RSS-linkki
Kokousasiat:https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 22.09.2025/Pykälä 350
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Valitusluvan hakeminen hallinto-oikeuden päätökseen asiassa L89 Hiidensalmi II asemakaava
575/10.02.03/2022
Kaupunginhallitus 22.09.2025 § 350
Asian taustaa
Lohjan kaupunginvaltuusto on 9.10.2024 hyväksynyt Hiidensalmen kaupunginosan asemakaavan muutoksen. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa asuinrakentamista Lohjanjärven rantaan, noin 1.5 kilometrin päähän Lohjan ydinkeskustasta Nordkalk Oy Ab:n omistaman kalsiittikaivosalueen viereen.
Nordkalk Oy Ab valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen keskeisenä perusteena oli, että Lohjan kaupungin toimittamat selvitykset maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n mukaisista asemakaavan sisältövaatimuksista olisivat riittämättömät. Nordkalk Oy:n mukaan riittämättömiä olivat erityisesti tehdyt melu- ja tärinäselvitykset. Valittajan mukaan kaava aiheuttaisi heille kohtuutonta haittaa ja rajoitusta kaivosoikeuden haltijana.
Helsingin hallinto-oikeus antoi päätöksensä 2.9.2025 ja päätöksessään kumosi Lohjan kaupunginvaltuuston päätöksen. Hallinto-oikeus katsoi perusteluissaan asemakaavoittamisen alueelle olevan sinänsä mahdollista, mutta Lohjan kaupungin toimittamat melu- ja tärinäselvitykset eivät sen mukaan olisi riittäviä turvaamaan terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä, koska asemakaavassa osoitettu asuinalue sijaitsisi lähellä kaivostoimintaa.
Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että asumisen sijoittaminen asemakaavamuutoksen alueelle asettaa erityisiä vaatimuksia toisaalta sen selvittämiselle, että alueella aktiivisen kaivostoiminnan suorittaminen on edelleen mahdollista ja toisaalta sille, ettei kaivostoiminnasta aiheudu haittaa alueelle suunnitelluille rakennuksille eikä niiden asukkaille.
Lohjan kaupunki päättää hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Lohjan kaupungin kanta on, että asemakaavan valmistelu on ollut lainmukaista. Lohjan kaupunki on tehnyt riittävät melu- ja tärinäselvitykset täyttääkseen maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Lisäksi kaupungin ja valittajan väliseen louhintasopimukseen on aikanaan nimenomaan varattu kaupungille oikeus asemakaavoittaa näitä alueita.
Selvitys valitusajan alkamisesta
Valituksen kohteena oleva päätös on annettu Helsingin hallinto-oikeudessa 2.9.2025. Hallinto-oikeuden päätös on annettu tiedoksi julkipanon jälkeen, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon sinä päivänä, kun se on annettu (2.9.2025). Tiedoksiantopäivää ei huomioida valitusajan laskemisessa. Valitusaika on 30 päivää.
Edellä todetuin perustein valitusaika päättyy aikaisintaan 2.10.2025
Perustelut valitusluvan myöntämiselle
Lohjan kaupunki hakee valituslupaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111§:n momentin 1 perusteella:
Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa, tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi, on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Tarkemmat perustelut valitusluvan myöntämiselle
Lohjan kaupunki katsoo, että asia on välttämätöntä saattaa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen tuleminen lainvoimaiseksi aiheuttaisi merkittäviä seurauksia Lohjan kaupungin mahdollisuudelle kaavoittaa sekä kehittää alueitaan asemakaavan kautta. Päätöksellä olisi myös pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia siihen, että kaupungit eivät pystyisi tulevaisuudessa asemakaavoittamaan mitään kaivospiirin tai louhintasopimuksen alueita. Hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaisuuden seuraukset eivät rajoittuisi vain Lohjan kaupunkiin maanomistajana, vaan sillä olisi myös vaikutuksia yksityisten maanomistajien etuihin ja se tulisi vaikuttamaan muihinkin kaavoitettaviin alueisiin - esimerkiksi vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa L77 Pitkäniemenalueella.
Lohjan kaupunki on nyt kyseessä olevissa asemakaavamääräyksissä todennut, että meluntorjuntaa tarkastellaan tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että kaavamääräys meluntorjunnasta rakennuslupavaiheessa olisi sen mukaan riittämätön täyttämään MRL 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin aiemmassa päätöksessään (KHO 2008:76) katsonut, että tällainen kaavamääräys nimenomaan on lainmukainen ja täyttää MRL 54§:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kyseisessä päätöksessä oli kyse Espoossa toteutettavasta asemakaavan muutoksesta, jossa asemakaavassa osoitettiin liikenneväylämelualueelle erillispientalojen korttelialue. Kaavaan oli otettu asemakaavamääräys, joka edellytti tonttikohtaisten meluntorjuntajärjestelyjen tutkimista rakennuslupamenettelyssä ja niiden toteuttamista ennen rakennusten käyttöön ottamista. KHO:n tulkinnan mukaan asemakaava, joka sisälsi mainitun asemakaavamääräyksen, täytti asemakaavalle asetetun sisältövaatimuksen.
