Kaupunginhallitus
Esityslista 28.10.2024/Asianro 12

103/02.02.00/2024

Kaupunginhallitus 21.10.2024 § 378

 Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hy-väksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huo-mioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväk-symisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toimin-nan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan ta-seeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ti-linpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Kuntatalouden kehitys

Sote-uudistus teki vuodesta 2023 poikkeuksellisen kuntataloudelle, sillä vaikka tulos oli vahva, se johtui kertaluonteisista verorahoituseristä. Ilman niitä tulos olisi ollut lähes nolla. Kuntien lainakanta laski 19,9 miljardiin euroon, kun sote-kuntayhtymien lainoja siirtyi hyvinvointialueille.

Vuoden 2024 aikana kuntatalouden ennustetaan heikkenevän merkittävästi verorahoituserien poistumisen vuoksi. Vuosikate laskee arviolta kolmeen miljardiin euroon, ja toiminnan ja investointien rahavirta kääntyy miljardin euron verran negatiiviseksi. Vuonna 2025 rahavirta syvenee -1,9 miljardiin euroon ja menot kasvavat ripeästi.

Kunta-alan palkkakehityksen odotetaan vuosina 2025–2027 olevan yleistä ansiokehitystä nopeampaa palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman vuoksi. Kustannusten nousua kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi on vuodelle 2025 3,4 % ja vuosille 2026–2028 keskimäärin 3,1 %.

Kuntien rahoitustilannetta pahentavat valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset vuosina 2025–2027. Leikkausten taustalla ovat sote-siirron takautuvat valtionosuudet ja hallituksen päättämä indeksijarru. Lisäksi rahoitukseen vaikuttavat asukasluvun muutokset, erityisesti lapsimäärän väheneminen.

Vaikka verotulot ovat edelleen kuntien merkittävin tulonlähde, sote-uudistuksen jälkeen niiden taso puolittui. Verotulojen kasvu jatkuu keskiarvon yläpuolella, mutta se ei riitä kattamaan kasvavia menopaineita, mikä johtaa suuriin alijäämiin vuosina 2025–2028 ja vaatii sopeutustoimia. Hallitus pyrkii parantamaan kunnallisverotusta, mutta valtion tulonsiirrot kunnille pienenevät verotulomenetysten korvauksia vastaavasti.

Kuntien investointitarpeet säilyvät suurina, johtuen muun muassa rakennuskannan iästä, muuttoliikkeestä ja vihreän siirtymän vaatimuksista.

Kuntahallinnon alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 0,6 prosenttiin vuonna 2025 ja 0,7 prosenttiin vuosina 2026–2028. Menot saattavat kuitenkin olla ennakoitua pienemmät, jos kunnat onnistuvat sopeuttamaan toimintaansa ja palveluverkkoaan vähenevän palvelutarpeen ja rahoituksen mukaan.

Vuoden 2025 talousarvioesitys sisältää monia kuntatalouteen vaikuttavia toimia, joiden vaikutus on neutraali tai hieman vahvistava. Kuntien valtionapuihin suunnataan 5,6 miljardia euroa, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna 2024. Kasvu johtuu pääosin TE-palvelu-uudistuksesta ja kotoutumislain uudistuksesta. Valtionosuuksia lisäävät myös sote-uudistukseen liittyvät korotukset, mutta niitä vähentävät muun muassa sote-siirtolaskelmien tarkentuminen ja indeksikorotuksen leikkaus.

Hallitus vahvistaa esi- ja perusopetusta lisäämällä kolme vuosiviikkotuntia perusopetukseen. Peruspalvelujen valtionosuuden tasoon vaikuttaa vuonna 2025 myös palkkatuen myöntämiseen kunnille ja kuntayhtymille valmisteltu muutos, joka otetaan huomioon vähennyksenä kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa.

Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva TE-palvelut 2024 -uudistus kasvattaa merkittävästi kuntien menoja, kun vastuu työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnille, ja samalla niiden rahoitusvastuu työttömyysetuuksista kasvaa. Tämä tekee kuntataloudesta herkemmän suhdannevaihteluille. Vaikka kuntien tehtävät painottuvat edelleen lasten ja nuorten palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, palvelutarve vähenee syntyvyyden laskun vuoksi, mutta opetuksen kustannukset eivät alene samaa tahtia.

Kotoutumislailla, joka astuu voimaan 1.1.2025, vahvistetaan kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä. Kunnille myönnetään rahoitusta erilaisiin kotoutumista tukeviin palveluihin, mutta laskennalliset korvaukset lyhenevät vuodesta 2025 alkaen.

