Dynasty tietopalvelu Haku RSS Lohjan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 15.10.2025/Pykälä 173


 

Kuntalaisaloite: Crowdsorsa-sovelluksen käyttöönotto Lohjalla vieraslajien torjumiseksi kesällä 2026

 

1062/00.01.02.01/2025

 

Tekninen lautakunta 25.09.2025 § 151

 

 Ronja Hanninen (suostumus nimen julkaisemiseen) esittää 4.7.2025 saapuneessa aloitteessa seuraavaa:

”Ehdotan, että Lohjan kaupunki ottaa käyttöön Crowdsorsa-mobiilisovelluksen kesällä 2026 osana vieraslajien torjuntaa. Sovellus mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen haitallisten vieraslajien poistamiseen pelillistetyllä ja palkitulla tavalla. Sovelluksen käyttäjät videoivat vieraslajien esiintymiä ennen ja jälkeen kitkemisen, ja hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkio.

Crowdsorsa on jo käytössä yli 60 suomalaisessa kunnassa, kuten Turussa, Raisiossa ja Salossa, ja se on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi aktivoida kuntalaisia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Miksi tämä on tärkeää Lohjalle:

Lohjan alueella esiintyy useita haitallisia vieraslajeja, kuten komealupiinia, jättipalsamia ja kurtturuusua, jotka uhkaavat alkuperäistä kasvillisuutta ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Näiden lajien torjunta vaatii laajamittaista ja toistuvaa työtä, johon kuntalaisten osallistaminen on kustannustehokas ja yhteisöllinen ratkaisu.

Lainsäädännöllinen tausta:

Haitallisten vieraslajien torjunta perustuu sekä kansalliseen että EU-lainsäädäntöön. Suomessa vieraslajeja koskee laki vieraslajeista (1709/2015), joka velvoittaa viranomaisia ja maanomistajia torjumaan haitallisia vieraslajeja. Lisäksi EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) edellyttää jäsenvaltioita ehkäisemään, havaitsemaan varhain ja hallitsemaan haitallisten vieraslajien leviämistä.

Hyödyt Lohjalle:

Luonnon monimuotoisuuden suojelu: Vieraslajien torjunta tukee alkuperäisten lajien säilymistä. Kuntalaisten osallistaminen: Sovellus tarjoaa matalan kynnyksen osallistua ympäristönhoitoon. Kustannustehokkuus: Kaupunki maksaa vain hyväksytyistä suorituksista, ja sovellus hoitaa dokumentoinnin. Nuorten aktivointi: Sovellus on erityisesti nuorten suosiossa ja voi toimia kesätyönä tai harrastuksena.

Toimenpide-ehdotus:

Ehdotan, että Lohjan kaupunki varaa kesälle 2026 budjetin Crowdsorsa-sovelluksen käyttöönottoon ja tiedottaa kuntalaisille mahdollisuudesta osallistua vieraslajien torjuntaan sovelluksen avulla. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi koulujen, yhdistysten ja WWF Suomen kanssa.”

Aloite on talousarviovaikutteinen.

Lohjan ympäristönsuojelun selvitys

Aloitteessa tuodaan hyvin esiin vieraslajien torjunnan tärkeyttä ja perustellaan huolellisesti esitetyn sovelluksen käytön hyötyjä vieraslajien torjunnassa. Kuten aloitteessa todetaan, sovellus on käytössä useassa kunnassa.

Haitallisten vieraslajien torjunnasta säädetään vieraslajilaissa (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015, voimaan 1.6.2016). Lain 4 § 1. momentissa määritellään kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvelvollisuus seuraavasti: ”Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.”

Lain noudattamista valvoo tällä hetkellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus. Vuoden 2026 alusta valvonta siirtyy uuteen lupa- ja valvontavirastoon. Kaupungin toimintaa koskee haitallisten vieraslajien osalta maanomistajan huolehtimisvelvollisuus omistamillaan kiinteistöillä. Lisäksi kaupungin tulee edistää luonnon monimuotoisuutta alueellaan ja vieraslajien torjuntaan liittyvä neuvonta voidaan katsoa kuuluvan tähän tehtävään.

