Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 14.08.2025/Pykälä 121

34/02.02.02/2025

Tekninen lautakunta 14.08.2025 § 121

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tarkastuslautakunta on antanut arviointikertomuksensa vuoden 2024 toiminnasta. Tarkastuslautakunta on arvioinut talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koko kaupungin tasolla. Lisäksi tarkastuslautakunta on arvioinut lautakuntakohtaisten tavoitteiden toteutumista tarkastuslautakunnan arviointiohjelman mukaisesti.

Arviointityössä on noudatettu tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmassa sovittua lautakunnan jäsenten keskinäistä työnjakoa sekä niiden pohjalta muodostettua yhteistä kokonaisnäkemystä.

Tarkastuslautakunta edellyttää, että kukin lautakunta käsittelee kokouksessaan heitä koskevat havainnot ja johtopäätökset. Kaupungihallitus antaa niistä lausunnon valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle.

Teknisen lautakunnan alaisesta toiminnasta tarkastuslautakunta nostanut esille seuraavia asioita:

Tarkastuslautakunta toteaa, että rakennushankkeet ovat pääsääntöisesti ylittäneet alkuperäisen talousarvionsa.

Selvitys:

Tarkastuslautakunta on tässä kohden nostanut esille monisyisen aiheen. Rakennushankkeet ovat yksilöllisiä ja toteutuvat yleensä vasta muutaman vuoden kuluttua siitä kun tarve on nostettu esille ja projekti käynnistetty. Alkuperäiset budjetit ovat yleensä suuntaa antavia ja pohjautuvat alkuperäiseen tarveselvitykseen ja siitä johdettuun kyseisen rakennustyypin keskimääräiseen toteutuskustannukseen. Nämä ovat yleensä edellisen tai muutaman edellisen vuoden keskiarvoja. Jotta hankkeiden todelliset kustannukset saadaan heti alussa mahdollisimman realistiselle tasolle on tarpeen panostaa riittävästi hankkeen tarveselvitykseen ja hankesuunnitteluun, jotta oikeasti tiedetään mitä tavoitellaan. Kilpailutuksissa asiakirjojen tarkkuus ja laatu pohjautuvat tarveselvitykseen sekä hankesuunnitelmaan. Toteutusvaiheessa hankkeen laajentaminen ja muuttaminen lisäävät merkittävästi kustannuksia. Lisäksi kun aikaa on mennyt suunnittelusta toteutukseen, on tässä vaiheessa yleensä tullut kova kiire saada rakentaminen käyntiin, jolloin myös kalliina pidettyjä tarjouksia on päädytty hyväksymään. Mikäli kilpailutuksessa saadut tarjoukset ylittävät budjetoidun hinnan tarvitaan rohkeutta tarkastella saatuja tarjouksia ja pohtia, onko uudelleen kilpailutuksella saavutettavissa kustannuksiltaan edullisempia tarjouksia, vai tulisiko tarvetta ja hankkeen laajuutta tarkastella uudelleen. Hyviä esimerkkejä lähihistoriasta ovat entisen Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi joka keskeytettiin ja hankekokonaisuus on suunniteltu kokonaan uudelleen. Vastaavasti Järnefeltin liikuntahallin peruskorjaus päätettiin kilpailuttaa uudelleen, vaikka julkinen painostus hankkeen kiireelliselle toteuttamiselle oli merkittävä. Liikuntahallin osalta hankkeen tarveselvityksessä ei valitettavasti ollut tuotu esille tarvetta katsomokapasiteetin nostolle, turva-alueiden vaikutusta katsomopaikkojen määrään eikä tuomariaition tarpeita, jotka aiheuttivat lisäkustannuksia jälkeenpäin toteutettuina.

Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa vaihtoehtoja velkaantumiselle.

