Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 04.12.2024/Pykälä 207

244/10.03.01.01/2024

Tekninen lautakunta 18.06.2024 § 113

 Tekninen toimi on tilannut puitesopimuskonsulttina toimivalta FCG Oy:ltä sillan rakenteiden kuntotutkimuksen. Kuntotutkimuksen maastotyöt on tehty 28.5.2024 ja kuntotutkimusraportti on valmistunut kesäkuun puolivälissä.

Kuntotutkimusraportin perusteella on todettavissa seuraavaa:
Tehdyissä kuntotutkimuksissa siltarakenteessa havaittiin vaurioita, joiden takia sillalle suositellaan asetettavan käyttörajoituksia välittömästi. Ajoneuvoliikenne sillalla tulee estää kokonaan esimerkiksi kiinteitä esteitä asentamalla. Lisäksi sillan ristikkorakenteen osuudelle, jossa sillan ali kulkee vesiliikenteen väylä, asetetaan henkilömäärärajoitus. Rajoitusmerkit asetetaan ristikkorakenteen kumpaakin päähän: ”Henkilömäärärajoitus: enintään 5 henkilöä sillalla seuraavan 20 metrin matkalla”.

Lisätiedot Kaupunkitekniikkapäällikkö Seppo Lötjönen, seppo.lotjonen@lohja.fi

Oheismateriaali Kuntotutkimusraportti

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä kuntotutkimusraportin tiedoksi

2. että Liessaaren sillan käyttö kielletään ajoneuvoliikenteeltä ja sillalle asetetaan henkilömäärärajoitus kuntotutkimusraportin mukaisesti

3. esittää kaupunginhallitukselle että vuoden 2025 talousarvion laadinnan yhteydessä huomioidaan tarvittava määräraha uuden sillan suunnitteluun ja toteutukseen.

Esittelijän muutettu päätösesitys

Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä päivitetyn 18.6.2024 kuntotutkimusraportin tiedoksi,

2. että Liessaaren ristikkosillan käyttö kielletään välittömästi ja ristikkosillalle kulkeminen estetään. Lisäksi asennetaan asianmukaiset kieltomerkit,

3. esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2025 talousarvion laadinnan yhteydessä huomioidaan tarvittava määräraha uuden sillan suunnitteluun ja toteutukseen.

Päätös Tekninen lautakunta päätti muutetun päätösesityksen mukaan.

Käsittely Jäsen Kristian Sarvi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.24.   

Täytäntöönpano Kh

------------------------------------

Kaupunginhallitus 05.08.2024 § 275

 Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan 18.6.2024 että Liessaaren ristikkosillan käyttö kielletään välittömästi ja ristikkosillalle kulkeminen estetään. Lisäksi asennetaan asianmukaiset kieltomerkit. Järjestelyt on toteutettu välittömästi lautakunnan kokouksen jälkeen ja nykyisen sillan länsipuolelle on toteutettu väliaikainen laiturirakenne, jota kautta jalankulkuliikenne Liessaareen on mahdollista.

Yleistarkastusraportin kohdassa 4 Yhteenveto on sillan rakenteiden yleiskuntoarvioksi saatu 3,5 eli huono-erittäin huono. Raportissa on myös arvioitu eri kunnostusvaihtoehtojen kustannuksia, jotka ovat vaihtoehdosta riippuen n. 300.000 – 750.000 € (alv 0 %). Em. kustannukset ovat karkeasti n. puolet uuden sillan kustannuksista siltatyypistä riippuen.

 Jatkosuunnitelmia varten on järkevää tehdä myös esiselvitys, jossa arvioidaan laajemmin korvaavan sillan käyttötarpeita ja teknistä toteutustapaa. Nykyinen Liessaaren silta on muodostunut eräänlaiseksi Lohjan maamerkiksi ja jatkosuunnittelussa tämä tulee huomioida.

 Jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida, että toteutettavat siltaratkaisut tehdään vastaaville silloille määriteltyjen voimassa olevien standardien mukaisesti. Tällöin myös mahdolliset sillan laajemmat käyttötarpeet nostavat kustannuksia huomattavasti.

Liessaaressa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Taajamaosayleiskaavassa liessaari on merkitty pääosin virkistysalueeksi (V) ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Liessaaren siltapaikka on merkitty taajamaosayleiskaavassa ohjeelliseksi ulkoilureitiksi.

