RSS-linkki
Kokousasiat:https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://dynasty.lohja.fi:443/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 07.05.2026/Pykälä 44
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle / Rakentamista koskeva poikkeamispäätös, Haarjärvi, 444-2025-55
1682/10.03.00/2025
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 12.02.2026 § 13
Rakennuspaikka
Haarjärvi, 444-467-4-22 Ylä-Valkama, os. Lomaranta. Kiinteistön pinta-ala on 6749 m². Kiinteistö sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä Kivimäen Kaita -järvestä. Kiinteistö sijaitsee toisessa rivissä rannasta katsoen eikä sillä ole omaa rantaviivaa. Kiinteistö sijaitsee Alueidenkäyttölain 72 § 2. momentin mukaisella ranta-alueella.
Käytetty rakennusoikeus
Kiinteistö on rakentamaton.
Haettu rakennustoimenpide
Loma-asunto (97 k-m², kerrosluku I).
Rakentamisrajoitus
Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. (Alueidenkäyttölaki 72 § 1. ja 2. mom.)
Toimivalta
- Lohjan kaupungin hallintosäännön 29.2.3 §:n kohdan 3 mukaan valmistelussa kielteisiksi arvioitujen Rakentamislain 57 §:n mukaisten poikkeamislupien ratkaiseminen kuuluu kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston toimivaltaan.
Lisätiedot Kaavoitusinsinööri Nina Forsberg, nina.forsberg(at)lohja.fi
Oheismateriaali - Hakemus 444-2025-55
- Asemapiirros 444-2025-55
- Karttaote 444-2025-55
- Maastokarttaote 444-2025-55
Liite - Lupapäätös 444-2025-55
Esittelijä Kaupunkikehitysjohtaja Puistosalo Pekka
Päätösesitys
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto hylkää Rakentamislain 57 §:n nojalla haetun poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti.
Käsittely
Vastaesitys Juhana Salmenpohja teki Ulla Patrikaisen kannattamana seuraavan vastaesityksen:
”Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto hyväksyy haetun poikkeamislupahakemuksen Rakentamislain 57§ nojalla.
Perustelut: Poikkeamislupa täyttää Rakentamislain 57§ vaatimukset ja hanke täyttää myös Rakentamislain 45 ja 46 pykälien mukaiset sijoittamisen edellytykset. Hanketta ei voida pitää rantarakentamisena, sillä hanke ei sijoitu rantaan, kohteelta ei näy eikä se näy järvelle. Poikkeamislupa ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä muulle alueiden käytön järjestämiselle. On hyvin epätodennäköistä, että aluetta tullaan kaavoittamaan. Lupa ei vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Lupa ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.”
Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kannatettu vastaesitys, josta ei olla yksimielisiä, joten siitä on äänestettävä.
Äänestys Puheenjohtajan esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti
ne, jotka kannattavat pohjasesitystä, äänestävät JAA
ne, jotka kannattavat Juhana Salmenpohjan vastaesitystä, äänestävät EI.
JAA: 4 ääntä (Sandberg Tuukka, Skaffari Laura, Alén Krista, Aho Jarmo)
EI: 3 ääntä (Lahdelma Juhani, Patrikainen Ulla, Salmenpohja Juhana)
Puheenjohtaja totesi, että äänin 4 - 3 pohjaesitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston päätökseksi.
Poistuminen Kaavoitusinsinööri Nina Forsberg poistui kokouksesta klo 15.52 tämän asian käsittelyn jälkeen.
Päätös
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti hylätä Rakentamislain 57 §:n nojalla haetun poikkeamislupapäätöksen liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti.
Eriävä mielipide Jäsen Juhana Salmenpohja jätti eriävän mielipiteen.
Tiedoksi Ote hakija
Ote kaavoitussihteeri Lintuniemi
------------------------------------
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 07.05.2026 § 44
Valitus
Poikkeamisluvan hakijat ovat valittaneet kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston 12.2.2026 § 13 tekemästä kielteisestä poikkeamispäätöksestä (lupatunnus 444-2025-55) Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt lausuntoa valituksen johdosta. Lausunto on pyydetty toimittamaan hallinto-oikeudelle viimeistään 27.5.2026.