Selvitys:
Kuten tarkastuslautakunta raportissaan toteaa, on lainanottoa perinteisesti käytetty tasaamaan investointitarpeiden ja suhdanteiden vaihteluita. Valitettavasti kaupungin rakennuskanta on ikääntynyttä, samoin kuin kaupungin infra. Lisäksi rakennuskantaa ovat rasittaneet merkittävät sisäilmaongelmat, jotka ovat luoneet lisäpaineita peruskorjaukselle ja uudisrakentamiselle. Vaikka osa hankkeista on ollut kiireellisiä, on kaupunki kuitenkin pyrkinyt tasoittamaan lainanottoa jakamalla hankkeiden toteutusta eri vuosille. Onkin syytä pohtia millainen kaupungin palveluverkon tulee tulevaisuudessa olla ja missä mitäkin palveluita tarjotaan. Näin saadaan investointien taloudellista rasitetta jaettua eri vuosille. Vaihtoehtoja on tarpeen pohtia avoimin mielin laajemmaltikin ja rohkeasti. Esimerkkinä tällaisesta avoimesta pohdinnasta voisi olla mahdollisuus jakaa yläasteen koulunkäynti aamu- ja iltavuoroon, jolloin rakennus olisi tehokkaammassa käytössä.

Tarkastuslautakunta on nostanut esille hävikkiruoan määrän, joka tilinpäätösasiakirjan mukaan on vuositasolla 29 tonnia. Lautakunta pitää tärkeänä, että hävikin määrään puututaan, sillä sen jatkuminen aiheuttaa merkittävää taloudellista menetystä.

Vastaus:
Lohjan ruokapalveluissa seurataan hävikkiruokamääriä Hävikkimestarit- ohjelman kautta. Ohjelma on tuotannonohjausjärjestelmä AROMIn yksi ohjelmaosio. Ohjelmalla seurataan koulu-/ monitoimijatalojen hävikkiä, mutta hävikkikirjaukset tehdään myös kaikissa päiväkodeissa.

Periaatteena joukkoruokailussa on, että ruokaa pitää pystyä ottamaan lisää, jos siltä tuntuu. Tämän vuoksi ei koskaan päästä eroon hävikkiruoasta. Ja tämä koskee myös jokaista päiväkotiryhmää, jonne ruoka jaetaan. Ruokailijamäärät vaihtelevat päivittäin paljonkin, varsinkin yläkouluissa ja lukioissa. Vaikutusta on paljon myös sillä, onko koulun lähellä kauppoja tai muita ruokapaikkoja.

Hävikkiruokaa vuonna 2024 tuli kouluista/ monitoimijataloista yhteensä 71730 kiloa, eli 172 790 euron arvosta. Kun se jaetaan vuoden 2024 suoritteilla, eli n. 1 500 000 aterialla, niin tarkoittaa se keskimäärin 47 g hävikkiä/ ruokailija/ ateria. Lautashävikin osuus tuosta 71 730 kilosta on 17 596 kiloa. Täytyy muistaa, että lautashävikki sisältää mm. servetit ja hedelmien kuoret. Kokonaissuoritemäärä ruokapalveluissa vuonna 2024 oli 2 195 087 ateriaa.

Varhaiskasvatuksen kanssa on tehty seurantaa loma-aikojen lapsimääristä. Päiväkotien kanssa on asiaa käyty läpi toukokuussa ja kesän jälkeen saadaan seurantaa mitkä ovat tämän kesän lukuja. Ongelmana päiväkodeilla on se, ettei lapsia tule hoitoon läheskään niin paljon kuin vanhemmat ovat alun perin ilmoittaneet. Tämän vuoksi hävikkiruokaa syntyy paljon.

Hävikkiruokaa myydän osassa kohteista ja sitä luovutetaan myös esim. työttömille jaettavaksi. Valitettavasti suurin osa siltikin päätyy biojätteeseen.

