Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 03.11.2025/Pykälä 407

927/02.02.00/2025

Kaupunginhallitus 27.10.2025 § 377

 Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hy-väksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huo-mioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväk-symisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kunta-strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toimin-nan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan ta-seeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ti-linpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Kuntatalouden kehitys

Suomen talouden toipuminen on ollut hidasta, ja verotulojen kehitys jää vuonna 2025 odotettua heikommaksi. Työmarkkinat ovat edelleen heikossa tilanteessa: työllisiä on hieman vähemmän ja työttömyysaste on noussut 9,4 prosenttiin. Tuotannon kasvun ennakoidaan kuitenkin parantavan työllisyyttä vuodesta 2026 alkaen. Heikko suhdanne näkyy myös kuntataloudessa, jonka verotuloennusteita on alennettu vuoden aikana. Vuosikate supistuu, mutta riittää kattamaan poistot, ja tilikauden tuloksen odotetaan olevan niukasti positiivinen lähinnä kertaluonteisten tuottojen ansiosta. Toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kuitenkin -1,1 miljardiin euroon.

Suomen talouskasvun arvioidaan pysyvän vaimeana: bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan noin 1,3–1,6 prosenttia vuonna 2025 ja hieman yli prosentin vuosina 2026–2028. Inflaation ja palkkatason nousun odotetaan jatkuvan kohtuullisina, mutta kustannuspaineet heikentävät kuntien taloudellista liikkumavaraa. Työllisyysaste paranee vain hitaasti, ja työttömyys pysyy edelleen melko korkeana.

Kuntatalouden näkymät pysyvät heikkoina myös vuonna 2026. Heikentyneen kehityksen taustalla ovat kasvavat kustannukset, erityisesti henkilöstömenot, investointitarpeet sekä yleinen kustannustason nousu.  Kolmivuotinen palkkasopimus kasvattaa kustannuksia merkittävästi, sillä työvoimamenojen ennustetaan nousevan 2,8 prosenttia vuonna 2025, 3,2 prosenttia vuonna 2026 ja 3,9 prosenttia vuonna 2027. Kunta-alan palkankorotukset ylittävät yleisen palkkalinjan, mikä lisää paineita palveluvaltaisella sektorilla. Peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan nousevan 3,5 prosenttia vuonna 2026 ja keskimäärin 3,3 prosenttia vuosina 2027–2029.

Vaikka verotulojen odotetaan kasvavan suhdanteiden kohentuessa vuonna 2026, valtionapujen leikkaukset ja sote-kiinteistöjen vuokrasopimusten päättyminen heikentävät tulojen kehitystä. Menojen ja tulojen epätasapaino syvenee, sillä vuosikatteet eivät riitä kattamaan investointeja. Toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan painuvan -1,4 miljardiin euroon vuonna 2026 ja -1,5 miljardiin vuonna 2027. Vuonna 2028 tilanne paranee hieman, kun osa valtionosuuksiin liittyvistä leikkauksista poistuu, mutta rahavirta jää silti noin -1,2 miljardiin euroon ja vuonna 2029 -1,0 miljardiin. Tämä näkyy kuntien kasvavana velkaantumisena, ja lainakannan arvioidaan nousevan 26,5 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä.

Kunnallisveroprosentin korotuspaineet kasvavat tarkastelujakson alussa kaikenkokoisissa kunnissa, erityisesti vuosina 2026–2027. Kehyskauden loppua kohden kaikkien kuntaryhmien toiminnan ja investointien rahavirran odotetaan painuvan negatiiviseksi, keskimäärin noin -163 euroa asukasta kohden. Suuret kaupungit kärsivät korkeista investointitasoista, kun taas valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kaikkien kuntien talousasemaa. Vuonna 2025 negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan seitsemän, mutta niiden määrä kasvaa huomattavasti vuodesta 2026 alkaen, etenkin pienissä, alle 2 000 asukkaan kunnissa.

Kuntien on tulevina vuosina varauduttava sopeuttamistoimiin, sillä tulojen kasvu ei riitä kattamaan menojen lisääntymistä. Erityisesti pienissä kunnissa vuosikatteen heikkeneminen voi johtaa velkaantumisen kasvuun ja kassavarojen supistumiseen. Valtion tuki, muun muassa valtionosuuksien ja avustusten muodossa, on keskeisessä roolissa kuntien talouden vakauden turvaamisessa.