Lisätiedot Kaupunkitekniikkapäällikkö Seppo Lötjönen, seppo.lotjonen@lohja.fi

Oheismateriaali Laajennettu yleistarkastusraportti, 18.6.2024

Esittelijä Kaupunginjohtaja vs. Lehmus Juha-Pekka

Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää

1) merkitä tiedoksi Liessaaren sillan osalta toteutetut toimenpiteet

2) että Liessaaren sillan kunnostamisen/uusimisen osalta laaditaan esiselvitys. Sillan kunnostamisen/uusimisen tavoiteaikataulu päätetään esiselvityksen valmistuttua.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano tiedoksi kaupunkitekniikkapäällikkö Lötjönen, tekninen johtaja Moisio

------------------------------------

Tekninen lautakunta 04.12.2024 § 207

 Liessaaren sillan esiselvitys on valmistunut. Selvityksen on laatinut Sitowise Oy.
Selvitys sisältää nykyisen sillan uusimisen tekniset mahdollisuudet sekä luonnokset kolmesta uudesta siltavaihtoehdosta.

Nykyinen silta:
Esiselvityksen perusteella on varmistunut, että nykyisen sillan kunto on huono ja monilta osin kriittinen. Nykyisen sillan uusiminen tarkoittaa käytännössä sillan kaikkien osien korvaamista uusilla rakenteilla. Näin toteutettu silta kokonaan uusilla puurakenteilla on kuitenkin lyhytikäinen ja nykyisen kaltaisissa ongelmissa oltaisiin nopeasti uudelleen.

Tavoitteet uudelle sillalle:
Uusi silta mahdollistaa sillan toiminnallisten tavoitteiden parantamisen ja veneliikenteen alikulkukorkeuden kasvattamisen. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja ratkaisuilla saavutetaan sillan kantavien rakenteiden osalta 100 vuoden käyttöikä.

Nykyinen Liessaaren silta on muodostunut yhdeksi Lohjan maamerkiksi ja on osa merkittävää ulkoilureittiä Liessaareen. Sillan silhuetti näkyy koko Aurlahdelle ja on muodostunut osaksi järvimaisemaa. Esisuunnittelussa on tutkittu yhtenä vaihtoehtona nykyisen sillan tyyppistä ratkaisua sekä kahta muuta ratkaisua, jotka ovat vielä kustannuksiltaan maltillisia.

Tutkittavien siltavaihtoehtojen hyötyleveys on n. 3,5 metriä mahdollistaen kaupungin kevyen huoltokaluston käyttämisen Liessaaressa. Sillan kantavuus mitoitetaan Väyläviraston kevyenliikenteen kuormitusten mukaan mahdollistaen noin 6 tonnin todellisen akselikuorman sillalle. Sillalle tutkitaan mahdollisuutta tehdä istuskelu- ja onkipaikkoja. Silta on osa esteetöntä reittiä Liessaareen, jolloin maksimi pituuskaltevuus on 5 %. Sillan alikulkukorkeus nostetaan korkoon +35,12 (N2000), mikä mahdollistaa pelastuslaitoksen veneellä sillan alituksen. Em. korkeus on sama kuin Karstuntien Hiidensalmen sillassa. Sillan kokonaispituus pidetään nykyisellään, jolloin veden virtausolosuhteet pysyvät nykyisinä. Liessaaren puolella pyritään ratkaisuun, jolla voidaan säästää nykyistä rantapuustoa. Silta valaistaan ympäristöön sopivalla valaistuksella. Silta suunnitellaan täyttämään yleisesti siltojen suunnittelussa käytettävät Väyläviraston ohjeet.

Siltavaihtoehdot:
VE1: Teräsristikkosilta

Siltavaihtoehto 1 on muistuma nykyisestä siltaratkaisusta. Sillan pääjänne on hiukan nykyistä pääjännettä pidempi ja sijoitettu keskemmälle salmea sen syvimpään kohtaan. Sillan maksimi pituuskaltevuus on 5 %. Haikarin puolella nykyistä pengertä korotetaan n. 0,5 m kymmenen metrin matkalla. Liessaaren puolella silta viedään niin pitkälle niemen kärkeen, että maatuki voidaan perustaa maanvaraisesti. Liessaaren puolella maatuki toimii noin 5 metrin matkalla raitin tukimuurina kunnes raitti tavoittaa luonnollisen maanpinnan. 