Lohjan kaupungin vieraslajilinjauksessa 2024-2028 ensisijaisesti torjuttaviksi lajeiksi on nostettu komealupiini, jättipalsami, kurtturuusu, jättiputki ja espanjansiruetana. Jättiputkiryhmää lukuunottamatta näiden lajien torjunta on oikein toteutettuna turvallista myös oma-aloitteisesti. Vieraslajilinjauksen mukaisesti on perustettu vieraslajityöryhmä, jonka ensimmäinen kokous pidettiin elokuussa 2025. Myös vieraslajityöryhmä esittää, että kaupungin budjettiin varattaisiin määräraha vieraslajien torjuntaan vuonna 2026. Tätä määrärahaa voitaisiin käyttää myös sellaisen sovelluksen käyttöön, joka osallistaa erityisesti nuoria ja samalla tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua, sekä mahdollisesti aktivoi kaupunkilaisia laajemminkin osallistumaan vieraslajien kitkentään.

Jos kaupunki lähtee mukaan sovelluksen käyttöön, voidaan torjuttavia alueita esittää vain kaupungin omistamille maille turvallisuusnäkökohdat ja torjunnan oikea-aikaisuus huomioiden. Suunnittelussa on huomioitava myös torjuntajätteen käsittely, ja mahdollinen uusintatorjunnan tarve samassa kohteessa. Lisäksi on tiedostettava jo päätöksentekovaiheessa, että vain osa torjuntaan osoitetuista määrärahoista päätyy palkkioina torjuntaa tekeville. Muista kunnista saadun kokemuksen perusteella yli puolet rahoista on mennyt sovelluskehittäjälle mm. maksatusten hoitoon. Kustannustehokkuuden näkökulmasta on siksi pohdittava, kuinka arvokkaaksi koetaan yleinen kuntalaisten ja nuorten aktivoiminen vieraslajien torjunnassa suhteessa esimerkiksi vieraslajien torjuntaan keskittyvien kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Mahdollisten sovellusten käyttöönotto maksaisi vähintään n. 5000 euroa. Kustannus sinällään ei ole merkittävä kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta, mutta on huomattava, että pienistä puroista muodostuu lopulta merkittäviä kokonaisuuksia ja kaupungin talouden osalta on oleellista nostaa esille kaikki kulut. Nykymäärärahoilla vieraslajitorjuntaa ei ole voitu toteuttaa. Lisäksi on odotettavissa että eri vieraslajien torjunnan tarve lisääntyy tulevaisuudessa, joten edellä arvioitu summa ei todennäköisesti tule riittämään. Kaupungin käyttötalouteen puistopuolelle tulisi osoittaa erillinen vuosittainen määräraha vieraslajien torjuntaan, jota voidaan tarkastella vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Crowdsorsa-mobiilisovelluksen kustannus on yksi tällainen joka kohdistuisi kyseiselle momentille.

Kaupungin taloudesta päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto, joka hyväksyy vuosittain seuraavan vuoden talousarvion. Vieraslajityöryhmä suunnittelee ja ehdottaa tulevia torjuntatoimia ja niiden käytännön toteuttamista. Kaupungin puisto- ja viheralueilla haitallisten vieraslajien käytännön torjuntatoimia hoitaa Kaupunkitekniikan puistot- ja viheralueet yksikkö. Ympäristönsuojelun tehtäviin kuuluu vieraslajitilanteen seuranta, tiedottaminen sekä torjuntaan liittyvä neuvonta. Käytäntö on osoittanut, että Lohjan kaupungin vieraslajilinjauksen 2024-2028 mukainen toiminta ja kaupungin huolehtimisvelvollisuus vieraslajien torjunnasta omistamillaan kiinteistöillä ei nykyisin asiaan osoitetuilla henkilöresursseilla ja määrärahoilla ole mahdollista. Tilannetta muuttaa myös se, että haitallisten vieraslajien lista täydentyy säännöllisesti uusilla lajeilla, joiden torjuntaan on myös kiinnitettävä huomiota

