Kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto
Pöytäkirja 20.05.2025/Pykälä 34

259/00.01.02.01/2022

32/00.01.02/2020

Kaupunginvaltuusto 22.01.2020 § 16
 

 Valtuutettu Laura Skaffari esitti Vihreän valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet valtuutettu Merja Eräpolku Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta, Keskustan valtuutetut Lotta Paakkunainen, Lassi Huhtala ja Päivi Alanne, Vasemmistoliiton valtuutettu Birgit Aittakumpu, Sosialidemokraattien valtuutetut Jaana Silander, Taina Lackman ja Maaret Laine sekä Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuutettu Rolf Grandell.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä (Multiple chemical sensitivity, MCS). Tämä tarkoittaa, että noin kaksi miljoona suomalaista saa tuoksuista ajoittaisia oireita ja noin 500 000 suomalaista kärsii vakavasta tuoksuyliherkkyydestä. Tuoksuyliherkkyys tunnetaan myös nimikkeillä hajusteyliherkkyys, monikemikaaliyliherkkyys ja kemikaaliherkistymä. Oireita aiheuttavat tuoksut ovat lähes aina peräisin kemikaaleista, eli luonnolliset tuoksut, kuten hedelmät tai yrtit, eivät aiheuta suurimmassa osassa tuoksuyliherkkiä ihmisiä mitään oireita.

Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, poskiontelosärkyä, yskää, päänsärkyä ja migreeniä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille sekä oireiden voimakkuus vaihtelevat. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa voimakkaan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Suuri osa tuoksuyliherkistä on naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Naisten suurempaa sairastuvuutta on selitetty sillä, että naisilla on tutkimusten mukaan herkempi hajuaisti ja enemmän tuoksuhermopäitä kuin miehillä, mikä lisää herkistymisriskiä.

Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen. Tutkimusten mukaan monilla tuoksuyliherkillä on taustalla altistuminen jollekin sisäilmaongelmalle. Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet, mutta myös esim. homeen tai painomusteen haju sekä pesuaineiden hajut voivat tuoda oireet pintaan. Oireita aiheuttava tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on monille kanssaihmisille lähes huomaamaton.

Aiemmin tuoksuyliherkkyyttä pidettiin psyykkisenä oireiluna, mutta tänä päivänä se on lääketieteellisesti diagnosoitu sairaus. Tässäkin salissa hyvin moni tuntee jonkun, joka kärsii yllämainituista oireista ja salissa on myös ihmisiä, jotka itse kärsivät hajusteiden aiheuttamista oireista. Käyttämällä hajusteettomia tuotteita kunnioitamme läsnäolijoita ja saatamme vaikuttaa jonkun henkilön lääkityksen tarpeeseen tai jopa lääkärissä käynnin tai sairauslomien tarpeeseen.

Tuoksuttomuus ei vie keneltäkään mitään elintärkeää pois, mutta sillä voidaan säästää melkoisesti rahaa, kun ihmisten työteho ei tuoksurasituksen takia alene ja samalla saadaan tuoksuyliherkkyyden aiheuttamien sairaskohtausten vuoksi tulleet sairauspäivät loppumaan. Elinkeinoelämän keskusliitto on määritellyt yhden sairauslomapäivän keskimääräiseksi hinnaksi 350 euroa. Hajusteiden käyttäjien takia olen itse ollut viime vuosina pois töistä 5-7 päivää. Karkeasti arvioiden ne hajusteiden käyttäjät, joiden vuoksi olen migreenikohtauksen saanut, ovat aiheuttaneet Lohjan kaupungille noin 2000 euron laskun minun sairauspäivieni muodossa. Ja minä en ole ainoa. Kokonaisuutena tuoksujen aiheuttamia sairauspäiviä kertyy Lohjallakin vuosittain lukuisia. Kustannuksissa puhutaan helposti 10 000 euron vuosittaisesta lisäkustannuserästä Lohjan kaupungille. Ja nyt puhun vain kaupungin palkkalistoilla olevista henkilöistä. Koululaiset, opiskelijat ja muu työvoima ovat aivan oma lukunsa. Ja tämä vain siksi, että hajusteen käyttö koetaan joidenkin ihmisten keskuudessa edelleen oikeudeksi, josta ei ole mitään syytä luopua.