Kaupungin talouden toteumanäkymät vuonna 2025

Kaupungin vuoden 2025 käyttötalouden toimintakatteen toteutumaennuste on 1,0 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Verotuloja on ennakoitu kertyvän 109,4 milj. euroa. Tilinpäätösarvio perustuu Kuntaliiton syyskuussa laatimaan veroennusteeseen. Verotuloja toteutuu ennusteen mukaan 3,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuuksien toteuma-arvio on 31,0 milj. euroa, n. 0,9 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuosikate on ennusteen mukaan 14,2 milj. euroa. Poistot ovat 1,8 milj. euroa arvioitua suuremmat. Tilikauden ennuste on, että poistojen jälkeen tulos tulemaan olemaan n. 6,0 milj. euroa alijäämäinen,

Vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelman laadinta

Lohjan kaupungin toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan -1,2 %. Toi-mintamenojen kehitykseen vaikuttavaa erityisesti sosiaali- ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittäminen. Toimintatuotot vähenevät -8,8 %, mikä johtuu pääasiassa sote-ja pelakiinteistöjen vuokratuottojen siirtymisestä yhtiön tuloksi. Toimintakate heikkenee 1,0 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaupunkitasolla ulkoiset toimintatuotot ovat 33,1 milj. euroa ja kulut 160,2 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostuu 125,7 milj. euroa.
Verotulot ovat kokonaisuudessaan ensi vuonna 113,7 milj. euroa. Valtionosuudet ovat ensi vuonna 29,5 milj. euroa. Vuosikatteeksi muodostuu 14,5 milj. euroa ja 18,5 milj. euron poistojen jälkeen tilikauden tulos muodostuu 4,0 milj. euroa alijäämäiseksi.

Suunnitelmavuosien 2027–2028 osalta toimintatuotot ja -kulut on arvioitu yleisen kustannustason nousun mukaisesti.

Merkittävimmät muutokset taloussuunnittelukaudella

Sosiaali- ja pelastustoimen yhtiöittämisen myötä toimintatuotoista on vähennetty 6,0  milj. euroa ja toimintakuluista n. 4,0 milj. euroa. Kaupungin vuokratuotoiksi jää koulujen yhteydessä olevien oppilashuollon, neuvoloiden ja hammashoitoloiden vuokrat, n. 0,7 milj. euroa. Lisäksi uusina tuloina sosiaali- ja pelastustoimen kiinteistöjen maapohjan vuokrat n. 0,2 milj. euroa ja kiinteistöverot n. 0,2 milj. euroa.

Kustannuksien lisäyksissä on merkittävimpinä erinä otettu otettu huomioon valtakunnallisten palkkaratkaisujen ja henkilösivukulujen muutokset henkilöstökustannuksissa. Lisäksi on otettu huomioon lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden muutokset.

Valtionosuudet on otettu huomioon nykyjärjestelmän mukaisesti, koska 1.1.2027 voimaan tulevan valtionosuusuudistukset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Vuoden 2026 valtionosuuksiin sisältyy mm. erilaiset tehtävien ja velvoitteiden muutoksia, indeksikorotus ja kustannustenjaon tarkistus sekä pysyvä valtionosuusleikkaus. Valtionosuudet pienevät 1,5 milj. euroa vuoden 2025 tasosta. Luvut täsmentyvät loppuvuoden aikana, ja päätös saadaan joulukuussa.

Verotuloennusteet ovat edelleen heikentyneet vuonna 2025. Merkittävin alenema on tapahtunut yhteisöveroissa. Verotulojen arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan kasvavan vuonna 2026. Verotulojen kehitys on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteessa, työttömyyden sekä ansiotason kehityksestä. Kiinteistöveroissa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Tulevat yksityiset investoinnit kasvattavat hieman kaupungin kiinteistöverotuottoja. Myös valtion päätöksillä on vaikutusta kuntien verotulotuottoihin. Näistä johtuvat muutokset kompensoidaan pääsääntöisesti osana valtionosuuksia.
Verotulo- ja valtionosuusarviot perustuvat Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton arvioihin syyskuussa 2025. Summat täsmentyvät talousarviovalmistelun edetessä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys

