Kaupunkikehityslautakunta
Pöytäkirja 25.03.2026/Pykälä 45

­­

322/10.00.00.00/2026

Kaupunkikehityslautakunta 25.03.2026 § 45

 Kiinteistöjen 444-444-1-137 Kotikumpu sekä 444-444-1-132 Koivurinne omistajat ovat hakeneet rakentamislupaa laiturin rakentamiseksi venevalkaman paikalle kaupungin omistamalle kiinteistölle 444-444-1-373 Vehkaranta. Koska rasitteen haltijat eivät omista aluetta, rakentamis­luvassa on kysyttävä maanomistajan eli Lohjan kaupungin suostumusta.

Hakemuksen mukainen alue kiinteistöstä Vehkaranta 444-444-1-373 on asemakaavassa merkitty yleiseksi alueeksi merkinnällä UV (uimaranta-alue). Yleisellä alueella tarkoitetaan yleiseen käyttöön varattua, asemakaavassa mm. katualueeksi tai virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. (AKL 83§).

Kiinteistörasitteella annetaan kiinteistölle oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn, määriteltyyn tarkoitukseen. Rasitteista määrää Kiinteistönmuodostuslaki (KML). Kiinteistörasite muodostetaan kiinteistötoimituksella ja se merkitään sekä rasitetun että oikeutetun kiinteistön tietoihin Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Rasiteoikeudella oikeutetulla ei ole yksinoikeutta rasitealueeseen, vaan rasitetun kiinteistön omistaja voi jatkaa alueen käyttöä kuitenkin mahdollistaen rasitteen haltijan rasitteen mukainen toiminta.

Kaavoilla ei poisteta olemassa olevia rasitteita, vaan rasitteet voidaan poistaa vain maanmittaustoimituksella.

Rasiteoikeus
Yksityisten omistamilla kiinteistöillä 444-444-1-132 Koivurinne ja 444-444-1-137 Kotikumpu on rasiteoikeutena venevalkamaoikeus ja 2 m leveä kulkuyhteys rantaan kaupungin omistaman kiinteistön Vehkaranta 444-444-1-373 alueella. Kartassa koodi K5058 rajaa venevalkamaoikeuden.

Rasiteoikeus on syntynyt 1956, kun nykyisen kiinteistön Vehkaranta 444-444-1-373 muodostajakiinteistöstä (Vehkaranta) on myyty kaksi omakotitonttia 444-444-1-132 (Koivurinne) ja 444-444-1-137 (Kotikumpu). 27.4.1956 lainvoiman saaneessa lohkomistoimituksessa on perustettu 2 m leveä kulkuoikeus sekä venevalkamaoikeus.

 Nykyisen kiinteistön muodostajakiinteistö on myyty kiinteistökaupalla Lohjan kunnalle 30.8.1961. Kauppakirjassa on maininta rasitteista, jotka siirtyvät kiinteistön mukana.Edellinen omistaja on varannut omakotitonttien ostajille oikeuden päästä ”rantaan ja kymmenen metrin pituiselle rantaosalle …kuitenkin niin, että tämä rantaoikeus ei ole tullut sanottujen omakotitonttien omistajille yksinomaiseksi, joten Vehkarannan tilalle kuuluu sekä omistusoikeus että sanotun käyttöoikeuden rajoittama hallintaoikeus myöskin mainittuu rannan osaan.”

Alueen kaava on saanut lainvoiman rasitteen perustamisen jälkeen. Rasiteoikeutta ei ole kumottu maanmittaustoimituksissa ja siksi rasiteoikeus on voimassa edelleen.
Kulku- ja venevalkamarasitteista on 15.6.2020 suoritettu erillinen kiinteistönmääritystoimitus, jolla on selvitetty rasitealueen ulottuvuus ja merkitty maastoon rasitealueen rajat.

Venevalkama

Hakijan esityksessä on mainittu, että venevalkamaoikeus mahdollistaa laiturin rakentamisen maanomistajan suostumuksella. Venevalkama­rasiteoikeus sellaisenaan ei kuitenkaan anna oikeutta rakentaa rasitealueelle laituria, vaan maanomistajalla on oikeus tarkastella laiturin vaikutuksia alueella ja sen ympäristössä sekä punnita ja varmistaa oma maankäyttönsä alueella. Venevalkamarasitetta ei myöskään voi muuttaa laiturirasitteeksi ilman erillistä maanmittaustoimitusta.