Tuoksuttomuuden merkityksen yhteisöissä on Allergia- ja astmaliiton lisäksi nostanut esille Autismiliitto sekä vammaisjärjestöt käsitellessään aistiesteettömyyden tärkeyttä. Tuoksuttomuuden ja aistiesteettömyyden huomioiminen palveluissa ja tiloissa lisää niiden saavuttavuutta ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Tuoksuttomuudella mahdollistetaan kaikille kuntalaisille samojen palveluiden käyttö.

Orimattilan kaupunginhallitus linjasi vuonna 2019, että Orimattila on mukana Tulethan tuoksutta-haasteessa. Vastaavia päätöksiä on tehty mm. Hämeenlinnassa, Lahdessa, Hollolassa, Kouvolassa, Kangasalla ja Perhossa. Aloitteita on tehty lukuisissa kunnissa useiden puolueiden toimesta. Orimattilassa asialla olivat keskustalaiset, Keravalla perussuomalaiset, Vantaalla demarit ja Kangasalla vihreät. Tuoksuttomuudesta on tehty myös useita kansalaisaloitteita, joiden takana ovat olleet sekä yksityiset ihmiset että lukuisat järjestöt. Tämä kaikki kertonee asian laajuudesta ja ongelman vakavuudesta.

Tällä hetkellä Lohjalla on jo lukuisissa päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja ikäihmisten hoivayksiköissä olemassa yhdessä sovittu tapa, että työyhteisö on tuoksuton. Samoin Lohjan Liikuntakeskus vetoaa asiakkaisiinsa pienin seinäjulistein niin Neidonkeitaassa kuin joissakin muissakin liikuntatiloissa.  Valitettavasti tämä ei riitä. Edelleen työyhteisöissä on henkilöitä, jotka käyttävät hajusteita ymmärtämättä, mitä ongelmia hajusteet aiheuttavat osalle kollegoista tai asiakkaista. Tästä syystä on tärkeää, että tuoksuttomuus otetaan koko kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi monen muun kaupungin tapaan ja asiasta informoidaan kattavasti kaikkia kaupungin toimijoita. Lisäksi tietoa asiasta on hyvä jakaa median kautta.

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.allergia.fi/site/assets/files/1269/tuoksuherkkyys.pdf
https://www.hengitysliitto.fi/fi/terveys-hyvinvointi/tuoksut-ja-tuoksuttomuus/tuoksuille-herkistyminen-ja-tuoksuherkkyys
https://www.allergia.fi/allergia/muita-allergian-aiheuttajia/tuoksuyliherkkyys/
https://www.allergia.fi/site/assets/files/1679/tuoksuyliherkkyys.pdf
https://www.allergia.fi/site/assets/files/1269/vaestotutkimus_tuoksuyliherkkyydesta_2017.pdf
https://www.allergia.fi/uutiset/allergia-ja-astmaliitto-tuoksuyliherkkyyden-oireet-ovat-todelliset-huomioi-laheisesi/
https://yle.fi/uutiset/3-9263417
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/30/kun-tuoksut-kiusaavat
https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/hajusteyliherkkyys/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monikemikaaliyliherkkyyshttps://homepakolaiset.fi/sisailma-ja-terveys/tutkimustietoa/yliherkkyys-tietoa-mcssta/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/28/inhimillinen-tekija-elamaa-monikemikaaliherkkyyden-kanssa

Aloite: Esitämme, että Lohjan kaupunki julistautuu tuoksuttomaksi kaupungiksi siten, että kaupungin työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä kannustetaan tuoksuttomuuteen. Tuoksuyliherkkyydestä jaetaan tietoa kaikkiin työyhteisöihin sekä kaupungin omistamiin ja vuokraamiin tiloihin laitetaan näkyvästi esille esim. ”Tulethan tuoksutta”-kylttejä. Kylttien yhteyteen voidaan liittää tiivis tietopaketti tuoksuyliherkkyyden yleisyydestä sekä oireista, jotta ihmiset ymmärtävät tuoksuttomuuden merkityksen.