Esimerkit kahden toiminnallisesti hyvin erilaisen talon hävikkimääristä:

1. Lohjan yhteislyseon lukio, eli kohteessa tarjotaan ainoastaan koululounas.

-          Huhtikuussa 2024 hävikkikiloja oli 452 kg ja ruokailijoita 8744 kpl, hävikkiä syntyi 51 g / ruokailija/ ateria (väistökoulu)

-          Huhtikuussa 2025 hävikkikiloja oli 757 kg ja ruokailijoita 6650 kpl, hävikkiä syntyi 113 g / ruokailija/ ateria (uusi lukio)

2. Laurentiustalo (kaksi koulua ja kaksi päiväkotia), eli tarjotaan aamupala, lounas ja välipala

-          huhtikuussa 2024 hävikkikiloja oli 1057 kg ja aterioita 26 313, hävikkiä syntyi 40 g / ruokailija/ ateria

-          huhtikuussa 2025 hävikkikiloja oli 1206 kg ja aterioita 26 680, hävikkiä syntyi 45 g / ruokailija/ ateria

Kaupunkitekniikan osalta tarkastuslautakunta on nostanut esille talvikunnossapidon ja maininnut, että vaikka kalustoa on uusittu, kunnossapidossa on edelleen puutteita. Pitkät lumenläjitysmatkat ja kiireelliset tilanteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja infrastruktuurivaurioita. Talvikunnossapidon kehittäminen ja optimointi on edelleen keskeinen haaste kaupunkitekniikan toimialalla.

Vastaus:
Tekninen toimi kilpailutti vuoden 2024 aikana seuraavat alueurakat: Karjalohja, Sammatti, Nummi, Pusula, Saukkola ja Virkkala. Kyseiset urakat sisältävät sekä kesä- että talvihoidon ja urakoitsijan vastuulla on mm. käytettävän kaluston optimointi eri keliolosuhteissa. Muilta osin kaupungin oman kaluston tasoa on pystytty parantamaan kalustoinvestointien kautta ja uusiminen jatkuu tulevina vuosina konekeskuksen investointimäärärahojen puitteissa. Toiminnassa huomioidaan lumenajon kustannustehokkuus ja käytettävän kaluston riittävä lavakoko.

Varautumisen osalta tarkastuslautakunta on halunnut nostaa esille sen, että varautumisen merkitys kasvaa erityisesti teknisen toimen vastuualueilla sähkökatkojen, myrskyjen ja kyberuhkien lisääntyessä.

Vastaus:
Kaupunki tekee varautumisen osalta hyvää yhteistyötä LUVN:n ja LUP:n kanssa. Valtakunnan sähköverkkojen osalta Lohjan sijainti on siinä mielessä erinomainen, että sähköä tulee kahdesta suunnasta. On siis erittäin epätodennäköistä, että valtakunnan tasolla sähkökatkot olisivat niin laajoja, että Lohjalla jäätäisiin täysin ilman valtakunnan sähköä. Häiriötilanteita varten merkittäviin rakennuksiin on suunniteltu ja toteutettu ulkoiset sähkönsyöttömahdollisuudet. Tätä tullaan laajentamaan suunnitelmallisesti. Tähän liittyy olennaisena osana varavoiman lisääminen ja tarpeen kartoitus. Erityismainintana voidaan todeta, että esimerkiksi vesihuollon osalta kaupunki on varautunut hyvin mahdollisiin sähkökatkoksiin, samoin kuin koulujen ja päiväkotien, sekä ruokahuollon osalta. Vesihuollon osalta voitaneen nostaa esille lisäksi se, että jätevedenpumppaamoiden osalta varavoiman liittämismahdollisuuksia on lisätty ja siirrettäviä varavoimakoneita on useampia. Näin ollen tilanne jätevedenpumppaamoiden varautumisen osalta ei myöskään ole huolestuttava. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolla varautumista mahdollisiin sähkökatkoihin tullaan parantamaan tulevien laitosinvestointien yhteydessä. Vedenottamoiden osalta varavoiman käyttömahdollisuuksia lisätään tulevien ottamosaneerausten yhteydessä. Lisäksi kaupunki on varautunut kriisitilanteisiin myös polttoainehuollon osalta. Myrskyt, joilla on laajaa vaikutusta kaupunkilaisten arkeen ovat harvinaisia. Kaupunki on silti varautunut myrskytuhoihin ylläpitämällä hyvää kalustokantaa, joka sopii tarvittaessa myös raivauksiin. Ajoneuvoista osa on nelivetoisia, joilla on mahdollista liikkua myös heikommissa keliolosuhteissa. Kyberturvallisuuteen on teknisen toimen osalta varauduttu edellä mainituin agregaatein sekä pyrkimällä siihen, että kaikki toiminta ei olisi yksistään tietotekniiknisten järjestelmien varassa.