Kaupunginhallituksen asettaman pohjalaskelman vuosikate on n. 13,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit n. 31,7 milj. euroa.Lainamäärä kasvaisi 18,2 milj. euroa (uutta pitkäaikaista lainaa 38,2 milj. euroa ja lainan takaisinmaksua 20 milj. euroa). Poistot ovat 18,5 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden tulos olisi 6,5 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämä on tarkoitus sopeuttaa valtuustokauden aikana niin, että vuosittain sopeutetaan 1,6 milj. euroa, joilloin vuoden 2029 talousarvio olisi tasapainossa. Vuoden 2026 tulos on sopeutuksen jälkeen 4,9 milj. euroa alijäämäinen. Pohjalaskelmaan ei sisälly muutosesityksiä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu kaupunginhallituksen päättämään kehykseen ja siihen, että talous saadaan tasapainotettua taloussuunnittelukaudella/neljän seuraavan vuoden ajanjaksolla. Vuoden 2026 talousarvioon ei sisälly mitään toiminnallisia lisäyksiä.
Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet talousarvioesityksensä ja hyväksyneet ne kaupunginhallituksen kehyksessä määritellyn suuruisena.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen vuosikate 14,5 milj. euroa ja tulos 4,0 milj. euroa alijäämäinen.Nettoinevestoiinnit ovat 29,4 milj. euroa. Lainamäärä kasvaa 14,9 milj. euroa. Talousarvioesitys sisältää 1,6 milj. euron talouden sopeutuksen.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen ei sisälly lautakuntien esittämät lisäykset. Talousarvioesitys ei sisällä verojen korotuksia.

Kehyksen hyväksymisen ja lautakuntien käsittelyn jälkeen talousarvioon on tehty keskitetysti tarkistuksia mm. henkilösivukulujen, poistojen, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja -kulujen osalta.

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027-2028 on laadittu vastuullisesti ja realistisesti, perustuen tämän hetken näkemyksiin talouden tilasta ja todennäköisistä kehityksen suunnista. Haasteet jatkuvat myös tulevina vuosina. Tulevat vuodet sisältävät paljon toimintaympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Lohjan kaupunkistrategiaa päivitetään parhaillaan. Näitä koko kaupungin toimintaan vaikuttavaa mahdollisia muutoksia ei vielä sisälly tähän talousarvioesitykseen.

Luonnos vuoden 2026 talousarviosta ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelmasta on oheismateriaalina.

Lautakuntien talousarvioesitykset

Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet talousarvioesityksensä ja hyväksyneet ne kaupunginhallituksen kehyksessä määritellyn suuruisena. Vaikka kaupunginhallitus ei ole asettanut kehystä lautakuntasoisesti, on talousarviovalmistelua varten laskettu kullekin lautakunnalle laskennallinen kehys, joka perustuu kaupunginhallituksen hyväksymään tekniseen pohjalaskelmaan.

Lautakuntien esitykset ja rahoitus:




 

 Investoinnit ja rahoitus

Investoinnit ovat 29,9 milj. euroa ja koostuvat suurelta osin perusinvestoinneista (16,2 milj.euroa). Keskeisimpiä hankkeita ovat rakennusten PTS-korjaukset, katuverkoston ja vesihuollon perusparannukset. Käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet sisältävät mm., Mäntynummen alueen koulu- ja päiväkotihankkeen, Virkkalan päiväkodin sekä Liessaaren sillan. Maanhankintaan on 1,4 milj. euron määrärahavaraus..

Korkokustannusten arvioidaan nousevan maltillisesti korkean suojaustason takia. Kaikki uudet lainat joudutaan kuitenkin ottamaan aiempaa korkeampaan korkotasoon.

Rahoituslaskelman mukaan 29,9 milj. euron investointeihin on käytettävissä tulorahoitusta, rahoitusosuuksia ja käyttöomaisuuden myyntituloja 15,0 milj. euroa. Jäljelle jäävä varsinaisen toiminnan ja investointien 14,9 milj. euron alijäämäinen nettokassavirta ja lainojen lyhennykset katetaan antolainojen lyhennyksillä, vieraan pääoman muutoksina käsiteltävillä liittymismaksuilla sekä lainanotolla. Lainakanta kasvaa 14,9 milj. eurolla. Vuoden 2025 muutetun talousarvion ja vuoden 2026 talousarvion perusteella kaupungin lainakanta vuoden lopussa olisi 207,1 milj. euroa, joka on n. 4 551 euroa asukasta kohden.
 