Toimivalta
Lohjan kaupungin hallintosäännön 29.2.3 §:n kohdan 9. mukaan lupajaosto antaa kaupungin lausunnot lupajaoston toimialaan liittyvissä asioissa.
Lisätiedot Kaavoitusinsinööri Nina Forsberg, nina.forsberg(at)lohja.fi
Oheismateriaali - Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö: Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 12.2.2026, 13 / rakentamista koskeva poikkeamispäätös, Haarjärvi, 444-2025-55
- Lausuntopyynnön liitteet, Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö: Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 12.2.2026, 13
Liite - Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle / Rakentamista koskeva poikkeamispäätös, Haarjärvi, 444-2025-55
- Lausunnon liite 1: Valokuva kiinteistöltä järven suuntaan
Esittelijä Kaavoituspäällikkö Häkkinen Hannes
Päätösesitys
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päättää antaa liitteenä olevan lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle.
Käsittely
Vastaesitys Kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston jäsen Ulla Patrikainen teki jäsen Juhana Salmenpohjan kannattamana seuraavan vastaesityksen:
“VASTAUS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE
Poikkeamisluvan lupapäätöksen tulee ensisijaisesti perustua oikeusharkintaan, toissijaisesti Lohjan kaupungin omiin ohjeisiin ja viimekädessä Lohjan valtuuston strategisiin päätöksiin.
Lupapäätöstä rasittaa useita menettelyvirheitä, minkä vuoksi lupajaoston päätös tulee kumota ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.
1. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
Lohjan kaupungin hallintosäännön 1.1.2026 (29.2 §) mukaan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto ratkaisee vain ne rakentamislain 57 §:n mukaiset poikkeamisluvat, jotka on valmistelussa arvioitu kielteisiksi, kun taas myönteiset ratkaisut kuuluvat kaavoitusinsinöörin toimivaltaan (29.3 §). Asiassa valmistelu ei ole ollut johdonmukaisesti kielteinen. Valmistelussa on esitetty luvan myöntämistä puoltavia arvioita, kuten ettei rakennuspaikkaa ole pidettävä maisemallisesti rantaan kuuluvana eikä emätilaperiaatetta tule soveltaa sellaisenaan. Asiassa viranhaltija on ensin tehnyt myönteisen päätöksen ja katsonut, että poikkeamislupa tulee myöntää. Lupajaostolle asia on kuitenkin esitetty näiltä osin toisin. Näin ollen asia ei ole ollut hallintosäännössä tarkoitetulla tavalla kielteinen valmistelussa, eikä toimivalta ole voinut siirtyä lupajaostolle pelkästään myöhemmin yksittäisen viranhaltijan kannanmuutoksen perusteella. Päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
2. Päätös on muutoin lainvastainen – Rakentamislain 57 § mukaisia perusteita kieltää ei ole HE 101/2024 vp mukaan rakentamislain 57 §:n mukainen poikkeamislupa perustuu oikeusharkintaan, jolloin lupa on myönnettävä, jos lain edellytykset täyttyvät. Hakemuksen hylkääminen edellyttää nimenomaisesti lain mukaisiin edellytyksiin perustuvia kielteisiä perusteita.
Tässä tapauksessa ratkaisun perusteluketju on ristiriitainen, eikä päätöksessä ole osoitettu sellaisia uusia tai olennaisia seikkoja, jotka muuttaisivat aiemmin tehdyn myönteisen arvioinnin lopputulosta rakentamislain 57 §:n kannalta. Asiassa ei ole osoitettu:
• kaavoituksen toteutumisen vaikeutumista
• luonnonsuojelullisia esteitä
• rakennetun ympäristön suojelutarpeita
• merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia
Alueelle ei ole vireillä asemakaavoitusta eikä sellaista ole suunnitteilla. Kyse on pysyvästi haja-asutusalueesta, jossa rakentaminen perustuu yksittäisiin lupapäätöksiin. Koska alueelle ei ole suunnitteilla kaavoitusta, hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka voisivat vaikeuttaa kaavoituksen toteutumista. Tällöin rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettu kaavoituksellinen este puuttuu. Päätöksen perustelut viittaavat yleisluonteisiin arvioihin, kuten vesistön vetovoimaan tai alueen luonteeseen. Nämä eivät sellaisenaan muodosta rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettuja hylkäysperusteita suojelutarpeiden tai muiden haitallisten ympäristövaikutusten osalta.