Kaupungin talouden toteumanäkymät vuonna 2024

Kaupungin vuoden 2024 käyttötalouden toimintakatteen toteutumaennuste on 1,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Verotuloja on ennakoitu kertyvän 108,4 milj. euroa. Arvio perustuu Kuntaliiton syyskuussa laatimaan veroennusteeseen. Verotuloja toteutuu ennusteen mukaan 1,2 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksien toteuma-arvio on 28,5 milj. euroa, n. 0,3 milj. euroa arvioitua vähemmän. Vuosikate on ennusteen mukaan 17,5 milj. euroa. Tilikauden ennuste on, että poistojen jälkeen tulos tulemaan olemaan lähellä nollatulosta tai hieman alijäämäinen.

Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026-2027 taloussuunnitelman laadinta

Lohjan kaupungin toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan 2,0 %. Toi-mintamenojen kehitykseen vaikuttavaa erityisesti TE-palveluiden siirto kaupungin tehtäväksi. Toimintatuotot vähenevät -3,7 %, mm. tukien ja avustusten arvioidaan vähenevän 74,9 %. Toimintakate heikkenee 6,1 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaupunkitasolla toimintatuotot ovat 84,2 milj. euroa ja kulut 210,0 milj. eu-roa. Toimintakatteeksi muodostuu 125,7 milj. euroa. Kokonaisuudessaan verotulot ovat ensi vuonna 113,2 milj. euroa. Valtionosuudet ovat ensi vuonna 30,2 milj. euroa. Vuosikatteeksi muodostuu 16,3 milj. euroa ja 17,8 milj. euron poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostuu 1,5 milj. euroa ali-jäämäiseksi.

Suunnitelmavuosien 2025–2026 osalta toimintatuotot ja -kulut on arvioitu yleisen kustannustason nousun mukaisesti.

Merkittävimmät muutokset taloussuunnittelukaudella

Vuoden 2025 talousarvioon sisältyvät merkittävimmät kustannuksien lisäykset ovat työllisyyspalvelujen siirto 8,7 milj. euroa (netto), valtakunnallisten arvioiden mukaiset palkkojen korotukset 3,0 prosentin kasvulla (2,3 milj. euroa), ja muut välttämättömät kustannustason muutokset yhteensä 0,1 milj. euroa (kehyslaskelman mukaisen 2 %:n korotuksella nämä olisivat olleet .n. 1,1 milj. euroa).

Korkotasona korkokuluissa on käytetty yleisten ennusteiden mukaan vuonna 2025 3,0 %, vuonna 2026 2,5 %, 2027 lähtien 2,2 % ja sen jälkeen 2,0 %. Vaikka lainamäärä kasvaa, pysyvät korkokulut suunnilleen samalla tasolla korkotason alentuessa suunnitelmakaudella.

Valtionosuuksiin ja verotuloihin kohdistuu muutoksia vuonna 2025. Niiden välisiä summia muuttaa ansiotulovähennyksen poistuminen kunnallisverosta. Tämä lisää kuntien verotuottoja, mutta vastaava summa vähennetään valtionosuuksista eli muutos toteutetaan kustannusneutraalisti koko maan tasolla. Lisäksi kuntien vastuulle siirtyvät työllisyyspalvelut kasvattavat vuoden 2025 valtionosuuksia, tuoden kunnille myös näiden toimintojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Verotulot ja valtionosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2024 ja vuoden 2025 osalta edellä mainittujen muutosten takia. Vuoden 2026 ja sen jälkeiset valtionosuudet eivät ole vielä arvioitavissa valtionosuusuudistuksen takia, vaan laskelmissa on käytetty nykyjärjestelmän mukaisia ennusteita. Verotulo- ja valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton arvioihin. Summat täsmentyvät talousarviovalmistelun edetessä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu kaupunginhallituksen päättämään kehykseen ja siihen, että talous saadaan tasapainotettua taloussuunnittelukaudella/neljän seuraavan vuoden ajanjaksolla. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut, että vuoden 2025 talousarvioon ei sisällytetä mitään toiminnallisia lisäyksiä TE-palveluiden siirron lisäksi.

Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet talousarvioesityksensä ja hyväksyneet ne kaupunginhallituksen kehyksessä määritellyn suuruisena.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on 1,5 milj. euroa alijäämäinen.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen ei sisälly lautakuntien esittämät lisäykset. Talousarvioesitys ei sisällä verojen korotuksia.

Kehyksen hyväksymisen ja lautakuntien käsittelyn jälkeen talousarvioon on tehty keskitetysti tarkistuksia mm. henkilösivukulujen, poistojen, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja -kulujen osalta.



Luonnos vuoden 2025 talousarviosta ja vuosien 2025-2028 taloussuunnitelmasta on oheismateriaalina.

Lautakuntien talousarvioesitykset

Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet talousarvioesityksensä ja hyväksyneet ne kaupunginhallituksen kehyksessä määritellyn suuruisena:työllisyys- ja elinkeinolautakuntaa sekä rahoitusta lukuunottamatta.

