiheuttavat tekijät käsitellään kunnan terveydensuojeluviranomaisen johdolla ja valvonnassa. Jos sisäilmaongelmien ratkaisemiseen tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa, terveydensuojeluviranomainen hankkii terveydensuojelulain 49 c §:n mukaisesti sertifioidun henkilön, joka voi toimia asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisena ulkopuolisena asiantuntijana. Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemät selvitykset ja tutkimukset. Sisäilmaan ja asumisterveyteen liittyvät asioiden käsittely viranomaisessa tehdään STM:n asetuksen 545/2015 määräysten mukaisesti tukeutuen Valviran laatimiin soveltamisohjeisiin. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee tutkimusten perusteella asiasta terveyshaittaa koskevan päätöksen ja esittää toimielimelle määräyksen terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tutkimukset ja viranomaisen päätökset julkaistaan kuntalain 22 §:n mukaisesti, jolloin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan.

Tämä edellä kuvattu prosessi ei ole ehkä ollut Lohjalla kunnossa, ja pääsääntöisesti päättäjät ovat saaneet lukea lehdestä jonkin rakennuksen ns. sisäilmaongelmasta. Purkupäätöstä ei myöskään ole tehty terveydensuojeluviranomaisen päätöksen pohjalta toimielimessä, vaan päättäjille on esitetty suoraan hankesuunnitelma uuden rakennuksen rakentamiseksi.

Lisäksi aloitteen tekijä muistuttaa Lohjan sitoutuneen Hinku-kunnan mukaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Lohja on ollut myös mukana Canemure-hankkeessa, jossa mm. Lohjan kohdalla pilotoitiin rakentamisen osalta ympäristöministeriön päivitettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointi-menetelmää. Ylläolevat asiat ja johtopäätökseni perustuvat mm. viimeaikaisiin asiantuntija-artikkeleihin HS 9.10.-23 Purkamisen järjettömyys ja 30.12.-23 Uusi purkubuumi, joissa perustellaan, että ”päästöjen kannalta purkamisessa ei ole järkeä.” Suomen Ympäristökeskuksesta olen saanut apua ja fakta-tietoa tähän aloitteeseeni.

Asiantuntija Laura Saikku suosittelee päättäjille luettavaksi Sankelo & Ahola 2020: Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa.”
 

Lisätiedot hallintojohtaja Sanna Lundström, sanna.lundstrom@lohja.fi

Päätösehdotus Valtuusto päättää

1. merkitä aloitteen saapuneeksi; sekä

2. lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös Valtuusto päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano tiedoksi johdon assistentti Alatalo
merkitään aloiteluetteloon

------------------------------------

Tekninen lautakunta 07.08.2024 § 129

 Aloite jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:

1. Lohjan kaupungin omistamien rakennusten sisäilma- ja kuntotutkimuksissa tulisi noudattaa STM:n asetusta 545/2015
2. Purettaville rakennuksille tulisi tehdä hiilijalanjälkilaskenta, jonka vaikutus huomioitaisiin purkupäätösten kustannuslaskennassa.
3. Kaupunkilaisten kuuleminen liittyen rakennusten purkamiseen KLain § 22 mukainen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus

Purettavien rakennusten kuntotutkimus STM:n asetus 545/2015

Tätä asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä.

Lohjan kaupungilla on erillinen moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, jossa sisäilmaongelmat käsitellään (Liite 1). Sisäilmatyöryhmään on nimetty:

      Tilapäällikkö

      Kiinteistömestari

      Työsuojelupäällikkö

      Ympäristöterveyspäällikkö

      Aluepäällikkö (siivouspalvelut)

      Talotekniikka-asiantuntija

      Isännöitsijä (Tilapalvelut nimeää henkilön)

      Terveystarkastaja (Ympäristöterveyspalvelut nimeää henkilön)

      Työsuojeluvaltuutettu (päätoiminen)

      Työsuojeluvaltuutettu (päätoiminen)

      Työterveyshuollon edustaja (Keski-Uudenmaan Työterveys Oy nimeää henkiön)

      Työterveyshuollon edustaja (Keski-Uudenmaan Työterveys Oy nimeää henkiön)

Sisäilmaongelmat koostuvat monista eri asioista, jota kuvastaa sisäilmatyöryhmän kokoonpano. Lohjan kaupungilla on toimintamalli jonka mukaan sisäilmaongelmia lähdetään selvittämään (Liite 2). Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään, kun on tarpeen tehdä tarkempia tutkimuksia mm. rakenteita rikkovia tutkimuksia, rakenteiden tiiviyttä selvittäviä tutkimuksia tai ottaa materiaalinäytteitä laboratorio tms. tutkimuksia varten. Heiltä edellytetään rakennusterveysasiantuntijan pätevyyttä, jolloin esim näytteiden otot tulee suoritettua asianmukaisesti. STM:n asetusta 545/2015 ei ole tarkoitettu käytettäväksi kaavamaisesti vaan sitä tulee soveltaa kohteeseen ja siellä havaittuun tai oletettuun ongelmaan. Esim. vesijohtoveden lämpötilaa ei ole tarve selvittää, mikäli jo esiselvitysten yhteydessä se voidaan sulkean pois tilassa koettujen oireiden aiheuttajista. Käytännössä Lohjan kaupunki noudattaa kyseistä ohjeistusta jo nyt. Kaupungin käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden (mm. AFRY, FCG,  Sustera) laatimat raportit pohjautuvat tähän asetukseen ja siellä ilmoitettuihin toimenpiderajoihin. Lisäksi kaupungilla on sopimus Susteran (ent. Raksystems) kanssa. Näin kaupungilla on käytettävissä asetuksen 545/2015 edellyttämät koulutetut ja sisäilmaongelmien selvittämiseen perehtyneet henkilöt.