3. Päätös on muutoin lain vastainen - Harkinnan rajat on ylitetty ja emätilatarkastelun käyttö Lausunnossa on esitetty, että kunnalla olisi oikeus hylätä poikkeamislupa, mikäli erityistä syytä myöntämiselle ei ole, sekä että emätilatarkastelua voidaan käyttää harkinnan perusteena. HE 101/2024 vp mukaan poikkeamislupa on myönnettävä, ellei laissa säädettyä estettä ole.
Harkinta ei ole vapaata tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Emätilatarkastelu ei ole rakentamislain mukainen itsenäinen harkintaperuste. Sitä voidaan käyttää korkeintaan taustaselvityksenä, mutta sillä ei voida ratkaista luvan lopputulosta. Poikkeamisluvan epääminen edellyttää aina lain 57 §:ssä tarkoitettua konkreettista haittaa, jota asiassa ei ole osoitettu.
4. Poikkeamisluvan edellytysten arviointi Lohjan kaupungin päätöksenteossa
Maankäytön suunnittelu on keskeisin keino ohjata yhdyskuntarakennetta. Rakennuslaissa syntynyt taaja-asutuksen käsite sisällytettiin MRL:ssa suunnittelutarvealueisiin ja suunnittelutarveratkaisuihin. Rakentamislaissa ko. asiat ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä tarkasteltaessa sijoittamisen edellytyksiä. Laki lähtee siitä, että suunnittelutarvealueille tulisi laatia asemakaava. Toisaalta on kuitenkin niin, että suunnittelutarvealueen määritelmä kattaa myös sellaisia alueita, joille asemakaavan laatiminen ei ole käytännössä kunnan resurssit huomioiden mahdollista.
Käytännössä suunnitteluvelvollisuus kuvastaa paremmin lain keskeistä periaatetta "alueiden käytön tulee perustua riittävään suunnitteluun”. Asemakaavoitus johtaa pääsääntöisesti tehokkaampaan maankäyttöön ja tiiviimpään rakentamiseen. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu järjestää kaava-alueen yhdyskuntarakentaminen. Lohjan kaupungilla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa koko kunnan alueella toimivia yhdyskuntarakenteita ja niiden kunnossapitoa, joten kaupunki on päätynyt keskittää resurssit taloudellisesti järkevämmin suuremman asukasmäärän tarpeisiin niille alueille missä rakentamisenpaine on voimakkainta.
Lohjan kaupunki on keskusta ulkopuolella suurelta osin harvaan asuttua maaseutua. Lohjan kaupunginvaltuusto on ratkaissut haja-asutuksen maankäytön suunnittelun keskeiset periaatteet kaupunkistrategiassa ns. vyöhykemallilla. Rakennusjärjestyksen määräyksillä hallitaan suunnittelemattomien taajamien rakentumista. Lohjan kaupungin kaavoituskatsauksessa, kaavoitusohjelmassa tai kaupungin strategisessa suunnittelussa ko. kiinteistön alueelle ei ole tulossa kaavoitusta, vaan alue tulee jatkossakin kuulumaan haja-asutuksen piiriin.
Lohjan kaupungin voimassa olevan rakennusjärjestyksen 23 §:n määräyksen mukaisesti rakennuspaikan pinta-alan on oltava ko. tapauksessa vähintään 5000 m2, joten ko. alue säilyy väljänä maaseutualueena, vaikka tonttikokoa myöhemmin pienennettäisiinkin. Haja-asutusalueella Lohjan kaupunginvaltuusto edellyttää, että asukkaat huolehtivat omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan alueelle rakennettavista teistä (tieosuuskunnat) ja kiinteistökohtaisesti vesi- ja jätevesiratkaisuista sekä niiden kunnossapidosta.
Nyt puheena oleva loma-asunnon poikkeamislupa ei aiheuta Lohjan kaupungille mitään lisävelvoitteita infraverkostojen eikä palvelujen osalta.
