Ympäristöterveyslautakunta
Esityslista 28.04.2026/Asianro 7

1467/00.01.02.01/2025

Ympäristöterveyslautakunta 28.04.2026  

Kuntalainen esittää 29.10.2025 saapuneessa aloitteessa seuraavaa:

”Arvoisa Lohjan kaupunginvaltuusto,

Ehdotan, että Lohjan kaupunki luopuu muovisista tekonurmimatoista päiväkotien, koulujen ja muiden lasten oleskelualueiden pihoilla. Tavoitteena on suojella lasten terveyttä ja ympäristöä mikromuovien ja nanomuovien aiheuttamilta haitoilta sekä edistää luonnonmukaisempaa ja turvallisempaa leikkiympäristöä.

Muoviset tekonurmet kuluvat ajan myötä, ja niiden pinnasta irtoaa mikroskooppisia muovihiukkasia – mikromuoveja ja nanomuoveja – jotka kulkeutuvat sadeveden mukana maaperään, vesistöihin ja mahdollisesti myös hengitysilmaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että mikromuovit kulkeutuvat ravintoketjuun ja ne voivat aiheuttaa solutason muutoksia eläimissä. Nanomuovit, jotka ovat vielä pienempiä, voivat läpäistä biologisia kalvoja ja kertyä kudoksiin, aiheuttaen tulehdusreaktioita ja mahdollisesti häiritsemällä hormonitoimintaa. Nanomuovi aiheuttaa mm. oksidatiivista stressiä ja DNA-vaurioita, mutta muovien terveyshaittojen tutkiminen on vasta alullaan. Muovia löytyy jo istukoista, äidinmaidosta, kaikista sisäelimistä ja erityisesti aivoista. Dementiapotilailla aivoissa on viisinkertainen määrä muovia muihin verrattuna.

Luonnonmukaiset vaihtoehdot – kuten nurmi, kuntta tai hiekka – tarjoavat lapsille terveellisemmän leikkiympäristön, eivätkä hajoa pieniksi muovinpaloiksi ympäristöön. Suomessa vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita. Yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.

Lasten kehittyvä elimistö on erityisen altis ympäristöperäisille haittatekijöille. On syytä kysyä: haluammeko altistaa heidät päivittäin materiaaleille, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä täysin tunneta? Meidän aikuisten tehtävä on suojella lapsia, ei altistaa heitä.

Lohjalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja esimerkkinä muille kunnille ympäristövastuun osalta. Luopumalla muovisista tekonurmista kaupunki osoittaa myös haluaan panostaa lapsiin, nuoriin ja tulevaisuuteen.

Pyydän, että Lohjan kaupunki

- kartoittaa nykyiset muoviset tekonurmialueet

- laatii suunnitelman niiden korvaamiseksi luonnonmukaisilla materiaaleilla

- sitoutuu mikromuovien vähentämiseen osana kaupungin ympäristöstrategiaa

- ohjaa Lohjan Liikuntakeskusta näiden materiaalivalinnoissa erityisesti, kun

tekonurmialueet ovat pohjavesialueilla tai vesistöjen lähellä.

 Haluan kiittää Lohjan kaupunkia sen arvokkaasta työstä lasten ja ympäristön hyväksi. Lohja on sitoutunut luomaan ympäristön, jossa lapset voivat kasvaa turvallisesti. Lohja on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa jo vuodesta 2016 lähtien ja kolmatta tunnustusta Unicefilta odotetaan ensi vuoden alussa. Arvostan sitä, että Lohja tavoittelee kehittämistyöllään pysyviä muutoksia kunnan lasten elämässä.”

Ympäristöterveydenhuollon lausunto:

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2025 julkaistun raportin mukaan merkittävimpiä kotimaisia mikromuovien päästölähteitä ovat autojen renkaat, tekonurmikentät, tiemerkinnät, maalit, tekstiilit, rakentamisen materiaalit ja muovituotteiden valmistamiseen käytetyt muovipelletit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaiset altistuvat mikro- ja nanomuoveille pääasiassa ravinnon, juomaveden, sisä- ja ulkoilman sekä vähäisemmässä määrin ihokosketuksen kautta. Altistumis- ja päästölähteet ovat monimuotoisia, ja tekonurmet muodostavat vain osan niistä.

Tekonurmien mikromuovipäästöt muodostuvat eniten kentän täyteaineesta, mutta myös nurminukasta ja taustakankaasta irtoavista partikkeleista. Päästöjen määrään vaikuttavat tekonurmen yleinen kunto, hulevesikaivojen sijoittelu ja käyttäjien määrä. Tekonurmen hyviä puolia ovat sen kestävyys ja helppohoitoisuus, joiden ansiosta tekonurmi on kustannustehokas ratkaisu. Tekonurmen käyttöiäksi arvioidaan pelikentillä noin 10–15 vuotta, leikkipaikoilla noin 25 vuotta ja liikuntapaikoilla enintään 30 vuotta.

Kaupunkitekniikan lausunto:

Lohjan kaupunki käyttää koulujen ja päiväkotien pihoilla lyhytnukkaista hiekkatekonurmea, joka ei sisällä kumirouhetta. Käyttökohteita ovat mm. pelikaukalot ja erilaiset leikkikumpareet. Pelikaukaloiden alustan vaihtoehto on kivituhka, joka kuivana pölyää ja voi sitä kautta aiheuttaa ongelmia käyttäjille. Hiekkatekonurmen kuluminen lasten leikkipaikoilla on vähäistä. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä rajoita hiekkatekonurmien käyttöä. Aloitteessa esitettyjä korvaavia materiaaleja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi v. 2025 valmistuneen Gunnarlan leikkipuiston turva-alustana on lehtipuuhake

Lisätiedot Ympäristöterveyspäällikkö Johanna Puro, johanna.puro(at)lohja.fi

Oheismateriaali - Aloite Lohjan kaupungille: Luopuminen muovisista tekonurmimatoista erityisesti lasten oleskelualueilla

Esittelijä Ympäristöterveyspäällikkö Puro Johanna

Päätösesitys

Päätös

Täytäntöönpano kaupunginhallituksen listalle 

------------------------------------