Aloitteen laatija on erikseen nostanut esille, ”…että kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee tutkimusten perusteella asiasta terveyshaittaa koskevan päätöksen ja esittää toimielimelle määräyksen terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi”. Näin kaupungissa on toimittu ja toimitaan myös käytännössä. Esimerkiksi Laurentiustalon mattojen liiman aiheuttamien ongelmien osalta. Tällöin tilanne on jo edennyt niin pitkälle että ns. kevyet toimenpiteet eivät ole parantaneet tai korjanneet tilannetta. Lisäksi mikäli sisäilmaongelmat vaikuttavat rajoittavasti jonkin toiminnon toimintaan tai että rakennuksen jotain osaa ei voida käyttää, asiasta informoidaan käyttäjiä, sekä teknistä lautakuntaa lautakunnan kokouksissa.

Purettavaksi ehdotettava rakennus ei välttämättä aina ole sisäilmaltaan tai muulta kunnoltaan ongelmallinen. Se voi olla ominaisuuksiltaan sellainen joka ei enään sovellut kaupungin käyttötarkoitukseen, mutta kiinteistö halutaan silti säilyttää kaupungin omistuksessa mahdollisia tulevia tarpeita varten. Näin ollen STM:n asetuksen 545/2015 mukaisille selvityksille ei ole tarvetta. Purkamalla tarpeeton tai heikkokuntoinen rakennus saadaan vähennettyä kuluja tulevilta vuosilta, kohdistettua henkilöresurssit oikein ja vältytään mahdollisilta tihutöiltä, tai että joku ulkopuolinen loukkaantuu mennessään luvatta rakennukseen.

Purettavien rakennusten hiilijalanjälkilaskenta

Aloitteessa nostetaan esille, että kaupungin tulisi huomioida hiilijalanjälkilaskenta rakennusten purkupäätösten kustannuslaskennassa. Hiilijalanjäljen laskeminen purkupäätöksen yhteydessä on haasteellista, sillä tässä vaiheessa ei vielä tiedetä tarkalleen millaiseen käyttöön purettu materiaali päätyy, millaisin menetelmin rakennus puretaan ja kuinka kauas purkumateriaalit tullaan kuljettamaan.

Urakoitsijat, jotka suorittavat purkutyötä perehtyvät purettavaan kohteeseen ja heillä on yleensä tiedossa materiaalien loppusijoituspaikka. Esimerkiksi kiviaineksia voidaan hyödyntää pysäköintialueen tai kevyenliikenteen pohjarakenteissa. Urakoitsijoilla on erilaista konekantaa ja heillä on mahdollista valita esim. käyttävätkö he purkutyössä biopolttoaineilla toimivia koneita tai jatkossa esim. sähköllä toimivia koneita tai jotain muuta ekologisempaa menetelmää. Lisäksi materiaalien kuljetusmatkat vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Näin ollen purkutyön todellisen hiilijalanjäljen selvittäminen tapahtuu parhaiten kilpailuttamalla purku-urakat siten, että yhtenä valintakriteerinä tulee olla mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Näin toimimalla kokonaisuus palvelee parhaiten koko yhteiskuntaa ja hiilijalanjälkilaskenta pohjautuu todellisiin lukuihin ja syntyvä hiilijalanjälki on totuudenmukainen.

Kaupunkilaisten kuuleminen liittyen rakennusten purkamiseen

Kaupungin omistamat ja käytössä olevat rakennukset on tarkoitettu kaupungin tuottamien palveluiden toteuttamiseen ja järjestämiseen. Rakennukset siis joko hankitaan tai rakennutetaan kuntalaisille tarkoittettujen palveluiden tuottamiseen. Mikäli rakennukselle ei ole käyttötarvetta tai se on niin heikkokuntoinen, että sen korjaaminen tai muuntaminen toiseen tarvittavaan käyttöön ei ole taloudellisesti kannattavaa, tulee se joko myydä tai purkaa. Purkaminen on vahvasti kytköksissä kaupungin talouteen. Tyhjien ja heikkokuntoisten rakennusten ylläpito on merkittävä kuluerä, sekä resurssien syöjä. Koska virkamiesjohdolla ja päättäjillä on paras näkemys, sekä kokonaisvastuu kaupungin taloudesta, tuodaan ehdotukset rakennuksen purkamisesta kaupunginhallituksen käsittelyyn. Tämän myötä päättäjät, jotka edustavat kuntalaisia, voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Lisäksi purkupäätöksille on olemassa erillinen prosessi jolloin myös purkamisen muut vaikutukset tulevat huomioiduiksi. Näin ollen on katsottava, että kaupunkilaisilla on riittävä mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, koskien rakennusten purkamista.
 

Liitteet  - Sisäilmatyöryhmän nimeäminen
- Menettely sisäilmaepäilytilanteessa

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle,

1. että Lohjan kaupunki on noudattanut ja noudattaa STM:n asetusta 545/2015 sisäilma- ja kuntotutkimuksissa niissä rakennuksissa jotka ovat kaupungin omistuksessa ja joissa työskentelee kaupungin henkilöstöä,

2. että purettavien rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa edellytetään purku-urakkaan osallistuvilta ja että mahdollisimman pieni hiilijalanjälki on yksi purku-urakoitsijan valintaperusteista. Hiilijalanjälkeä ei ole tarve selvittää purkupäätöstä tehtäessä,

3. että erillistä kaupunkilaisten kuulemista ei ole tarpeen järjestää rakennusten purkamiseen liittyen,

4. että aloite on loppuun käsitelty.

Päätös Tekninen lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

------------------------------------