5. Oikeudenkäyntikulut
Asian laatu ja kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua, että kumpikin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.”
Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kannatettu vastaesitys, josta ei olla yksimielisiä, joten siitä on äänestettävä.
Äänestys Puheenjohtajan esityksestä suoritettiin sähköinen äänestys seuraavasti
ne, jotka kannattavat päätösesitystä, äänestävät JAA
ne, jotka kannattavat Ulla Patrikaisen vastaesitystä, äänestävät EI.
JAA: 2 ääntä (Alén Krista, Aho Jarmo)
EI: 4 ääntä (Patrikainen Ulla, Salmenpohja Juhana, Lahdelma Juhani, Lehtola Markku)
Puheenjohtaja totesi, että äänin 4-2 vastaesitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan lupajaoston päätökseksi.
Päätös
Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto päätti antaa seuraavan lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle:
“VASTAUS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE
Poikkeamisluvan lupapäätöksen tulee ensisijaisesti perustua oikeusharkintaan, toissijaisesti Lohjan kaupungin omiin ohjeisiin ja viimekädessä Lohjan valtuuston strategisiin päätöksiin.
Lupapäätöstä rasittaa useita menettelyvirheitä, minkä vuoksi lupajaoston päätös tulee kumota ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.
1. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
Lohjan kaupungin hallintosäännön 1.1.2026 (29.2 §) mukaan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto ratkaisee vain ne rakentamislain 57 §:n mukaiset poikkeamisluvat, jotka on valmistelussa arvioitu kielteisiksi, kun taas myönteiset ratkaisut kuuluvat kaavoitusinsinöörin toimivaltaan (29.3 §). Asiassa valmistelu ei ole ollut johdonmukaisesti kielteinen. Valmistelussa on esitetty luvan myöntämistä puoltavia arvioita, kuten ettei rakennuspaikkaa ole pidettävä maisemallisesti rantaan kuuluvana eikä emätilaperiaatetta tule soveltaa sellaisenaan. Asiassa viranhaltija on ensin tehnyt myönteisen päätöksen ja katsonut, että poikkeamislupa tulee myöntää. Lupajaostolle asia on kuitenkin esitetty näiltä osin toisin. Näin ollen asia ei ole ollut hallintosäännössä tarkoitetulla tavalla kielteinen valmistelussa, eikä toimivalta ole voinut siirtyä lupajaostolle pelkästään myöhemmin yksittäisen viranhaltijan kannanmuutoksen perusteella. Päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
2. Päätös on muutoin lainvastainen – Rakentamislain 57 § mukaisia perusteita kieltää ei ole HE 101/2024 vp mukaan rakentamislain 57 §:n mukainen poikkeamislupa perustuu oikeusharkintaan, jolloin lupa on myönnettävä, jos lain edellytykset täyttyvät. Hakemuksen hylkääminen edellyttää nimenomaisesti lain mukaisiin edellytyksiin perustuvia kielteisiä perusteita.
Tässä tapauksessa ratkaisun perusteluketju on ristiriitainen, eikä päätöksessä ole osoitettu sellaisia uusia tai olennaisia seikkoja, jotka muuttaisivat aiemmin tehdyn myönteisen arvioinnin lopputulosta rakentamislain 57 §:n kannalta. Asiassa ei ole osoitettu:
- kaavoituksen toteutumisen vaikeutumista
- luonnonsuojelullisia esteitä
- rakennetun ympäristön suojelutarpeita
- merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia
Alueelle ei ole vireillä asemakaavoitusta eikä sellaista ole suunnitteilla. Kyse on pysyvästi haja-asutusalueesta, jossa rakentaminen perustuu yksittäisiin lupapäätöksiin. Koska alueelle ei ole suunnitteilla kaavoitusta, hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka voisivat vaikeuttaa kaavoituksen toteutumista. Tällöin rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettu kaavoituksellinen este puuttuu. Päätöksen perustelut viittaavat yleisluonteisiin arvioihin, kuten vesistön vetovoimaan tai alueen luonteeseen. Nämä eivät sellaisenaan muodosta rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettuja hylkäysperusteita suojelutarpeiden tai muiden haitallisten ympäristövaikutusten osalta.