Rasiteoikeus ei anna rasitteen haltijalle yksinoikeutta rasitealueen käyttöön, vaan maanomistajalla on myös oikeus käyttää rasitealuetta omaan tarkoitukseensa, kunhan se mahdollistaa rasitteen haltijan rasitteeseen merkityn maankäytön. Näin ollen Lohjan kaupungilla on oikeus käyttää kyseistä rasitealuetta myös omiin tarkoituksiinsa. Tätä asiaa on painotettu myös kauppakirjassa 1961. Alueella on sähkökaapelin osoittava taulu sekä hulevesikaivo ja veden puolella rannassa hulevesien purkukohta. Itse sähkökaapeli ei sijaitse rasitealueella.

Koska rasitealueen maanomistajana on Lohjan kaupunki ja alue on yleistä virkistysaluetta, se on myös kaupunkilaisten yleisesti käytettävissä riippumatta rasitteesta. Rasitealueen vieressä kaupungin yleisellä alueella sijaitsee kaupungin vuokrattavia venepaikkoja, jotka on merkitty maastoon paaluilla. Lisäksi kaupunki on kesällä 2025 rakentanut yleiselle rannalle noin 15 metrin päähän rasitealueesta kaupunkilaisten käyttöön ns. oleskelulaiturin osana Lohjan kaupungin järviohjelmaa 2025. Järviohjelman mukaisia laitureita on sijoitettu kaupungin alueelle yhteensä 6 kpl kesällä 2025. Laiturit ovat 5,0 m x 2,4 m eli 12,5 m2 kokoisia.

Rakentamislupahakemus

Kiinteistöjen 444-444-1-137 Kotikumpu sekä 444-444-1-132 Koivurinne omistajat ovat hakeneet rakentamislupaa laiturin rakentamiseksi venevalkaman paikalle. Vesialue rasitteen kohdalla on yhteinen vesialue (444-444-876-8), jonka osakkaina on yhteensä 12 kiinteistöä.

Rakennettava laituri sisältää hakemuksen mukaan kahdeksan 2,5 m leveää venepaikkaa ja olisi näin yhteensä vähintään 20 metriä pitkä ja pinta-alaltaan yli 50m2. Lisäksi hakemuksessa on esitetty venevalkamarasitealueen aitaamista siten, että se olisi vain laiturin omistajan käytössä.

Venevalkamarasiteoikeudella ei voi rakentaa laituria, vaan tarvitaan maanomistajan erillinen suostumus. On huomattava, että rasiteoikeuden haltijalla ei lain mukaan ole yksinoikeutta rasitealueen käyttöön. Siksi, jos alue halutaan rajata pelkästään rasitteen haltijan käyttöön siten, että maanomistaja eli kaupunki ja kaupunkilaiset eivät voisi käyttää aluetta, pelkkä rasite ei riitä. Tällöin alue tulisi vuokrata erillisellä, rasitteista riippumattomalla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus rajaisi tällöin maanomistajalta eli Lohjan kaupungilta mahdollisuuksia käyttää laiturin juuressa sijaitsevaa aluetta.

Haettu laiturihanke ei ole vähäinen. Rasitealueen naapurissa sijaitsee kiinteistö, jonka leveys on 10 m. Venepaikat laiturilla eivät voi sijaita laiturin molemmin puolin, koska tällöin ne estäisivät naapurinkiinteistön käyttöä. Laiturin kokonaispituus tulisi olemaan vähintään 20 m riippumatta onko laituri suora tai L:n muotoinen.

Esitetyn laiturin koko ja venevalkamarasitteen koko huomioiden laiturin voidaan katsoa vaikuttavan yleisen rannan käyttömahdollisuuksiin myös varsinaisen venevalkamarasitealueen ulkopuolella. Venelaiturin sijoittaminen kaavan mukaiselle uimaranta-alueelle vaatinee kaavasta poikkeamisen eikä sellaisen luvan myöntämisestä ole varmuutta. Poikkeamislupaa ei tässä tapauksessa ole vielä haettu. Venelaiturille ei siis välttämättä saisi poikkeamislupaa, vaikka alueesta tehtäisiin vuokrasopimus tai maanomistajan lupa myönnettäisiin.