Harjun alueen kehittämisen osalta tarkastuslautakunta on nostanut esille sen, että koska kyseessä on mittava ja kustannuksiltaan huomattava hanke, kaupungin tulisi pitää se tarkasti seurannassa ja fokuksessa.

Vastaus:
Tälle hankkeelle on tarkoitus palkata erillinen projektipäällikkö kaupungin omaan organisaatioon. Näin hankkeen suunnitteluttaminen, toteutus ja valvonta tulevat hoidettua kaupungin etujen mukaisesti.

Vesilaitoksen osalta tarkastuslautakunta nostaa esille erityisesti kaksi asiaa. Laskuttamaton jätevesi jäi kauaksi valtakunnallisesta tasosta. Syy tähän on ulkopuolelta verkostoon tuleva hulevesi, mikä on Lohjalle suuri ongelma. Edellisen lisäksi on todennut, että verkoston tekninen dokumentointi on edelleen osin puutteellista, mikä vaikeuttaa käyttö- ja häiriötilanteiden hallintaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia korjauksissa. Näiden lisäksi tarkastuslautakunta on todennut myös merkittäviä positiivisia muutoksia: kuten talousveden hyvä laatu, laskuttamattoman talousveden pienentynyt osuus, vesijohto- ja viemäriverkoston parantunut uusiutumisaika ja puhdistetun jäteveden hyvä laatu verrattuna valtakunnan keskiarvoon.

Vastaus:
Laskuttamattoman jäteveden osuus vaihtelee vuosittain huomattavasti riippuen vesi- ja lumisateiden runsaudesta ja kestosta, sekä sulamisvesistä. Verkostosaneerauksien pääpaino on siirretty jätevesiverkoston puolelle, koska vesijohtoverkostosta vuotavan laskuttamattoman talousveden osuutta on viimevuosina pystytty parantamaan siedettävälle tasolle. Myös viemäriverkoston kuntotutkimuksiin, sekä valvontajärjestelmiin on panostettu, jotta viemärisaneeraukset saadaan toteutettua kriittisyysjärjestyksessä oikeisiin verkosto-osiin. Verkostosaneerauksiin tulisi investoida nykyistä tasoa enemmän, jotta saneeraus/korjausvelkaa saataisiin pienennettyä. Vesihuoltoverkostojen dokumentointi on uusien ja saneerattujen verkosto-osuuksien osalta laadukasta. Vanhoista verkostoista pyritään tarkentamaan tietoja aina kun niitä on saatavissa, esim. paikallisten korjaustöiden yhteydessä.

Konserniyhteistyön osalta tarkastuslautakunta on nostanut esille otteen Lohjan liikuntakeskuksen toimintakertomuksesta seuraavaa.
”Tennarin ja Järnefeltin liikuntahallin rakennusprojektit ovat osoittaneet selkeitä puutteita yhteistyössä käyttäjän (Lohjan Liikuntakeskus Oy) ja rakennuttajan eli Lohjan kaupungin välillä. Eritysesti tämä korostunut urakoiden luovutuksen yhteydessä. Projektipäällikkö on käytännössä “kadonnut” avainten luovutuksen yhteydessä. Tämä on aiheuttanut turhia kustannuksia, henkilöstöresurssien hukkakäyttöä ja tilojen käyttöönotto on tarpeettomasti viivästynyt. Nämä tulisi tulevaisuudessa välttää.”