Hallinto-oikeuden päätös tarkoittaisi kaupungeille sitä, että voidakseen asemakaavoittaa louhintasopimuksen mukaisia alueita, tarvittaisiin jo kaavoitusvaiheessa hyvin tarkkoja ja käytännössä mahdottomia melu/tärinäselvityksiä. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan tällaisten selvitysten pitäisi sisältää tietoja kaivostoiminnan kehittymisestä
tulevaisuudessa, mutta tällaista tietoa ei ole mahdollista saada kaavan laatimisen tueksi. Hallinto-oikeuden vaatimus selvitysten riittävyyden tasosta on Lohjan kaupungin mukaan lainvastainen.
Lainsäädäntö velvoittaa, että kaavaa laadittaessa on toimitettava riittävät selvitykset. Riittävillä selvityksillä tarkoitetaan oikeuskirjallisuuden mukaan sellaisten lausuntojen ja selvitysten teettämistä, jotka muodostavat viranomaiselle riittävän pohjan hyvälle ja lainmukaiselle päätöksen teolle.
Hallinto-oikeus päätöksessään vetosi myös siihen, että Lohjan kaupunki ei olisi huomioinut asemakaavoittamisen vaikutuksia kaivostoiminnan jatkumiseen (MRL 54§ 3 momentti). Lohjan kaupungin käsitys on täysin päinvastainen. Lohjan kaupungin ja kaivostoimijan välisen louhintasopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen on ollut koko kaavoitettavan alueen asemakaavan lähtökohtana. Kaupunki on arvioinut vaikutuksia jo kaavaprosessin aikana, kuten asiakirjoista ilmenee. Kaupungin antamassa vastineessa hallinto-oikeudelle oli lisäksi erikseen avattu kaavasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia kaivostoiminnalle ja todettu selkeästi, etteivät ne ole kohtuuttomia.
Lohjan kaupungin asemakaavan valmistelu on ollut lainmukaista. Kaupungin teettämät selvitykset ovat antaneet riittävät tiedot valmistella ja arvioida asemakaavamuutoksen vaikutusta ja näiden selvitysten myötä on pystytty laatimaan kaavamääräykset, jotka luovat perusteet terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Hallinto-oikeuden päätös tulee lainvastaisena kumota.
Lisätiedot Hallintojuristi Santtu Päivinen, santtu.paivinen(at)lohja.fi
Liite Helsingin hallinto-oikeuden päätös 5288/2025: Asemakaavan muutosta koskeva valitus / Lohjan kaupunginvaltuusto 9.10.2024 § 102
Oheismateriaali Louhintasopimus 10.6.2011
L89 Hiidensalmi II, ELY-keskuksen lausunto
Lohjan kaupunginvaltuusto 9.10.2025 §102
L89 Hiidensalmi II /L52 Lausunto aikaisemmista tärinäselvityksestä 2018
Esittelijä Kaupunginjohtaja Ståhl Petra
Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää
1. hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 5288/2025.
2. valtuuttaa hallintojohtajan laatimaan ja lähettämään valituslupahakemuksen sekä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Käsittely
Vastaesitys Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Hannele Maittila teki Päivi Alanteen kannattamana seuraavan vastaesityksen:
”Kaupunginhallitus päättää, että se ei hae valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 5288/2025.
Jos kaivoksen vaikutusalueelle halutaan rakentaa, tulee Hiidensalmen kaavan laatiminen käynnistää yhteisymmärryksessä kaivoksen edustajien kanssa siten, että neuvotellaan ja sovitaan alueen kaavoittamisen periaatteet. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida onko, asemakaavan laatiminen kaupungin kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista. Samanaikaisesti selvitetään mitä muita alueita voitaisiin kaavoittaa kaupungin ja asukkaiden tavoitteiden mukaisesti. Useammasta alueesta voitaisiin laatia luonnoksia ja selvittää vastaavatko ne eri osapuolten näkemyksiä. Kaavoitusohjelmaa tulee näiltä osin tarvittaessa tarkistaa. Nordkalk Oy Ab:n toimintaedellytyksiä ei tule heikentää.”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kannatettu vastaesitys, josta ei olla yksimielisiä, joten siitä on äänestettävä.
Äänestys Puheenjohtajan esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti
ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät JAA
ne, jotka kannattavat Maittilan vastaesitystä, äänestävä EI
JAA: Luoma Pekka, Aaltola Maija, Sohl Erkki, Takala Pauliina, Salmenpohja Juhana, Skaffari Laura, Aittakumpu Birgit, Saarinen Markku, Sundqvist Kaj, Räsänen Joona, Saari Leena.
EI: Hannele Maittila, Päivi Alanne.
Puheenjohtaja totesi, että äänin 11-2 pohjaesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.
Tiedoksi ote korkein hallinto-oikeus
hallintojohtaja Lundström, hallintojuristi Päivinen
------------------------------------
| Edellinen asia | Seuraava asia |