Aloite ei aiheuta kaupungille juurikaan kuluja. Kyse on periaatteellisesta päätöksestä sekä kattavan tiedottamisen järjestämisestä.
 

Päätös Valtuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Liite 16/kv 22.1.2020 Valtuustoaloite Lohjan kaupungin työyhteisöt ja luottamuselimet kohti tuoksuttomuutta

Täytäntöönpano hallintoryhmään 3.2.2020
merkintä aloiteluetteloon

-----------------------------------

Työsuojelujaosto 21.04.2023 § 38

 Valtuutettu Laura Skaffari on esittänyt kaupunginvaltuustossa 22.01.2020 § 16 Vihreän valtuustoryhmän puolesta aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet valtuutettu Merja Eräpolku Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta, Keskustan valtuutetut Lotta Paakkunainen, Lassi Huhtala ja Päivi Alanne, Vasemmistoliiton valtuutettu Birgit Aittakumpu, Sosialidemokraattien valtuutetut Jaana Silander, Taina Lackman ja Maaret Laine sekä Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuutettu Rolf Grandell.

 Lohjan kaupungin työsuojelu antaa asiassa seuraavanlaisen selvityksen

 Työterveyslaitoksen tutkimus on osoittanut, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat pieniä ja että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin. VOC-yhdisteiden lähteitä ovat muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalit, hajusteet, siivousaineet, tilan käyttäjien toiminnot ja liikenne (Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä, Työterveyslaitos 2021).

 Voimakkaiden tuoksujen käyttö työympäristössä voi haitata työssä viihtymistä ja aiheuttaa joillekin ohimeneviä oireita. Työterveyslaitoksen erikoislääkäreiden mukaan ei ole olemassa kuitenkaan näyttöä siitä, että tuoksut aiheuttaisivat sairastumisriskiä tai pitkäkestoisia terveyshaittoja.

Perusteita täyshajuttomuudelle toimistotiloissa harvoin on, mutta työpaikat voivat tarvittaessa kehottaa välttämään voimakkaiden tuoksujen käyttämistä. Tuoksuherkkyys ei ole allergia, eikä sitä voida mitata tai todentaa. Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa. Tuoksuyliherkkyys luetaan toiminnallisiin häiriöihin ja diagnosoidaan ympäristöyliherkkyydeksi. Kyseessä on siis jatkuva ja toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Allergia- ja astmaliiton mukaan tuoksuherkän ihmisen keskushermosto reagoi erilaisiin tuoksuihin ja hajuaistimuksiin. Usein reaktio on refleksimäinen ja automaattinen eli ihmisen kannalta hallitsematon.

AVIn työsuojelun ammattitautiryhmästä on todettu, että valvonta tuoksuttomuuden osalta on vaikeaa, koska hajusteille ei ole yksinkertaisia mittausmenetelmiä eikä raja-arvoja. Yksittäisille kemikaaleille on puolestaan lainsäädännössä annettuja raja-arvoja.

 Yksittäisten työntekijöiden ja erityisesti voimakkaan hajuherkkyyden kohdalla tulisi selvittää oireilun taustalla vaikuttavia tekijöitä työterveyshuollossa ja antaa harkiten suosituksia. Mikäli työyksikössä ei kaupungin työsuojelun vuonna 2022 laatiman ohjeistuksen mukaisilla toimilla saada toivottua vaikutusta, tai oireet ovat voimakkaita, tulee työntekijä ohjata työterveyshuoltoon. Lääkärintodistus antaa työntekijän ilmoitukselle merkittävän painoarvon ja siten korostaa työnantajan toimimisvelvollisuutta. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän oireiden vaikutukset työhön ja työntekijän erityistarpeet työpaikalla. Työterveyshuolto arvioi myös työntekijän oireiden työperäisyyden ja antaa tarvittaessa lausunnon hänen työkyvystään.

 Tarvittaessa työpaikalla voidaan pitää työterveys- tai työkykyneuvottelu. Neuvottelussa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä selvitellään ja arvioidaan työntekijän työkykyä suhteessa työhön ja mahdollisuuksia mukauttaa tehtäviä työkykyä vastaaviksi.

