Kaupunkikehityslautakunta
Pöytäkirja 06.05.2025/Pykälä 70

466/00.01.02.01/2025

Kaupunginvaltuusto 19.03.2025 § 54

 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuutettu Pekka Luoma esitti seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet valtuutettu Matti Pajuoja
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta, Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuutettu Turunen Jukka ja varavaltuutetut Huikari Erkki ja Piirtola Mikko, Keskustan valtuustoryhmän varavaltuutettu Ferin Kirsi, sekä Vapauden Liiton valtuustoryhmän valtuutettuTiihonen Ossi:

”Arvoisa puheenjohtaja, me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme aloitteena, että kaupunginhallitus

1) ryhtyy valmistelemaan pikaisesti strategialinjausta kaupungin kaavoituksen ja maanhankinnan toimintojen sekä vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakennuslain soveltamiseen Lohjan elinvoimaisuuden, väestön kasvun ja alueemme pitkäjänteisen kehittämisen ja kaupunkistrategian tueksi, sekä

2) valmistelee hallintosäännön muutosta siten, että strategiset linjaukset kaavoituksen, maanhankinnan ja kaupunkikehityksen osalta linjataan kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja että kaupunginhallituksen tahtotila on linjauksien pohjana.”

Lisätiedot Hallintojohtaja Sanna Lundström, sanna.lundstrom(at)lohja.fi

Päätösesitys Valtuusto päättää  

1. merkitä aloitteen saapuneeksi 

2. lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös Valtuusto päätti esityksen mukaan.

Tiedoksi johdon assistentti Perheentupa
merkitään aloiteluetteloon

------------------------------------

Kaupunkikehityslautakunta 06.05.2025 § 70

 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuutetun Pekka Luoman ja eräiden muiden päättäjien allekirjoittama valtuustoaloite tuo eväitä Lohjan kaupungin maankäytön kehittämisnäkökulmien pohdintaan.

Asiaa voidaan tarkastella eninnäkin päätöksenteollisesta näkökulmasta, eli siitä, että missä toimielimessä maankäytön strategisista linjauksista päätetään. Toisaalta asiaa voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, että millä tavoin eri toimielintasojen päättäjiä informoidaan valmisteluvaiheessa olevista asioista. Kolmanneksi asiaa voidaan tarkastella organisatorisesta näkökulmasta, eli että millaisessa organisaatiossa maankäyttöön liittyviä asioita valmistellaan.

Päätöksenteolliseen näkökulmaan liittyen Lohjan kaupungissa kaikista strategisimmat maankäytön asiakirjat kuten maankäytön rakenne, osayleiskaavat ja merkittävimmät asemakaavat ja maapoliittinen ohjelma hyväksytään valtuustossa, ja tähän onkin hyvät perustelut olemassa, koska kyseiset dokumentit edustavat sellaista ylimmän tason strategista näkökulmaa, joista valtuuston on syytä päättää. Näiden dokumenttien on syytä noudattaa kaupunkistrategiassa esille tuotuja linjauksia. Rakennusjärjestys puolestaan on sen valmistuttua tarkoitus hyväksyä kaupunginhallituksessa, joten kaupunginhallitus pääsee osaltaan päättämään siitä, miten rakentamislakia sovelletaan Lohjan kaupungissa.

Kaavoitusohjelma, jossa luetellaan kaavoituksessa meneillään olevia hankkeita ja niiden aikatauluja sekä kaavoitushankkeita, jotka eivät ole aktiivisessa kaavoitusvaiheessa, on tähän mennessä hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa, ja kyseinen ohjelma on viety tiedoksi kaupunginhallitukselle. Lautakuntatasoa hyväksymistahona on perusteltu sillä, että kaavoitusohjelmassa esille tuotu kaavahankkeita koskeva listaus on lähempänä operatiivista kuin strategista tasoa, jolloin on nähty, että kyseisen ohjelman hyväksymistasona voisi olla lautakuntataso.

Keskusteluja on käyty myös siitä, pitäisikö kaavoitusohjelma viedä lopulliseen päätöksentekoon kaupunginhallitukseen tai johonkin sen jaostoon, joka osana muuta hallintosäännön mukaista toimintaansa päättäisi myös kaavoitusohjelmasta. Tällöin päätöksentekoprosessi hidastuisi, mutta toisaalta siirtyisi strategisemmalle tasolle. Päättäjien tahtotilasta on lopulta kiinni, kummalla mallilla kaupungissa halutaan tulevaisuudessa edetä.