 

Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Jarkko Koskela, jarkko.koskela(a)lohja.fi

 

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

 

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen,

2. että aloite toteutetaan talousarvion puitteissa,

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Käsittely

 

Vastaesitys Teknisen lautakunnan jäsen Sami Peltomäki esitti puheenjohtaja Isotupa Juha-Pekan sekä jäsenten Virta Kaisan, Järvinen Juhanin, Jalola-Korhosaari Pauliinan, Kurimo Helin, Mettomäki Jarin ja Valtonen Marsan kannattamana seuraavan vastaesityksen:

Palautetaan valmisteluun ja selvitetään Crowdsorsan kustannukset lähikunnilta. Otettaisiin listalle kaikki vieraslajit: Espanjansiruetana Lupiini Kanadanpiisku, Japanintatar, Jättipalsami jne.

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn aikana on tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, joten puheenjohtaja rajasi keskustelun koskemaan vaan asian palauttamista.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan teknisen lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa valmisteluun palauttamisesitystä. Näin ollen puheenjohtaja totesi, että toimielin on päättänyt yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun.

 

Päätös Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun ja selvitetään Crowdsorsan kustannukset lähikunnilta. Otettaisiin listalle kaikki vieraslajit: Espanjansiruetana, Lupiini, Kanadanpiisku, Japanintatar, Jättipalsami jne.

 

Tiedoksi Kaupunginhallitus

------------------------------------

 

Tekninen lautakunta 15.10.2025 § 173

 

 Lähikunnista sovellus on ollut käytössä vieraslajitorjuntaan Raaseporissa ja Kirkkonummella, joissa molemmissa maksettu palkkiosumma on ollut noin 3300 €. Pääkaupunkiseudun kunnissa sovellus on myös ollut käytössä esim. Espoossa, jossa vuonna 2024 palkkioita on maksettu 9000 € ja vuonna 2025 palkkioita on ollut jaossa 12 000 €. Maksettujen palkkioiden osuus on laskennallisesti ollut noin 30-35 % sovelluksen käytön kokonaisbudjetista. Sovelluksen käytön vähimmäisbudjetti vuonna 2026 on noin 6000 € yrityksen ilmoituksen mukaan.

Peli laskee palkkion automaattisesti torjuttavan esiintymän pinta-alan, tiheyden ja lajin perusteella, joten neliömetriä kohtainen palkkio voi vaihdella. Keskimääräinen kitketyltä neliömetriltä maksettava palkkio voisi olla esimerkiksi 0,15 €. Jos palkkiobudjetti on 2000 €, saadaan vieraslajia poistettua kaikkiaan noin 1,3 hehtaarin alueelta. Vertailuksi voidaan todeta, että esimerkiksi Virkkalan Tuusanrannassa jättipalsamia kasvaa karkeasti arvioituna neljän hehtaarin alueella.

Sovelluksen käyttämän hinnoittelukuvaajan mukaan torjunnasta maksettava neliömetrikohtainen euromäärä vaihtelee 0,10-0,45 € siten, että pienestä esiintymästä on usein maksettu korkeampi neliöhinta.