3. Päätös on muutoin lain vastainen - Harkinnan rajat on ylitetty ja emätilatarkastelun käyttö Lausunnossa on esitetty, että kunnalla olisi oikeus hylätä poikkeamislupa, mikäli erityistä syytä myöntämiselle ei ole, sekä että emätilatarkastelua voidaan käyttää harkinnan perusteena. HE 101/2024 vp mukaan poikkeamislupa on myönnettävä, ellei laissa säädettyä estettä ole.
Harkinta ei ole vapaata tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Emätilatarkastelu ei ole rakentamislain mukainen itsenäinen harkintaperuste. Sitä voidaan käyttää korkeintaan taustaselvityksenä, mutta sillä ei voida ratkaista luvan lopputulosta. Poikkeamisluvan epääminen edellyttää aina lain 57 §:ssä tarkoitettua konkreettista haittaa, jota asiassa ei ole osoitettu.
4. Poikkeamisluvan edellytysten arviointi Lohjan kaupungin päätöksenteossa
Maankäytön suunnittelu on keskeisin keino ohjata yhdyskuntarakennetta. Rakennuslaissa syntynyt taaja-asutuksen käsite sisällytettiin MRL:ssa suunnittelutarvealueisiin ja suunnittelutarveratkaisuihin. Rakentamislaissa ko. asiat ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä tarkasteltaessa sijoittamisen edellytyksiä. Laki lähtee siitä, että suunnittelutarvealueille tulisi laatia asemakaava. Toisaalta on kuitenkin niin, että suunnittelutarvealueen määritelmä kattaa myös sellaisia alueita, joille asemakaavan laatiminen ei ole käytännössä kunnan resurssit huomioiden mahdollista.
Käytännössä suunnitteluvelvollisuus kuvastaa paremmin lain keskeistä periaatetta "alueiden käytön tulee perustua riittävään suunnitteluun”. Asemakaavoitus johtaa pääsääntöisesti tehokkaampaan maankäyttöön ja tiiviimpään rakentamiseen. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu järjestää kaava-alueen yhdyskuntarakentaminen. Lohjan kaupungilla ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa koko kunnan alueella toimivia yhdyskuntarakenteita ja niiden kunnossapitoa, joten kaupunki on päätynyt keskittää resurssit taloudellisesti järkevämmin suuremman asukasmäärän tarpeisiin niille alueille missä rakentamisenpaine on voimakkainta.
Lohjan kaupunki on keskusta ulkopuolella suurelta osin harvaan asuttua maaseutua. Lohjan kaupunginvaltuusto on ratkaissut haja-asutuksen maankäytön suunnittelun keskeiset periaatteet kaupunkistrategiassa ns. vyöhykemallilla. Rakennusjärjestyksen määräyksillä hallitaan suunnittelemattomien taajamien rakentumista. Lohjan kaupungin kaavoituskatsauksessa, kaavoitusohjelmassa tai kaupungin strategisessa suunnittelussa ko. kiinteistön alueelle ei ole tulossa kaavoitusta, vaan alue tulee jatkossakin kuulumaan haja-asutuksen piiriin.
Lohjan kaupungin voimassa olevan rakennusjärjestyksen 23 §:n määräyksen mukaisesti rakennuspaikan pinta-alan on oltava ko. tapauksessa vähintään 5000 m2, joten ko. alue säilyy väljänä maaseutualueena, vaikka tonttikokoa myöhemmin pienennettäisiinkin. Haja-asutusalueella Lohjan kaupunginvaltuusto edellyttää, että asukkaat huolehtivat omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan alueelle rakennettavista teistä (tieosuuskunnat) ja kiinteistökohtaisesti vesi- ja jätevesiratkaisuista sekä niiden kunnossapidosta.
Nyt puheena oleva loma-asunnon poikkeamislupa ei aiheuta Lohjan kaupungille mitään lisävelvoitteita infraverkostojen eikä palvelujen osalta.
5. Oikeudenkäyntikulut
Asian laatu ja kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua, että kumpikin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.”
Tiedoksi Helsingin hallinto-oikeus
ote kaavoitussihteeri Lintuniemi
------------------------------------
| Edellinen asia | Seuraava asia |