Lohjan kaupungissa ei tällä hetkellä ole maankäytön toteuttamisohjelmaa. Päätöksentekoon viedyt kaavat pitää saada toteutumaan haluttuna ajankohtana. Parannettavaa onkin koko maankäytön kokonaisprosessissa: se lähtee yleiskaavan mukaisesta maanhankinnasta, jatkuu kaavoituksen kautta rakennuslupiin ja toteutumisen varmistamiseen maapolitiikan välinein – unohtamatta kunnallistekniikan investointien ja ympäristörakentamisen optimaalista ajoittamista. Tähän tarpeellinen väline olisi niin sanottu maankäytön toteutusohjelma. Kaupunginhallituksen asettama maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-työryhmä on jo suositellut sellaisen valmistelun aloittamista. Työ koskee myös muita kaupunkirakenteen yksiköitä.

Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteena olisi ohjata ja aikatauluttaa maankäytön toteuttamista sekä antaa kokonaiskuva maankäytön toteuttamisprosessista ja toimintaympäristöstä. Ohjelmalla tähdätään erityisesti asuntotuotantotavoitteiden mukaiseen asuntotonttien rakentumiseen, asuntotonttien luovutukseen ja asuntotonttivarannon ylläpitoon. Ohjelmassa on tarkoitus kuvata myös yritystonttivarannon kehittäminen ja siihen liittyvän kunnallistekniikan infran toteuttamisen aikataulutus.

Maankäytön toteuttamisohjelma on kaavoitusohjelman lisäksi toinen dokumentti, jonka osalta on käyty keskustelua siitä, että pitäisikö se viedä lopulliseen päätöksentekoon kaupunginhallitukseen tai johonkin sen jaostoon, joka kokonaan tai osana muuta hallintosäännön mukaista toimintaansa päättäisi myös maankäytön toteuttamisohjelmasta. Kuten kaavoitusohjelman osalta, myös maankäytön toteuttamisohjelman päätöksentekoprosessi tällöin hidastuisi, mutta toisaalta sekin siirtyisi strategisemmalle tasolle. Päättäjien tahtotilasta on lopulta kiinni, kummalla mallilla kaupungissa halutaan tämänkin dokumentin osalta tulevaisuudessa edetä.

Lohjan kaupungilla ei myöskään ole voimassa olevaa kaupungin omaa asuntopoliittista ohjelmaa. Asuntopolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan kaupungin väestökehityksen edellyttämä asuntorakentaminen, asuntotuotannon kilpailu ja asumisen kohtuuhintaisuus. Lisäksi asuntopolitiikalla varmistetaan, että jokaiselle kaupunkilaiselle löytyy sopiva ja tarkoituksenmukainen asunto sekä viihtyisä ja toimiva asuinalue. Asuntopolitiikalla voidaan tukea myös kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja kestävää kasvua. 

Asuntopolitiisessa ohjelmassa voitaisiin linjata asumisen pitkäjänteisen kehittämisen tavoitteet koko Lohjan alueelle. Asuntotuotannossa huomioitaisiin tätä kautta kaupungistumisesta, ikärakenteen muutoksesta ja kehityksestä aiheutuvat asuntojen kokoa koskevat muutostarpeet sekä kaupungin omistuksen ja ohjauksen piiriin kuuluvan asuntorakentamisen, palveluasumisen ja erityisryhmien tarpeet. Asuntopoliittinen ohjelma ohjaisi osaltaan kaavoitusta sekä tukisi maapoliittista päätöksentekoa ja tonttien luovutusta yhdessä maapoliittisen ohjelman kanssa. 

Asuntopoliittisen ohjelman päätöksentekoon viemisen osalta voitaisiin keskustella siitä, että pitäisikö se viedä lopulliseen päätöksentekoon kaupunginhallitukseen tai johonkin sen jaostoon, joka kokonaan tai osana muuta hallintosäännön mukaista toimintaansa päättäisi myös asuntopoliittisesta ohjelmasta. Toisaalta asuntopoliittinen ohjelma on sen tason strateginen dokumentti, että sen hyväksymistasona voisi olla myös valtuusto.

Lohjan kaupungissa on käyty keskustelua siitä, että kuinka informoituja päättäjät ovat päättäessään maankäyttöön liittyvistä isoista asioista. Asioita voidaan tuoda kokouksiin suoraan päätöksentekoon, asioita voidaan tuoda ennen varsinaista päätöksentekovaihetta tiedoksi toimielimen ajankohtaisiin asioihin ennen varsinaista esityslistalle tuomista, asioista informoimiseen liittyen voidaan järjestää esimerkiksi asioista vastaavalle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle seminaareja ja toisaalta tiettyijen merkittävimpien asioiden valmisteluun liittyen voidaan asettaa erillisiä työryhmiä, joissa on poliittisesti edustava edustus päättäjistä sekä tiettyjä viranhaltijoita.