Ennakkotapausluonteisuus

Tämä hakemus yksityiseen käyttöön tulevan laiturin rakentamiseksi kaupungin yleiseksi alueeksi kaavoitetulle maalle on tuotu lautakunnan päätettäväksi sen ennakkotapausluonteisuuden vuoksi. Kaupungingeodeetti on jo aiemmin antanut kielteisen lausunnon laiturin sijoittamiseen Lupapisteessä, mutta asia on haluttu tuoda lautakunnalle päätettäväksi juuri ennakkotapausluonteisuuden vuoksi.

Lohjan kaupungilla on menossa useita selvityksiä kohteista, joissa kaupungin maata on otettu luvattomasti yksityiseen käyttöön. Lisäksi kaupungille tulee säännöllisesti pyyntöjä, joissa halutaan vuokrata tai ostaa asemakaavoissa yleisiksi alueiksi merkittyjä alueita yksityiseen käyttöön. Kiinteistö- ja kartastopalvelut on tähän mennessä toiminut niin, että Lohjan kaupunki ei vuokraa tai anna yleisiä alueita yksityiskäyttöön kuin erittäin hyvin perustelluissa tapauksissa.

Ottaen huomioon alueen kaavanmukainen käyttötarkoitus yleisenä alueena, suunnitellun laiturin koko sekä yhdenvertaisen kohtelun vaatimus, maanomistajan luvalle laiturin sijoittamista varten tai alueen vuokraamiselle laiturin sijoittamista ja alueen aitaamista varten ei voida katsoa olevan riittäviä perusteita. Mikäli maanomistajan lupa annettaisiin yhdelle hakijalle, tulisi kaupungin tasapuolisuuden nimissä antaa vastaavat luvat myös muille hakijoille. Samoin, jos kaupunki vuokraisi nyt yksityiselle toimijalle alueen yleiseltä alueelta yksityisen venelaiturin rakentamiseksi, se joutuisi tasapuolisuuden nimissä antamaan luvan tai vuokraamaan muillekin hakijoille vastaavissa tapauksissa. Tämä voisi aiheuttaa yleisten rantojen täyttymisen yksityisillä laitureilla sekä yleiseen käyttöön tarkoitettujen puistoalueiden pirstaloitumiseen ja pienenemiseen. Yleisiksi alueiksi kaavoitetuilla puistoilla on luonnon monimuotoisuuden sekä esim. hulevesien imeytyksen kannalta tärkeä merkitys, vaikka puistoiksi kaavoitettuja alueet olisivat luonnontilaisia eikä niitä olisi rakennettu erikseen puistoiksi.

Poikkeustapaus

Kiinteistöllä Vehkaranta 444-444-1-373 sijaitsee kaupungin kiinteistölle 444-444-1-374 Purokallio myöntämä käyttölupa laiturille, jonka Purokallio on myös rakentanut. Laituri sijoittuu asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL). Tämän luvan on myöntänyt Lohjan kaupunginhallitus 13.4.2004. Lupa perustuu 17.10.1994 Lohjan silloisen kunnanhallituksen tekemään kaavoitukssopimuksen mukaiseen luovutuskirjaan, jossa kiinteistöt ovat luovuttaneet korvauksetta kunnalle puisto- ja kaavatiealueita. Samalla on päätetty, että kortteliin 709 sijoittuvilla asukkailla on oikeus veneiden säilyttämiseen kunnan omistukseen siirtyvällä ranta-alueella. Kiinteistö 444-444-1-374 Purokallio sijaitsee korttelissa 709. Nyt haettavassa luvassa ei voida katsoa olevan kyse tähän lupaan vertautuvasta tapauksesta.

Kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu

Lohjan kaupungilla on vuokrattavana yksityisten veneille yli 1000 laituripaikkaa, joita kaikilla kuntalaisilla ja vapaa-ajan asukkailla on mahdollisuus hakea.