 Erilaiset tilajärjestelyt tai jopa hybridi-/etätyö voivat olla ratkaisuja työpaikan olosuhteista ja tehtävistä riippuen. Kaikilla työpaikoilla ja kaikissa työtehtävissä ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia.Työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin työntekijän henkilökohtaisten edellytysten, esimerkiksi  terveydellisten rajoitteiden, takia ryhdytään. Jos työntekijä on saanut työterveyshuollosta lausunnon, sen perusteella hänelle tulee järjestää esimerkiksi oma työhuone tai normaalia laajempi oikeus etätyöhön. Myös työterveys- tai työkykyneuvottelussa voidaan sopia erityisjärjestelyistä.

 Lohjan kaupungin työsuojeluorganisaatio on laatinut henkilöstöä koskevan ohjeistuksen työyksiköille hajusteita ja tuoksuja koskien vuonna 2022. Ohjeessa työyksiköitä kannustetaan keskustelemaan tarvittaessa yhteisesti tuoksuttomuudesta, sekä sopimaan hajusteettomuudesta työyksikössä. Käytännössä työntekijät osoittavat huomaavaisuutta tuoksuyliherkille työkavereille ja asiakkaille lopettamalla voimakkaiden haju- ja partavesien, hajustetun kosmetiikan ja hiusten viimeistelyaineiden käyttämisen työpaikalla. Työsuojelun laatimassa ohjeessa on osoitettu linkki, jonka  kautta työntekijä tai työyksikkö voi tulostaa tuoksuttomuutta koskevan infon oviin ja ilmoitustauluille sijoitettavaksi. Infon voi laittaa esimerkiksi työhuoneen oveen merkiksi, että työhuoneeseen toivotaan saavuttavan tuoksuttomana. Samaa tulostettavaa infoa voidaan käyttää myös työyksikköjen ovilla ja ilmoitustauluilla.

 Lohjan kaupungin siivouspalveluiden hankkimat ja kiinteistöissä käytettävät pesuaineet sekä wc-tiloissa käytettävät käsipesunesteet ovat tuoksuttomia.

 Kuten AVIn työsuojelun ammattitautiryhmästä on todettu, valvonta on vaikeaa, koska hajusteille ei ole yksinkertaisia mittausmenetelmiä eikä raja-arvoja. Tästä johtuen asia perustuu suositukselle ja kannustamiseen kohti tuoksuttomuutta. Kaupungin luottamauselimet, työyhteisöt ja työntekijät voivat päättää tuoksuttomuudesta kukin omalta osaltaan.

Kunnan

Lisätiedot Työsuojelupäällikkö Janne Keto, janne.keto@lohja.fi

Oheismateriaali - Lohjan kaupungin hajuste- ja tuoksuohje

Esittelijä Työsuojelupäällikkö Keto Janne

Päätösehdotus Työsuojelujaosto päättää

1. merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja

2. antaa aloitteeseen selostusosassa kuvatun selvityksen,

3. toteaa kaupungin työsuojeluohjeistuksen olevan ajantasainen; sekä

4. esittää yhteistyötoimikunnalle, että se toteaa valtuustoaloitteen valmistelun suoritetuksi ja osaltaan loppuun käsitellyksi.

Päätös Työsuojelujaosto päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Yhteistyötoimikunnan esityslistalle

------------------------------------

Yhteistyötoimikunta 09.05.2023 § 39

 Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin ja osallistua kaupungin toiminnan kehittämiseen. Tarkoitus on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain ja sopimusten tarkoittama yhteistoiminta ja niissä noudatettava menettely on neuvottelumenettelyä, jonka osapuolina ovat Lohjan kaupunki työnantajana sekä sen palveluksessa oleva henkilöstö. Lohjan kaupunki työnantajana vastaa siitä, että yhteistoiminta ja työsuojelu toteutuvat määräysten mukaisesti.

 Yhteistyötoimikunnassa käsitellään koko kaupunkia tai suurinta osaa siitä koskevia asioita, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön asemaan. Asiat ovat yleensä luonteeltaan Lohjan kaupungin työnantajapolitiikkaa ohjaavia periaatteellisia linjauksia.