Lisätiedot Talousjohtaja Raija Lindroos, raija.lindroos(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Vuoden 2026 talousarvio sekä vuosien 2027-2028 taloussuunnitelma (luonnos, valmistelutilanne 16.10.2025)

Esittelijä Kaupunginjohtaja Ståhl Petra

Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää

1. käydä lähetekeskustelun kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Asian varsinainen käsittely kaupunginhallituksen kokouksessa 3.11.2025.

2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Käsittely Kokouksessa pidettiin tauko kello 11.30-12.05.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Piirtola saapui kokoukseen kello 13.01 tämän asian käsittelyn ollessa kesken.

Kokouksessa pidettiin tauko kello 14.14.-14.30.

Päätös Kaupunginhallitus päätti esityksen mukaan.

Tiedoksi Kaupunginhallitus 3.11.

Talousjohtaja Raija Lindroos poistui kokouksesta kello 14.58 tämän asian käsittelyn jälkeen.

------------------------------------

Kaupunginhallitus 03.11.2025 § 407

 Talousarvio 2026 -asiakirjaan on 27.10. kokouksen jälkeen tehty lisäyksiä ja muutoksia, jotka listattu oheismateriaalina olevassa asiakirjassa.

Lisätiedot Talousjohtaja Raija Lindroos, raija.lindroos(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Talousarvioesitykseen tehdyt muutokset

Liite - Vuoden 2026 talousarvio sekä vuosien 2027-2028 taloussuunnitelma (pohjaesitys)
- Vuoden 2026 talousarvio sekä vuosien 2027-2028 taloussuunnitelma
(päätös)

Esittelijä Kaupunginjohtaja Ståhl Petra

Päätösesitys Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen

Valtuusto päättää 

1. hyväksyä liitteen mukaisen talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2027 -2028 sekä

2. valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset teknisluonteiset tarkennukset /korjaukset asiakirjaan.

Käsittely Talousjohtaja Raija Lindroos esitteli talousarvioasiakirjaan listan julkaisemisen jälkeen tehtyjä täydennyksiä. Todettiin, että nämä ovat mukana kaupunginjohtajan pohjaesityksessä (liite).

Kokouksessa pidettiin tauko kello 14.10-14.28

Esittelijän muutettu päätösesitys

Kaupunginhallitus päättää

1. että seuraava teksti lisätään teknisen lautakunnan investointeja koskevaan tekstiin s. 58 (Luku 4.3.1.), ja muutettu määrärahaesitys päivitetään sivulle 93. (Luku 5.3.). Muutos vaikuttaa myös taulukkoon sivulla 92 (Investoinnit yhteensä):

"Hiekkahallin toteuttamiselle tulee tutkia esitettyä edullisempia vaihtoehtoja. Vaihtoehtona esitetylle toteutukselle voi tulla kysymykseen esimerkiksi pienempi halli ja hiekoitusmateriaalin varastoiminen pienemmissä erissä, tai vaihtoehtoisesti nykyisen hallin kehittäminen vastaamaan paremmin tarkoitustaan. Hallia varten varattava investointimääräraha vuodelle 2026 on 200 000 euroa."

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen

Valtuusto päättää

1) hyväksyä liitteen mukaisen talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2027 -2028 sekä

2) valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset teknisluonteiset tarkennukset /korjaukset asiakirjaan.

Päätös Kaupunginhallitus päätti

1. että seuraava teksti lisätään teknisen lautakunnan investointeja koskevaan tekstiin s. 58 (Luku 4.3.1.), ja muutettu määrärahaesitys päivitetään sivulle 93. (Luku 5.3.). Muutos vaikuttaa myös taulukkoon sivulla 92 (Investoinnit yhteensä):

"Hiekkahallin toteuttamiselle tulee tutkia esitettyä edullisempia vaihtoehtoja. Vaihtoehtona esitetylle toteutukselle voi tulla kysymykseen esimerkiksi pienempi halli ja hiekoitusmateriaalin varastoiminen pienemmissä erissä, tai vaihtoehtoisesti nykyisen hallin kehittäminen vastaamaan paremmin tarkoitustaan. Hallia varten varattava investointimääräraha vuodelle 2026 on 200 000 euroa."

2. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen

Valtuusto päättää

1) hyväksyä liitteen mukaisen talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2027 -2028 sekä

2) valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset teknisluonteiset tarkennukset /korjaukset asiakirjaan.

Tiedoksi Kaupunginvaltuusto 17.11.

Talousjohtaja Lindroos poistui kokouksesta kello 14.31 tämän asian käsittelyn jälkeen.

------------------------------------