Lohjan vieraslajilinjauksessa 2024-2028 esitetään tavoitteet ja toimenpiteet vieraslajien torjumiseksi. Linjauksessa on päädytty keskittymään neljään yleisemmin esiintyvään haitalliseen vieraskasvilajiin, jotka ovat jättiputket, kurtturuusu, jättipalsami sekä komealupiini. Eläinlajeista mukana on espanjansiruetana. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan sovelluksen mahdollisessa käyttöönotossa tulisi keskittyä ensisijaisesti linjauksessa esitettyihin lajeihin ja ensimmäisenä vuonna yhteen lajiin. Näin torjunta saadaan keskitettyä tehokkaasti haitallisen vieraslajin pahimmille alueille sekä arvokkaimpien alueiden läheisyyteen. Mikäli sovelluksen käyttöä päätetään jatkaa tulevina vuosina, voidaan mukaan ottaa uusia lajeja. Sovelluksen käyttö on myös järkevää aloittaa helposti torjuttavasta lajista, kuten esim. jättipalsamista, jota on helppo kitkeä käsin eikä laji ole millään tavalla vaarallinen kitkijälle. Yksivuotisena lajina sen oikea-aikainen torjunta tuottaa myös tuloksia melko nopeasti, koska maaperään siemenpankkiin ei tule uusia siemeniä.

Lohjan kaupunki vastaa maanomistajana haitallisten vieraslajien torjumisesta omistamillaan kiinteistöillä. Torjuttaessa haitallisia kasvilajeja sovelluksen avulla voidaan torjuntapaikat määritellä tarkasti. Espanjansiruetanan osalta asia ei ole näin yksinkertainen, koska videoon tulee kuvata etanoiden purkittaminen litran astioihin ja niiden laittaminen niille tarkoitettuihin astioihin. Sitä, mistä etanat on kerätty ei tarvitse todentaa. Mikäli kaupunki haluaa korvata etanoiden keräämisen myös muilta kuin omistamiltaan alueilta niin silloin sovellus voisi toimia halutusti.

Kesätyöntekijän/jöiden palkkaaminen vieraslajitorjuntaan on yksi vaihtoehto sovelluksen käytölle. Esimerkiksi 6000 € summalla saataisiin noin 4 henkilötyökuukautta (1500 €/kk, sis. kulut). Erillisen työtekijän/jöiden palkkaus voisi sitoa jonkin verran puistopuutarhureiden tai ympäristönsuojelun työaikaa työnojaukseen ja valvontaan.

Lopuksi on huomattava, että ennen hankintaa on selvitettävä myös mahdollisten kilpailijoiden olemassaolo ja tarjoukset.

 

Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Jarkko Koskela, jarkko.koskela(at)lohja.fi

 

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

 

Päätösesitys Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen,

2. että aloite toteutetaan talousarvion puitteissa,

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Käsittely 

 

Vastaesitys Teknisen lautakunnan jäsen Kristian Sarvi esitti seuraavan vastaesityksen:

Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä tiedoksi saadun aloitteen,

2. varata vuoden 2026 talousarvioon 20000 € järjestelmän kokeilua varten,

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloite loppuun käsitellyksi.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa Kristian Sarvi on tehnyt esityksen, jota ei ole kannatettu, joten se raukeaa kannattamattomana.

 

Tauko Kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn aikana klo 17.40-17.45.
 

Vastaesitys Teknisen lautakunnan jäsen Marsa Valtonen esitti jäsenten Juhani Järvisen, Jari Mettomäen, Sami Peltomäen, Pauliina Jalola-Korhosaaren ja Heli Kurimon kannattamana seuraavan vastaesityksen:

Tekninen lautakunta päättää

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen,

2. että aloite toteutetaan ja varataan talousarvioon 6000 € vuodelle 2026 Crowsorsa järjestelmän kokeiluun,

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

 Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan teknisen lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa Marsa Valtosen vastaesitystä. Näin ollen puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on päättänyt yksimielisesti Marsa Valtosen vastaesityksen mukaan.
 

Päätös Tekninen lautakunta päätti

1. merkitä tiedoksi saadun selvityksen,

2. että aloite toteutetaan ja varataan talousarvioon 6 000 € vuodelle 2026 Crowsorsa järjestelmän kokeiluun,

3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Tiedoksi Kaupunginhallitus, Jarkko Koskela

------------------------------------