Sillan pääkannatin on teräksinen ristikko, jonka jänneväli on 27 m. Ristikon ulkonäkö vastaa nykyisen sillan puurakennetta koostuen useammasta rinnakkaisesta suorakaiteen muotoisesta putkiprofiilista. Ristikko on avoin ylhäältä, eikä rajoita huoltoajoneuvojen korkeutta. Ristikon alapinnan korkeus veneväylän kohdalla on vähintään +35,12 mikä tarkoittaa ylävedellä 2,75 metrin vapaata korkeutta.

Ristikon molemmin puolin on lähestymissillat, joiden kantava rakenne on jatkuva teräspalkki.

Sillan kansi on suolakyllästettyä puuta. Puukansi voidaan uusia vaihtamalla lankutus, kun se tulee käyttöikänsä päähän. Kaiteen runko on terästä ja siinä on puinen käsijohde. Kaiteen säleet voidaan tehdä teräksestä tai puusta. Kannelle on sijoitettu neljä levennyskohtaa penkkejä tai onkimista varten.

Silta perustetaan putkipaaluista muodostettaville paalupukeille, jotka laakeroidaan kanteen. Siltaa vastaan kohtisuorat jääkuormat otetaan vastaan paalupukilla. Sillan suuntaiset jääkuormat viedään maatuille.

Haikarinniemen puoleinen maatuki perustetaan lyöntipaaluille ja Liessaaren puoli on maanvarainen.

Kustannusarvio sisältäen työsillat ja hanketehtävät on 1,2 ME (alv 0 %).

VE2: Teräspalkkisilta

Siltavaihtoehto 2 on nauhamainen jatkuva teräspalkkisilta. Sillan pääjänne on 15 metriä ja sijoitettu salmen syvimpään kohtaan. Reunajänteet lyhenevät siltakannen lähestyessä vedenpintaa sillan molemmissa päissä. Sillan maksimi pituuskaltevuus on 5 %. Haikarin puolella nykyistä pengertä korotetaan n. 1,0 m kahdenkymmenen metrin matkalla. Liessaaren puolella silta viedään niin pitkälle niemen kärkeen, että maatuki voidaan perustaa maanvaraisesti. Liessaaren puolella maatuki toimii noin 9 metrin matkalla raitin tukimuurina, kunnes raitti tavoittaa luonnollisen maanpinnan. 

Sillan pääkannatin muodostuu kahdesta 0,7 metriä korkeasta teräspalkista. Palkkien alapinnan korkeus veneväylän kohdalla on vähintään +35,12 mikä tarkoittaa ylävedellä 2,75 metrin vapaata korkeutta.

Sillan kansi on suolakyllästettyä puuta. Puukansi voidaan uusia vaihtamalla lankutus, kun se tulee käyttöikänsä päähän. Kaiteen runko on terästä ja siinä on puinen käsijohde. Kaiteen säleet voidaan tehdä teräksestä tai puusta. Kannelle on sijoitettu neljä levennyskohtaa penkkejä tai onkimista varten.

Silta perustetaan putkipaaluista muodostettaville paalupukeille, jotka laakeroidaan kanteen. Siltaa vastaan kohtisuorat jääkuormat otetaan vastaan paalupukilla. Sillan suuntaiset jääkuormat viedään maatuille.

Haikarinniemen puoleinen maatuki perustetaan lyöntipaaluille ja Liessaaren puoli on maanvarainen.

Vaihtoehtoon 1 verrattuna kansi nousee veneväylän kohdalla n. 0,45 metriä korkeammalle mikä pidentää penkereitä molemmin puolin siltaa.

Kustannusarvio sisältäen työsillat ja hanketehtävät on 1,2 ME (alv 0 %).

VE3: Teräsristikkosilta

Siltavaihtoehdossa 3 on tutkittu selvästi vaihtoehtoa 1 pidempää ristikkoa, jossa yläpaarre on kaareva. Tutkittu vaihtoehto on muodoltaan tarkoituksella selvästi erilainen kuin vaihtoehto 1. Yleisesti ottaen ristikkotyyppi voidaan tähän valita melko vapaasti ja vaihtoehtoina voisivat olla yhtä hyvin N tai V tyyppiset ristikot tasakorkeina tai yläpaarteeltaan muuttuva korkeuksisina.

