Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 11.02.2026/Pykälä 34

456/00.01.02.01/2025

Kaupunginvaltuusto 19.03.2025 § 50

 Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän valtuutettu Pirjo-Leena Forsström esitti seuraavan aloitteen, jonka lisäksi olivat allekirjoittaneet Keskustan valtuustoryhmän valtuutetut Sarvi Kristian, Alanne Päivi ja varavaltuutettu Ferin Kirsi, Meidän Lohjan valtuustoryhmän valtuutetut Gutierrez Sorainen Ana Maria ja Maittila Hannele, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän valtuutetut Erolahti Anni, Järvinen Juhani, Nelimarkka Marika ja varavaltuutettu Niemimaa Juha, Vihreiden valtuustoryhmän valtuutettu Murto Risto sekä Kokoomuksen valtuustoryhmän varavaltuutettu Huikari Erkki:

” Helppo on estää, kieltää ja purkaa, siksi
Me allekirjoittaneet esitämme teknisen toimen ryhtyvän heti työhön Saukkolan varikon kuntosalin ja nuorisotilan kunnostamiseksi ja käyttöön saamiseksi.

Kuntosalin käyttäjät eivät ole tiloista valittaneet, joten korjaukset hoituvat omalla kiinteistön kunnostuksen osaajilla ilman kalliita konsulttisuunnittelijoita, kun STUK:in ohjeita noudattaa, eikä ole lainkaan kallista. Tilat tulee kunnostaa heti käyttöön siksi ajaksi, kun uudet tilat saadaan mahdollisesti käyttöön.

Samoin nuorisotila tulee kunnostaa nopeasti, niin että Saukkolan nuoriso saa myös osansa verorahoin maksetusta nuorisotyön ohjauksesta. Nuorten ei pidä olla Saukkolassa ilman omia tiloja, koska käytöstä pois otetuista tiloista ei löytynyt paljonkaan korjaustarvetta.

Lohjan organisaatiosta on poistettu siiloja ja pyritty horisontaaliseen yhteistyöhön alojen välillä. Saukkolan varikon kuntosalin ja nuorisotilan kunnostaminen nopeasti olisi osoitus tästä horisontaalitasoisesta yhteistyöstä teknisen toimen avulla tukea asukkaiden omaehtoista terveydestä huolehtimista ja nuorison vapaa ajan turvallista viettämistä.”
 

Lisätiedot Hallintojohtaja Sanna Lundström, sanna.lundstro(at)lohja.fi

Päätösesitys Valtuusto päättää

1. merkitä aloitteen saapuneeksi

2. lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös Valtuusto päätti esityksen mukaan.

Tiedoksi johdon assistentti Perheentupa
merkitään aloiteluetteloon

------------------------------------

Tekninen lautakunta 11.02.2026 § 34

 Aloitteen laatijat viittaavat aloitteessaan säteilyturvakeskuksen STUK verkkosivuilta löytyviin ohjeisiin joilla voidaan pienentää sisäilman radonpitoisuutta. Verkkosivujen mukaan tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo.

Radonimuri
Radonimurilla imetään ilmaa lattialaatan alta. Radonimuri voidaan tehdä joko lattialaatan tai sokkelin läpi. Lattian läpi toteutetussa radonimurissa laatan alle tehdään imukuoppa. Imukuopasta viedään poistokanava vesikatolle, jonne sijoitetaan huippuimuri. Laatan alle syntynyt alipaine ja tuuletusvaikutus pienentävät tehokkaasti radonin virtausta sisätiloihin. Radonimurilla radonpitoisuus sisätiloissa pienenee yleensä 60–90 prosenttia.