Lautakuntien esitykset ja rahoitus:









Investoinnit ja rahoitus

Investoinnit ovat 23,0 milj. euroa ja koostuvat suurelta osin perusinvestoinneista (17,6 milj.euroa). Keskeisimpiä hankkeita ovat rakennusten PTS-korjaukset, katuverkoston ja vesihuollon perusparannukset. Käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet sisältävät mm. Taimiston liikuntapuiston rakentamisen loppuunsaattamisen, Mäntynummen alueen koulu- ja päiväkotihankkeen sekä Virkkalan päiväkodin. Maanhankintaan on 1,8 milj. euron määrärahavaraus ja Länsiradan rahoitusosuuteen on 1,5 milj. euron määrärahavaraus.

Korkokustannusten arvioidaan nousevan maltillisesti korkean suojaustason takia. Kaikki uudet lainat joudutaan kuitenkin ottamaan aiempaa korkeampaan korkotasoon.

Rahoituslaskelman mukaan 23,0 milj. euron investointeihin on käytettävissä tulorahoitusta, rahoitusosuuksia ja käyttöomaisuuden myyntituloja 16,07 milj. euroa. Jäljelle jäävä varsinaisen toiminnan ja investointien 9,53 milj. euron alijäämäinen nettokassavirta ja lainojen lyhennykset katetaan antolainojen lyhennyksillä, vieraan pääoman muutoksina käsiteltävillä liittymismaksuilla sekä lainanotolla. Lainakanta kasvaa 9,4 milj. eurolla. Vuoden 2024 muutetun talousarvion ja vuoden 2025 talousarvion perusteella kaupungin lainakanta vuoden lopussa olisi 196,6 milj. euroa, joka on n. 4 301 euroa asukasta kohden.

Lohjan kaupungin verotuloarvio on 113,2 milj. euroa. Talousarvioesityksen verotuloarvio perustuu Kuntaliiton syyskuun veotuloennustekehikkoon.

Lohjan valtionosuuksien arvioidaan olevan 30,2 milj. euroa. Valtionosuuk-sien ennuste perustuu Valtiovarainministeriön laskelmiin.

Vuoden 2025 talousarvioon ei sisälly verojen korotuksia.

Lisätiedot Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki, pasi.peramaki@lohja.fi
Talousjohtaja Raija Lindroos, raija.lindroos@lohja.fi

Oheismateriaali - Vuoden 2025 talousarvio sekä vuosien 2026-2027 taloussuunnitelma (luonnos, valmistelutilanne 16.10.2024)

Esittelijä Kaupunginjohtaja Perämäki Pasi

Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää käydä lähetekeskustelun kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Asian varsinainen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 28.10.2024.

Käsittely Kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo, sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus ja talousjohtaja Raija Lindroos saapuivat kokoukseen asiantuntijoiksi kello 16.38. He poistuivat kokouksesta kello 18.45 eivätkä näin ollen osallistuneet päätöksentekoon.

Kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn aikana klo 18.45-19.00.

Esittelijän muutettu päätösesitys

Kaupunginhallitus päättää

1. käydä lähetekeskustelun kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Asian varsinainen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 28.10.2024.

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. käydä lähetekeskustelun kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Asian varsinainen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 28.10.2024.

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

------------------------------------

Kaupunginhallitus 28.10.2024  

 Vuoden 2025 talousarvioon on sisällytetty kahden koulunuorisotyöntekijän henkilöstökustannukset sekä etsivän nuoristotyön hankerahoituksen omavastuuosuus. Lisäysten kustannusvaikutus on yhteensä 120 000 euroa. Kate lisäykselle on tehty talousarvion sisältä.

Investointeihin on lisätty vuoden 2024 keskeneräisten hankkeiden määrärahoja yhteensä 1,2 milj. euroa (Järnefeltin liikuntahalli 0,7 milj. euroa, Hinku ja varautuminen 0,15 milj. euroa sekä keskustan vesitorni 0,35 milj. euroa. Investointien kokonaismääraha vuodelle 2025 on yhteensä 27,51 milj. euroa. Lainakanta kasvaa 10,6 milj. eurolla. Vuoden 2024 muutetun talousarvion ja vuoden 2025 talousarvion perusteella kaupungin lainakanta vuoden lopussa olisi 198,6 milj. euroa, joka on n. 4 345 euroa asukasta kohden.


Tuloslaskelma, ulkoiset erät
 

Lisätiedot Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki, pasi.peramaki@lohja.fi
Talousjohtaja Raija Lindroos, raija.lindroos@lohja.fi

Liite - Vuoden 2025 talousarvio sekä vuosien 2026-2027 taloussuunnitelma

Esittelijä Kaupunginjohtaja Perämäki Pasi

Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen 

Valtuusto päättää  

1. hyväksyä liitteen mukaisen talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2026 -2027 sekä

2. valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset teknisluonteiset tarkennukset /korjaukset asiakirjaan.

Käsittely

Päätös  

Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

------------------------------------