 Yhteistyötoimikunnassa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä ja töiden ja työtilojen järjestelyissä, 2) henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut, henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat ja henkilöstöstrategia-asiakirjat, 3) kaupungin talousarvioehdotus ja taloussuunnitelma sekä sen täytäntöönpano, tilinpäätös ja muut taloudellista tilaa koskevat selvitykset ennen valtuuston käsittelyä 4) henkilöstön osaamisen kehittämisen keskeiset periaatteet ja koko kaupunkia koskevat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 5) sisäisen tiedotuksen periaatteet 6) ulkopuolisen työvoiman käytön ja julkisten palveluhankintojen kilpailuttamisen periaatteet, muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttöä käsitellään 9 §:n mukaisesti, 7) työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet 8) liikkeen luovutus 9) aloitetoiminnan periaatteet 10) henkilöstöpalvelujen järjestäminen 11) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja niiden seuranta 12) palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen tulevalle annettavat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen periaatteet 13) henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö 14) työsuojeluyhteistoiminta 15) työterveyshuollon järjestämisen periaatteet 16) työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma 17) taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen 18) muut periaatteelliset tai yleisluontoiset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat, joista ei voida neuvotella ja sopia kunnallisen virkaehtosopimuslain nojalla.

 Yhteistyötoimikunta ja työsuojelujaosto muodostavat yhdessä työsuojelun valvontalain mukaisen työsuojelutoimikunnan. Asiasta on sovittu paikallisella sopimuksella (Yhteistoiminnan toteutumiseen liittyvät menettelytapaohjeet ja käytännöt. Yhteistyötoimikunta 14.9.2021 henkilöstöjaosto 21.9.2021).

 Työsuojelujaosto on valmistellut yhteistyötoimikunnalle valtuustoaloitteeseen liittyvän selvityksen. Lohjan kaupungin työsuojelu on laatinut vuonna 2022 kaupungin työyksiköitä koskevan ohjeen hajusteita ja tuoksuja koskien. Ohjeen laadinnan yhteydessä on todettu, että työpaikoilla ja kaupungin tiloissa altistutaan monella muullakin tavalla häiritseville tuoksuille ja hajusteille (mm. tupakan tuoksu, eläimistä tarttuvat tuoksut, kotona käytettävät tekstiilien hoitoaineet). Näiden tiedetään myös aiheuttavan eriasteista oireilua osalle henkilöstöä. Tuoksuttomuutta on käsitelty vuonna 2023 mm. koko kaupungin henkilöstölle suunnatussa työsuojelutunnissa osana sisäilmaa koskevaa kokonaisuutta.

 Työsuojelullisesti asia on moninainen ja viranomaisenkin mukaan vaikeasti valvottava. Tähän perustuen onkin tärkeää korostaa henkilöstön, toimielinten jäsenien ja tiloja käyttävien asiakkaiden omaa harkintaa ja kunnioitusta toisiaan kohtaan tuoksuttomuuden osalta. Työsuojelun laatimassa ohjeessa on osoitettu linkki, jonka  kautta työntekijä, työyksikkö tai toimielin voi tulostaa tuoksuttomuutta koskevan infon oviin ja ilmoitustauluille sijoitettavaksi.

Esittelijä Työsuojelupäällikkö Keto Janne

Päätösehdotus Yhteistyötoimikunta päättää
1. merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja
2. hyväksyä osaltaan työsuojelujaoston selostusosassa antaman selvityksen sekä
3. esittää henkilöstöjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Yhteistyötoimikunta päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Henkilöstöjaoston esityslistalle

------------------------------------

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 30.05.2023 § 87

Lisätiedot työsuojelupäällikkö Janne Keto, janne.keto@lohja.fi

Esittelijä Henkilöstöjohtaja Stenius Kristina

Päätösehdotus Henkilöstöjaosto päättää

1. merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi;

2. todeta, että luottamuselimet, työyhteisöt ja työntekijät voivat päättää tuoksuttomuudesta kukin omalta osaltaan työsuojelun laatiman ohjeistuksen mukaisesti;

3. kannustaa osaltaan luottamuselimien puheenjohtajia huomioimaan tuoksuttomuuden kaupungin toimielimissä; sekä

4. esittää edelleen kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Vastaesitys Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varapuheenjohtaja Laura Skaffari teki henkilöstöjaoston puheenjohtajan Pirjo-Leena Forsströmin ja jäsenten Heli Saukkolan, Henry Nordensvedin ja Roger Wentraubin kannattamana seuraavan vastaesityksen:

“Esitän aloitteen palauttamista uudelleenvalmisteluun. Uudelleenvalmistelussa tavoitteena on, että Lohjan kaupungista tulee tuoksuton kunta.”