Yhdellä radonimurilla on mahdollista korjata jopa 120 m2:n tila, jos lattialaatta on yhtenäinen. Imupiste pyritään sijoittamaan mahdollisimman keskelle korjattavaa tilaa. Tarvittaessa on rakennettava useampi imupiste. Sokkelin läpi toteutetun radonimurin etuna on se, että sisätiloissa ei tarvitse tehdä korjaustöitä. Toisaalta yksi sokkelin läpi tehty imupiste ei välttämättä ole riittävä. Radonimurin poistamassa ilmassa on paljon radonia, joten ilma pitää puhaltaa riittävän kauas korvausilmaventtiileistä, ilmanottopisteistä ja tuuletusikkunoista.

Radonimurin maaperästä imemälle ilmalle on annettu mitoitusarvot, joilla rajoitetaan mahdollisia kylmän ilman aiheuttamia ongelmia. Mitoitusarvot löytyvät radonkorjausoppaasta.
Radonimurin hinta yrityksen asentamana on noin 3000–5000 euroa. Suurin osa kustannuksista tulee työn osuudesta.

Joissakin tapauksissa radonimuriin kertyy haitallisen paljon jäätä. Jos huippuimuriin kertyy niin paljon jäätä, että imuri pysähtyy, nousee sisäilman radonpitoisuus takaisin alkuperäiselle korkealle tasolle. Siksi radonimurin toimintaa kannattaa tarkkailla erityisesti pitkien kovien pakkasjaksojen aikana tai jos katolle kertyy paljon lunta. Radonimurin toimintaa valvovia sähköisiä hälytysjärjestelmiä on myös markkinoilla.

Radonimurin soveltuvuus kohteeseen: Radonimurin toteuttaminen on varmasti mahdollista tässä kohteessa, mutta siitä tulisi laatia erillinen selvitys. Tämä ei kuitenkaan yksin poista kaikkia haittoja kuten selvityksissä esille tulleet mikrobit, sekä polttoaineen hajut.

Radonkaivo
Radonkaivolla imetään ilmaa maaperästä rakennuksen ulkopuolelta, jolloin maaperän huokosilman radonpitoisuus pienenee ja talon alle syntyy ilmavirtaus, joka hidastaa radon liikkumista. Radonkaivo soveltuu vain karkeille sora- ja hiekkamaille, joilla kaivon aiheuttama virtauskenttä pääsee etenemään korjattavan rakennuksen alle. Radonkaivon syvyys on 4–5 metriä. Yhdellä radonkaivolla voidaan esimerkiksi rivitaloyhtiössä korjata jopa kymmenen asunnon radonpitoisuus. Radonkaivon kokonaiskustannukset ovat noin 4000–6000 euroa. Radonkaivo pienentää radonpitoisuutta keskimäärin 70–95 prosenttia.

Radonkaivon soveltuvuus kohteeseen: Radonkaivon toteuttaminen on varmasti mahdollista tässä kohteessa, mutta siitä tulisi laatia erillinen selvitys. Tämä ei kuitenkaan yksin poista kaikkia haittoja kuten selvityksissä esille tulleet mikrobit, sekä polttoaineen hajut.

Ilmanvaihto
Erilaisia ilmanvaihtoon liittyviä mahdollisia toimenpiteitä on useita: korvausilmaventtiilien asennus, ilmanvaihdon tehostaminen sekä koneellisen tulo- tai poistoilmanvaihdon tasapainottaminen ja kanavistojen puhdistus. Näiden toimenpiteiden ansiosta radonpitoisuutta on tosin vain poikkeustapauksissa saatu pienennettyä yli 50 prosenttia. Ilmanvaihtotekniset korjaukset auttavat eniten sellaisissa kohteissa, joissa ilmanvaihto on ensimmäisen mittauksen aikana toiminut huonosti. Tukkeutuneet ilmanvaihdon suodattimet heikentävät ilmanvaihtoa ja kasvattavat rakennuksen alipainetta. Suodattimet kannattaa vaihtaa säännöllisesti ilmanvaihtokoneen tai venttiilin valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, alipaineisuus on merkittävästi suurempi kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla tai koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa. Alipaineisuus kasvattaa radonpitoisen ilman virtauksia maaperästä. Alipaineen tuomat ongelmat ovat merkittävimpiä, kun seinä- ja kattorakenteet ovat tiiviitä, esimerkiksi betonielementtitaloissa.