Maanomistajan lupaa laiturin rakentamista varten kiinteistöllä Vehkaranta 444-444-1-373 ei voida myöntää pelkkään venevalkamarasitteeseen perustuen, koska se aiheuttaisi haittaa yleisen alueen maankäytölle. Kaupunkilaisten tasapuolisen kohtelun nojalla Kiinteistö- ja kartastopalvelut ei myöskään katso sopivaksi tehdä yksityisen kanssa vuokrasopimusta yleisestä alueesta.

Lisätiedot Kaupungingeodeetti Rita Pihlaja, rita.pihlaja(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Esitetty laituri, lupahakemuksessa Venevalkama
- Hakijan vastineen kuvat
- Luvanhakijan perusteet ja esitys kaupunkikehityslautakunnalle 25.3.2026
- 444-444-1-373 Karttaote
- 444-444-1-373 Kiinteistorekisteriote
- Routio venevalkama kaapeli mittauskartta HK030326
- 000-2015-K005050 käytöoikeusyksikköote

Liite - Kaupungingeodeetin lausunto Lupapiste palvelussa 30.1.2026

 - Hakijan sähköposti – aiemmin geodeetille esitetty selvityspyyntö

Esittelijä vs. Kaupunkikehitysjohtaja Perämäki Pasi

Päätösesitys

Käsittely

Vastaesitys Keskustelun kuluessa kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Kari Haanmäki teki jäsenien Samu Lindholmin, Matti Pajuojan ja Kirsi Ferinin kannattamana seuraavan vastaesityksen:

“Muutosehdotus kohtaan 2 Lohjan kaupunki antaa maanomistajana venevalkamaan oikeutetulle kiinteistölle luvan rakentaa laiturin venevalkamarasitteen edustalle. Rakentaminen edellyttää lisäksi vesialueen omistajan lupaa. Luvan myöntämisessä noudatetaan seuraavia ehtoja:

• Kaikkien rasiteoikeuden haltijoiden tulee olla yksimielisiä luvan hakemisesta. Lupa myönnetään yhteisvastuullisesti kaikille.
• Laiturin koko saa olla rakennusjärjestyksen mukainen: enintään 12 metriä pitkä ponttonilaituri sekä siihen liittyvä käyntisilta.
• Mikäli halutaan rakentaa suurempi laituri, luvan myöntää toimivaltansa mukaisesti rakennusvalvonta. Kielteinen päätös käsitellään kaupunkikehityslautakunnan lupajaostossa, kuten muutkin poikkeuslupien epäämiset. Mikäli kaupungingeodeetti katsoo, että hanke vaatii aluehallintoviraston luvan, se tulee hakea sieltä.
• Laituripaikkojen käyttö on sallittu vain venevalkamaan oikeutettujen kiinteistöjen omistajille ja kyseisissä kiinteistöissä kirjoilla oleville henkilöille. Näin estetään kaupallinen toiminta kaupungin omistamalla maalla. Mikäli ehtoa rikotaan, kaupunki irtisanoo sopimuksen.
• Vuokralainen sitoutuu käytön päätyttyä palauttamaan alueen siihen kuntoon, jossa se oli luovutushetkellä.
• Kaupungille ei saa syntyä kuluja luvan myöntämisestä.
• Kaupunki ei anna lupaa laiturirasitteen rekisteröimiselle kiinteistörekisteriin, koska se voi aiheuttaa haasteita muissa kohteissa ja kaavoituksessa. Venevalkamaoikeus on kuitenkin vahva oikeus.”

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kannatettu vastaesitys, josta ei olla yksimielisiä, joten siitä on äänestettävä.

Äänestys Puheenjohtajan esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti
ne, jotka kannattavat päätösesitystä, äänestävät JAA
ne, jotka kannattavat Haanmäen vastaesitystä, äänestävät EI.

JAA: 5 ääntä (Alén Krista, Erävalo Esa, Sarin Teuvo, Mäkinen Virpi, Tuomivuo Sari)
EI: 7 ääntä (Ferin Kirsi, Maisi Hanna, Lindholm Samu, Sassi Jukka, Pajuoja Matti, Turpeinen Olavi, Haanmäki Kari)

Puheenjohtaja totesi, että äänin 7-5 vastaesitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Päätös

Tiedoksi hakija, puistot ja viheralueet- toiminto, tonttipalvelut

------------------------------------