Puheenjohtaja totesi, että näin ollen Skaffarin vastaesitys on tullut kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston yksimieliseksi päätökseksi.

Päätös  Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun. Uudelleenvalmistelussa tavoitteena on, että Lohjan kaupungista tulee tuoksuton kunta.                            

Täytäntöönpano tiedoksi työsuojelupäällikkö Keto, henkilöstöjohtaja Stenius

------------------------------------

Kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto 20.05.2025 § 34

 
Tuoksuille herkistymisellä eli tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan kirjaimellisesti herkistymistä erilaisille tuoksuille ja hajuille. Jotkut ihmiset reagoivat vain yhteen tai muutamaan tuoksuun, toiset taas suureen joukkoon erilaisia tuoksuja. Tuoksuille herkistyneistä suurin osa on naisia. Herkistyminen lisääntyy iän myötä, minkä vuoksi vahvasti tuoksuherkkiä on eniten 60-69-vuotiaissa ja vähiten 18-29-vuotiaissa. Useimmiten oireilu alkaa ennen 30 vuoden ikää. Osalla herkistyminen liittyy hengityssairauksiin kuten astmaan ja keuhkoahtaumatautiin. Herkistyminen voi liittyä myös voimakkaaseen home- tai kemikaalialtistukseen. Tutkimusten mukaan noin 10-40 % aikuisväestöstä herkistyy tuoksuille.

Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia. Hajusteallergia voidaan todeta allergiatestillä. Pelkkien hengitysoireiden perusteella allergia voidaan todeta vain harvoin. Hajusteallergian tunnusmerkki on kosketusihottuma, jota kosmetiikka tai pesuaineet aiheuttavat.

Työpaikalle voidaan sopia ja laatia yhteiset säännöt hajusteiden käytöstä työaikana. Työnantaja voi myös kieltää hajuvesien ja muidenkin hajua aiheuttavien aineiden käytön työpaikalla, jos ne aiheuttavat haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle.

Esityksenä on, että Lohjan kaupungissa annetaan suositus hajusteiden käytön vähentämiseksi ja välttämiseksi työpaikoilla, toimipisteissä, kokouksissa, palveluissa ja tapahtumissa. Tuoksuyliherkkyydestä jaetaan tietoa kaikkiin työyhteisöihin sekä kaupungin omistamiin ja vuokraamiin tiloihin laitetaan näkyvästi esille esim. ”Tulethan tuoksutta”-kylttejä ja Tuoksutko liikaa? -kylttejä. Kylttien yhteyteen voidaan liittää tiivis tietopaketti tuoksuyliherkkyyden yleisyydestä sekä oireista, jotta ihmiset ymmärtävät tuoksuttomuuden merkityksen.

Näin Lohja kertoo olevansa tuoksuton kaupunki.
 

Lisätiedot vs hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Sanna Kie Kettunen sannakie.kettunen(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Tuoksutko liikaa? -juliste (Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.)
- Doftar du för mycket? -juliste (Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.)
- Too strong a scent? -juliste (Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.)
- Tulethan tuoksutta kiitos! -juliste (Suomen migreeniyhdistys ry)
 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki

Päätösehdotus Kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto päättää

1. todeta, että aloitteessa esitettyyn toiveeseen Lohjan kaupungin julistautumisesta tuoksuttomaksi kaupungiksi vastataan ottamalla käyttöön suositus hajusteiden käytön vähentämiseksi ja välttämiseksi työpaikoilla, toimipisteissä, kokouksissa, palveluissa ja tapahtumissa.

2. esittää aloitteen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle loppuunkäsitellyksi.

Päätös Kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto päätti esityksen mukaan.

Täytäntöönpano Kaupunginhallituksen esityslistalle

------------------------------------