Vastaus

Tilakeskuksella kyseinen ongelma on myös tunnistettu. Toiminnon järjestäjän vastuulla on tarveselvityksen laatiminen sekä aktiivinen osallistuminen hankesuunnitelman laatimiseen ja toteutuksen valmisteluun. Näiden perusteella hanke kilpailutetaan ja projektipäällikkö valvoo ja johtaa hankkeen toteutumisen sovitussa laajuudessa. Lohjan Liikuntakeskus (LLK) on molemmissa esille nostamissaan projekteissa tuonut esille hankkeen laajuuden muutostarpeita vasta hankkeen toteutuksen loppuvaiheessa, jolloin kyseisiä muutoksia on ollut joko erittäin haasteellista tai mahdotonta sisällyttää alkuperäiseen projektiin. Järnefeltin liikuntahallin katsojapaikkamäärän lisääminen ja tarve toimitsija-aitiolle ovat perustavanlaatuista tietoa, joka LLK:n olisi tullut tuoda esille jo tarveselvityksen yhteydessä tai viimeistään hankesuunnitelmien laadinnassa ja kilpailutuksen valmistelussa, jolloin nämä olisi voitu huomioida kilpailutusasiakirjoissa.
Tennarin osalta asiakaskulunvalvontajärjestelmän muuttaminen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen johdotusten osalta, tapahtui myöhäisessä vaihessa. Yleisesti, suunnittelu asiakirjoissa on kerrottu toiminnan järjestäjän/käyttäjän hankintavelvollisuus oman tarpeensa mukaisesti. Asia nostetaan esille myös työmaakokouksissa. Projektipäällikön tehtävät rakennuttamisen osalta loppuvat rakennuksen vastaanottoon urakoitsijalta. Takuutöiden osalta, vastuut jatkuvat takuuajan loppuun. Tilakeskus haluaakin korostaa tässä yhteydessä toimintojen järjestäjän vastuuta kertoa millaiset tilat halutaan, millaisia ominaisuuksia niissä tulee olla, kuinka tilojen tulee olla varusteltu ja kuka vastaa mistäkin hankinnasta (näytöt, kuulutusjärjestelmät). Tilakeskus toivookin LLK:lta aktiivista ja rakentavaa yhteistyötä tulevien hankkeiden yhteydessä, niin että tarpeet eivät jatkossa jää oletuksiksi, vaan ne tuodaan dokumentoidusti esille ja kirjataan hankesuunnitelmiin. Seuraavia merkittäviä yhteisiä hankkeita ovat Haikarin sauna ja Neidonkeitaan virkistysuimala, jonka yhteydessä tulee olemaan myös jäähalli.

Lisätiedot Tekninen johtaja Markus Moisio, markus.moisio(at)lohja.fi
Ruoka-ja siivouspalvelupäällikkö Nina Olsbo, nina.olsbo(at)lohja.fi
Tilapäällikkö Matti Peltonen, matti.peltonen(at)lohja.fi
Projektipäällikkö Timo Seppälä, timo.seppala(at)lohja.fi
Vesihuoltopäällikkö Janne Koivuniemi, janne.koivuniemi(at)lohja.fi
Kaupunkitekniikkapäällikkö Seppo Lötjönen, seppo.lotjonen(at)lohja.fi

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi omalta osaltaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2024 ja antaa selostusosassa kuvatun selvityksen tarkastuslautakunnan kannanotoista.

Päätös Tekninen lautakunta päätti esityksen mukaan.

Poistuminen Hallintopäällikkö Maria Pernu poistui kokouksesta tämän asia käsittelyn aikana klo 15.03.  

Tiedoksi Kaupunginhallitus

------------------------------------