Asioiden tuominen suoraan päätöksentekoon on suoraviivainen ratkaisu, jossa oletuksena on, että asia on luonteeltaan sellainen, että päätöksenteko asiaan liittyen on helppoa ja yksinkertaista. Hieman monimutkaisemmissa asioissa asioita voidaan tuoda ennen varsinaista päätöksentekovaihetta tiedoksi ajankohtaisiin asioihin. Tällöin saadaan päättäjien ennakkonäkemys asiasta, ja viranhaltijoiden valmistelu voi jatkua saadun tiedon pohjalta.

Laajemmissa asioissa, kuten esimerkiksi kaavoitusohjelman käsittelyyn liittyen asioissa voidaan järjestää päättäjille, esimerkiksi lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle seminaareja, joissa tuodaan ohjelmaan esitettyjä hankkeita ja mahdollisesti resurssien saatavuutta odottamaan jääviä hankkeita esille. Seminaarit ovat hyvä paikka jakaa samalla muutakin aiheeseen liittyvää tietoa päättäjille, jolloin päättäjien ja viranhaltijoiden keskinäinen luottamus potentiaalisesti vahvistuu. Ja seminaareissa päättäjiä voidaan osallistaa antamaan näkemyksensä asioista, joiden pohjalta esitettyjä asioita, kuten esimerkiksi kaavoitusohjelmaa voidaan hioa niin, että päätöksentekoon tuotava asia omaa päätöksenteossa sujuvat etenemisen edellytykset. Seminaarien tiedonjaollisen onnistumisen edellytys on se, että ne päättäjät, joita seminaareihin kutsutaan, myös mahdollisimman kattavasti niihin osallistuvat.

Merkittävimpien maankäytöllisten strategisten asioiden (esimerkkeinä maapoliittinen ohjelma ja maankäytön rakennemalli) valmisteluun voidaan muodostaa päättäjien ja viranhaltijoiden yhteisiä työryhmiä. Näiden työryhmien ajatuksena on ollut, että kun asioita tuodaan työryhmän piirissä suoritetun valmistelun jälkeen poliittiseen päätöksentekoon, päätöksenteko olisi hallinnollisesti mahdollisimman johdonmukaista. Eli kun asian valmistelulla olisi työryhmätyöskentelyn kautta etukäteinen poliittinen hyväksyntä (työryhmissä olevat päättäjät keskustelisivat työryhmävalmistelun aikana poliittisten ryhmiensä kanssa ja ottaisivat niiltä valmisteluun evästyksiä), työryhmissä suoritettu valmistelu johtaisi toimielimissä sujuvaan ja toimielimestä toiseen johdattuvaan johdonmukaiseen päätöksentekoon työryhmissä esitettyjen linjausten ja niiden pohjalta toteutetun valmistelun mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö toimielimissä toimivat päättäjät voisi halutessaan käyttää itsenäistä harkintaa päätöksiä tehdessään.

Olennainen asia näiden poliittisten työryhmien asettamisen osalta on, että ovatko ne poliittisesti riittävän kattavia. Toinen olennainen asia on, että välittyykö kyseisissä työryhmissä poliittisesti hyväksytty valmistelutyö poliittisten ryhmien kautta viestinnällisesti toimielimissä päätöksiä tekeville päättäjille. Eli onko esimerkiksi valtuustoryhmien ja lautakunnissa valtuustoryhmiä edustavien jäsenten välillä ennen päätöksentekoa riittävästi vuorovaikutusta niin, että poliittisten työryhmien jäsenten, samaa poliittista kantaa edustavien valtuustoryhmien ja samaa poliittista kantaa edustavien lautakunnan ja kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenten tahtotila on yhteneväinen, jolloin päätöksenteko on potentiaalisesti johdonmukaista ja sujuvaa. Toivetila toki on, että näin olisi.

Organisatoriseen näkökulmaan liittyen maankäyttöön voidaan todeta, että suomalaisissa kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä organisaatiomalleihin liittyen. Jokaisessa on varmastikin omat hyvät puolensa ja haastetekijänsä.

