Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 12.02.2026/Pykälä 15

39/11.03.00/2026

Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 12.02.2026 § 15

Kiinteistöllä 444-429-3-189, Nujulantie 25b, sijaitsevia tekolampia on kiinteistön omistajan toimesta kaivettu maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 2023. Kaivuutyö on havaittu 4.4.2023 ja Lohjan rakennusvalvonta on käynyt paikalla 5.4.2023. Kaivuun yhteydessä kiinteistöltä on myös kaadettu puustoa lampien ympäristöstä. Kuvia kiinteistöltä keväältä 2023 esitetään oheismateriaalissa.

Tekolampien pohjoisosa sijoittuu naapurikiinteistölle 444-429-3-30, Maksjoentie 54. Tällä kiinteistöllä sijaitseva pieni lammikko on erotettu kahdesta isommasta lammesta maakannaksella. Kiinteistön omistavan kuolinpesän osakkaat ottivat yhteyttä Lohjan ympäristönsuojeluun 6.6.2025 sähköpostilla, koska katsoivat, että naapurikiinteistöllä tehty lampien ruoppaus on heikentänyt ja pilannut heidän kiinteistöllään sijaitsevan lammen, jota on käytetty uimiseen ja puutarhan kasteluun ja että ruoppaus on tehty ilman vesilain mukaista ilmoitusta tai lupaa. Lisäksi valituksen tekijät toteavat, ettei heihin ole oltu yhteydessä ennen ruoppauksen tekemistä.

Lohjan ympäristönsuojelu teki paikallakäynnin Maksjoentie 54 kiinteistöllä 25.6.2025 ja totesi pihalammen tilanteen. Lammen pintaa peitti sorsansammal kasvusto ja vesi oli liikkumatonta. Paikalla käynnistä on tehty erillinen muistio (4.8.2025).

Asiaa on käsitelty syksyn 2025 aikana ympäristönsuojelussa vastaamalla kuolinpesän osakkaiden esittämiin vaatimuksiin. Ympäristönsuojelun vastaukset asiassa eivät ole osakkaiden mielestä olleet riittäviä ja tästä syystä he haluavat ympäristönsuojeluviranomaisen valituskelpoisen päätöksen asiasta. Pyyntö asian käsittelystä on tullut ympäristönsuojeluun 29.12.2025 sähköpostilla.

Kaivuun tekijän, joka on Nujulantie 25b:n kiinteistön toinen omistaja, näkemystä asiasta kuultiin selvityspyynnöllä, joka lähetettiin sähköpostilla 12.1.2026. Selvityspyyntöön saatiin vastaus 14.1.2026. Selvityksen mukaan lammen kaivuu on tehty 3.4.2023. Toimenpiteen tarkoituksena on ollut lammen tavanomainen kunnossapito. Selvityksen mukaan lietettä ja kasvillisuutta on poistettu arviolta noin 30 m3.  Ruoppauksen tekijän näkemyksen mukaan kyseessä ei ole luonnontilainen lampi vaan keinotekoinen pihakaivanto, jolla ei ole yhteyttä muihin vesistöihin ja tästä syystä kaivuu ei ole vaatinut ilmoitusta ELY-keskukseen. Maksjoentie 54 kiinteistön omistajan kanssa on selvityksen mukaan keskusteltu ennen toimenpidettä. Kaivuun tekijä kiistää selvityksessään, että toimenpide olisi aiheuttanut muutoksia naapurikiinteistön lammen tilassa.

Vesilain 2. luvun 6 §:ssä määritellään hankkeet, joiden aloittamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti valtion valvontaviranomaiselle. Näihin hankkeisiin kuuluvat ruoppaukset, kun ruopattava määrä on alle 500 m3 ja ruoppaus kohdistuu vesistöön.  Alle 500 m3 ruoppaukset voivat vaatia tietyissä tilanteissa myös luvan. (Ympäristöministeriö 2012). Yli 500 m3 ruoppaukset vaativat aina luvan (VeL 3. luku 3 §).

Vesilain (587/2011) 1. luvun 3§ esitellään laissa käytettävät määritelmät. Vesistö määritellään seuraavasti: 3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.