Sillan pääjänne on sijoitettu keskemmälle salmea sen syvimpään kohtaan. Sillan maksimi pituuskaltevuus on 5 %. Haikarin puolella nykyistä pengertä korotetaan n. 0,5 m kymmenen metrin matkalla. Liessaaren puolella silta viedään niin pitkälle niemen kärkeen, että maatuki voidaan perustaa maanvaraisesti. Liessaaren puolella maatuki toimii noin 5 metrin matkalla raitin tukimuurina, kunnes raitti tavoittaa luonnollisen maanpinnan. 

Sillan pääkannatin on teräksinen ristikko, jonka jänneväli on 35,7 m. Ristikossa on yläpuolinen tuuliristikko joka ei kuitenkaan ulotu ristikon päihin saakka jolloin alikulkukorkeutta saadaan 3,0 metriä. Ristikko rakentuu putkiprofiileista. Ristikon alapinnan korkeus veneväylän kohdalla on vähintään + 35,12, mikä tarkoittaa ylävedellä 2,75 metrin vapaata korkeutta.

Ristikon molemmin puolin on lähestymissillat, joiden kantava rakenne on jatkuva teräspalkki.

Sillan kansi on suolakyllästettyä puuta. Puukansi voidaan uusia vaihtamalla lankutus, kun se tulee käyttöikänsä päähän. Kaiteen runko on terästä ja siinä on puinen käsijohde. Kaiteen säleet voidaan tehdä teräksestä tai puusta. Kannelle on sijoitettu neljä levennyskohtaa penkkejä tai onkimista varten.

Silta perustetaan putkipaaluista muodostettaville paalupukeille, jotka laakeroidaan kanteen. Siltaa vastaan kohtisuorat jääkuormat otetaan vastaan paalupukilla. Sillan suuntaiset jääkuormat viedään maatuille.

Haikarinniemen puoleinen maatuki perustetaan lyöntipaaluille ja Liessaaren puoli on maanvarainen.

Kustannusarvio sisältäen työsillat ja hanketehtävät on 1,3 ME (alv 0 %).

Rakentamistapa:
Uuden sillan rakentamistapa on kuvattu tarkemmin esiselvitysraportissa, mutta nykyisen sillan viereen rakennetaan paalutettu työsilta jolta nykyinen silta puretaan ja uusi silta rakennetaan. Sillan rakennustöiden ajaksi toteutetaan ponttoonisilta kevyelle liikenteelle.

Uuden sillan vesiluvan edellytykset selvitetään Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntopyynnöllä. Mikäli vesilupa edellytetään ELY-keskuksen lausunnon perusteella, niin se haetaan aluehallintovirastolta (AVI).

Teknisen toimen esityksenä on, että Liessaaren sillan esiselvitys laitetaan nähtäville vastaavaksi ajaksi kuin katu- ja puistosuunnitelmat (14 vrk), jona aikana kaupunkilaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa siltavaihtoehtoihin. Nähtävillä olon jälkeen tekninen lautakunta päättää vaihtoehdosta, jonka pohjalta edetään toteutussuunnitteluvaiheeseen.

Lisätiedot Kaupunkitekniikkapäällikkö Seppo Lötjönen, seppo.lotjonen@lohja.fi

Oheismateriaali - Liessaaren silta, esiselvitys 25.11.2024
- Liessaaren nykyinen silta ja siltavaihtoehdot 1-3
- Siltavaihtoehto VE1
- Siltavaihtoehto VE2
- Siltavaihtoehto VE3
- Liessaaren sillan työnaikaiset rakenteet, periaatepiirros

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä Liessaaren sillan esiselvityksen tiedoksi,

2. asettaa esiselvityksen siltavaihtoehdot julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi.

Käsittely

 Jussi Luokkakallio Sitowise Oy:stä saapui kokoukseen asiantuntijaksi klo 17.06 ja poistui kokouksesta klo 17.50 ennen päätöksentekoa.

Vanhusneuvoston varajäsen Tellervo Järvinen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 17.11.

Päätös Tekninen lautakunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano kuulutus

------------------------------------