Lohjan kaupungissa parhaillaan käytössä oleva organisaatiomalli tuo hallinnollisesti yhteen maankäytön ja yrityspalveluiden toteutuksen koko palveluketjun alkaen maan hankinnasta kaavoitukseen, infran ja toimitilojen rakentamiseen, ympäristönäkökulmien huomioimiseen, tonttien luovutukseen, rakentamisen luvitukseen ja yritysten sijoittumispalveluihin (työllisyysnäkökulmat huomioiden) asti. Saman kaltainen organisaatiomalli on myöhemmin otettu käyttöön mm. Kirkkonummen kunnassa. Tämän mallin etuna on myös se, että koko maankäytön ja siihen liittyvien palveluiden ketjun edustajat työskentelevät yhteisessä johtoryhmäfoorumissa säännöllisin väliajoin voiden yhdessä tarkastella asioiden strategisia mutta samalla myös operatiivisempia näkökulmia.

Operatiiviseen tarkastasteluun liittyen kunnissa voidaan muodostaa erilaisia prosessifoorumeja, joista Lohjalla esimerkkeinä ovat kaava ja kunnallistekniikka -foorumi, rakennusvalvonnan ja kaavoituksen viikkopalaverit, elinkeinoryhmä sekä hankeklinikka. Esimerkkikuntana käytetyssä Kirkkonummen kunnassa on omat, hieman erilaiset fooruminsa.

On myös käyty keskustelua siitä, että kuinka laaja toimiala on toiminnallisesti sopivan kokoinen. Kuten sanottu, suomalaisissa kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä organisaatiomalleihin liittyen. Asioiden johtamisen kannalta olennaista on, että kullekin johtamistasolle on asetettu oma mielekäs johtamisroolinsa, ja johtamisrooleja myös kunnioitetaan niin, että ylemmällä tasolla voidaan enemmän keskittyä strategisen tason johtamiseen ja toimiala- ja tulosaluetason toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen kaupunkistrategian pohjalta, toki henkilökuntaa johtamiseen osallistaen. Ja lähempänä käytäntöä olevalle johtamistasolle annetaan oma työrauhansa johtaa käytännön operatiivista johtamista ilman ylemmän tason mikromanageeraavaa johtamiseen osalllistumista. Ylemmältä tasolta on toki tuotava tiedoksi se suunta ja ne tavoitteet, mihin maankäytön kehittämisellä pyritään.

Keskeistä operatiivisessa johtamisessa on kunnioittaa varsinaisten asiantuntijoiksi palkattujen henkilöiden asiantuntemusta heidän työhönsä liittyen kuitenkin niin, että henkilöstön työlle sovitaan yhdessä aikataulut ja operatiiviset tavoitteet, joiden kautta tapahtuvat suoritukset aikanaan johdattuvat kaupunkitason neljännesvuosiraportteihin ja tilinpäätöksen dokumentteihin.

Käytännön tason operatiivinen johtaminen edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen kunnioittamisen lisäksi johtamista toteuttavilta esihenkilöiltä tunneälyä sen osalta, että nähdään, keitä johdettavia henkilöitä johdetaan milläkin tavalla. Osa henkilöstöstä on oma-aloitteisempia ja itseohjautuvampia, kun osa puolestaan tarvitsee työhönsä enemmän ohjausta ja tukea voidakseen saavuttaa heille asetetut tavoitteet.

Olivat ylemmän ja alemman tason organisaatiomallit minkälaisia hyvänsä, keskeistä on huomata, että suorittavan tason henkilökunnan osaaminen, työhyvinvointi ja heidän onnistunut motivointinsa ja sen kautta tapahtuva toiminnallinen tehokkuus tuovat kaupungin toimintaan ne tulokset, joita toimintaan liittyvissä raportoinneissa voidaan todeta ja raporteista havaita.

Keskeistä kaupungin kehittymisen kannalta on myös se, että sekä johdolla, henkilökunnalla että päättäjillä on mahdollistamishaluinen tahtotila, jonka kautta toimintamalli on sellainen, että ajatellaan, miten eri hankkeet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla onnistumaan ja miten mahdolliset etenemiseen liittyvät haasteet ratkaistaan positiivisella, lain mukaisella tavalla. Mahdollistamishaluisen tahtotilan saavuttaminen edellyttää aktiivista ja johdonmukaista sekä positiivisella tavalla kannustavaa viestintää johdon taholta.

Lisätiedot Kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo, pekka.puistosalo(at)lohja.fi

Esittelijä Kaupunkirakennejohtaja Puistosalo Pekka

Päätösesitys Kaupunkikehityslautakunta päättää

1) merkitä aloitteen tiedokseen;

2) todeta että aihepiiri sisältää useita erilaisia näkökulmia, joita on hyvä huomioida mahdollisia strategialinjauksia ja hallintosäännön muutoksia valmisteltaessa;

3) esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. 

Päätös Kaupunkikehityslautakunta päätti esityksen mukaan.

Tiedoksi Kaupunginhallitus

------------------------------------