Ympäristöministeriön julkaisussa (2012) ”Uudistunut vesilaki 2011. Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset” todetaan vesistön osalta seuraavaa: ”Vesistöinä pidetään kaikkia luonnollisesti syntyneitä, pysyvästi vesipintaisia alueita tai uomia lukuun ottamatta ojaa, noroa ja lähdettä. Vesistön määritelmä ei periaatteessa kata merta, mutta sitä, mitä vesilaissa säädetään vesistöstä, sovelletaan myös Suomen aluevesiin ja talousvyöhykkeeseen (1:4). Vesistön määritelmä kattaa myös vesistöön tai pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat lammikot, jotka ovat syntyneet sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin. Keinotekoiset vesialueet, kuten kanavat, tekojärvet tai tekolammikot, ovat vesilain systematiikassa vesistöjä samoin edellytyksin kuin niiden luontaiset vastineet. Vähäistä, vesistöstä tai norosta irrallaan olevaa tekolammikkoa ei tule pitää vesistönä. Suoalueilla olevat avopintaiset vesialueet ovat toisinaan aiheuttaneet käytännön rajanveto-ongelmia. Vesistön tunnusmerkistö on kuitenkin sama näillekin vesialueille, joten on ratkaistava tapauskohtaisesti, onko kyseessä vesistö vai ei.”

Vesistön määritelmä on merkityksellinen sen arvioimiseksi, onko Nujulantie 25b kiinteistöllä sijaitsevien lampien ruoppaus tehty vesilain vastaisesti ilman ilmoitusta tai lupaa. Kyseiset lammikot sijaitsevat erillään muista vesistöistä asutuksen keskellä. Vuoden 1961 peruskartan mukaan samalta alueelta on otettu maa-ainesta, joko turvetta tai savea. Vuonna 1917 piirretyssä isojaon täydennyskartassa lampien paikalla on suo (kärr). Näin on todennäköistä, että lammet eivät ole alun perin syntyneet luontaisesti. Lammet eivät ole myöskään olemassa olevan tiedon perustella yhteydessä muuhun vesistöön tai noroon. Lammet eivät ole pohjavesialueella vaan lähimmän pohjavesialueen raja sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä lammista koilliseen. Lammet sijaitsevat savialueella, jota reunustavat hiekka- ja hietapitoiset maa-ainekset.

Uudenmaan ELY-keskukselta kysyttiin asiasta näkemystä sähköpostitse ja kyselyyn saatiin vastaus 25.8.2025. Vastauksessa todetaan kyseisen kohteen olevan ruoppausilmoituksen osalta rajatapaus ja pohditaan, sitä onko kyseinen lammikko vesilain tarkoittama vesistö. Lopuksi todetaan, että jos ruoppausilmoitus tästä kohteesta olisi tehty, se olisi todennäköisesti kuitattu perusmuotoisella vastaanottoilmoituksella.

Edellä esitetyn perusteella Lohjan ympäristönsuojelu on katsonut, että Nujulantie 25b lampia ei voi pitää vesistöinä. Siten ruoppauksessa ei ole ollut kyse vesilain mukaisesta asiasta, josta olisi lain mukaan pitänyt tehdä ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukseen tai hakea lupaa aluehallintovirastosta. Olemassa olevan tiedon perusteella ei ole mahdollista osoittaa sitä, onko Maksjoentie 54 sijaitsevan lammen vedenlaadun muutokseen ollut syynä naapurikiinteistöllä tehdyt kaivuutyöt. Asian selvittäminen erilaisilla tutkimuksilla tai näytteenotolla ei myöskään ole kunnan tai ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä. Vaikka tutkimuksia tai näytteenottoa tehtäisiin, ei niilläkään välttämättä saataisi selvyyttä siitä, miksi Maksjoentie 54 sijaitsevan lammen tilan on muuttunut aiemmasta.

Vesilain 1. luvun 7 §:n mukaan lain noudattamista valvovat lupa- ja valvontavirasto (31.12.2025 saakka Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lohjalla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto.

Lisätiedot Ympäristösuunnittelija Anu Luoto, anu.luoto(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Karttatietoja Nujulantien lampeen liittyen
- Nujulantie 25b kuvia lammen kaivuusta
- Lohjan ympäristönsuojelun paikallakäynti Maksjoentie 54 A muistio 4.8.2025
- Koonti vuoden 2025 aikaan vaihdetuista sähköposteista
- Nujulantie 25b ruoppauksen tekijän selvitys asiasta 13.1.2026
- Uudenmaan ELY-keskuksen näkemys 25.8.2025

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Koskela Jarkko

Päätösesitys

Päätös

Tiedoksi Kiinteistön 444-429-3-30 kuolinpesän osakkaat
Kiinteistön 444-429-3-189 omistajat
Lupa- ja valvontavirasto/vesilain valvonta

------------------------------------