Ilmanvaihdon muutosten soveltuvuus kohteeseen: Ilmanvaihdon parantaminen tässä kohteessa on mahdollista. Tästä tulisi laatia erillinen selvitys. Parhain hyöty olisi kokonaisjärjestelmästä jossa on sekä tulo, että poistoilma, jolloin myös rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Tämä ei kuitenkaan yksin poista kaikkia haittoja kuten selvityksissä esille tulleet mikrobit, sekä polttoaineen hajut.

Tiivistäminen
Kun tiivistetään maata vasten olevia rakenteita ja liitoskohtia, voidaan vähentää radonpitoisen ilman virtauksia maaperästä rakennuksen sisälle. Kaikkia mahdollisia vuotokohtia voi olla kuitenkin vaikea löytää ja tiivistää. Kyselytutkimusten mukaan pientaloissa, joissa on puiset kantavat seinärakenteet, radonpitoisuus on tiivistämistöillä tavallisesti pienentynyt 10–20 prosenttia. Kun korjaukseen on yhdistetty ilmanvaihdon tehostaminen, on radonpitoisuus alentunut 20–40 prosenttia.

Betonirunkoisissa rakennuksissa tiivistyksillä on saavutettu parempia tuloksia: radonpitoisuus laskee tyypillisesti 30–60 prosenttia.
Lattialaatan ja sokkelin välisen raon tiivistämisessä voidaan käyttää polyuretaanipohjaisia elastisia sauma-aineita sekä liima- ja vedeneristysmassoja. Niiden käytössä on noudatettava valmistajien ohjeita. Tiivistykset pitää tehdä betonipintoja vasten.
Tiivistämistöiden merkittävimmät kuluerät ovat valmistelutyö (rakenneavaukset) ja varsinainen tiivistystyö sekä pintamateriaalien uusiminen.

Tiivistämisen soveltuvuu kohteeseen: Tiivistämisillä saadaan varmasti parannettua kokonaistilannetta, mutta siitä tulisi laatia erillinen selvitys. Tämä ei kuitenkaan yksin poista kaikkia haittoja kuten selvityksissä esille tulleet mikrobit, sekä polttoaineen hajut.

Yhteenvetona voidaan todeta, että millään yksittäisellä toimenpiteellä rakennusta ei ole mahdollista saada kuntosali ja nuorisotilakäyttöön. Ajankohdalleen tyypilliseen rakennukseen muodostuneiden tunnistettujen ongelmien poistaminen vaatii kokonaisuutena laajaa korjausta, josta laskentamuistion (liite) mukainen kustannusarvio noin 0,6 milj € on muodostunut.

Asiaan liittyen on huomioitava että kaupunki on vuokrannut erilliset kuntosali- ja nuorisotilat kuntakeskuksesta, joten tarvittavien palveluiden toiminta Saukkolan keskustan alueella on ratkaistu toistaiseksi. Lisäksi tavoitteena on saada rakennettua uudet kuntosali- ja nuorisotilat noin viiden vuoden kuluttua valmistuvan päiväkodin yhteyteen.

Lisätiedot Tilapäällikkö Matti Peltone, matti.peltonen(at)lohja.fi
Tekninen johtaja Markus Moisio, markus.moisio(at)lohja.fi

Liitteet - Saukkolan kuntosalin lausunto
- Haitta-ainekartoitus Saukkolan monitoimitalo
- Laskentamuistio, Saukkolan monitoimitalon korjaus
- Tutkimusseloste Turuntie 803, Saukkola Monitoimitalo 15.11.2024,
   päiv. 18.11.2024

Esittelijä Tekninen johtaja Moisio Markus

Päätösesitys

Päätös

Tiedoksi Kaupunginhallitus

------------------------------------